Takaisin pääsivulle

12 huhtikuu
2016

Vakain pääomamme on osaaminen

Puhuin 12.4.2016 Tekniikan Akateemisten 120-vuotisjuhlaseminaarissa Turun yliopistolla pääpiirteittäin seuraavaa:

Finland är ett högteknologiskt land. Vi har inga problem på den fronten – tvärtom. Jag säger så därför att den strama ekonomin och det svåra sysselsättningsläget lett till en klart mollbetonad stämning, ja rentav visionslöshet, i samhällsdebatten och medierna. Exporten drar inte och det varslas om nya uppsägningar – och regeringen och oppositionen har vitt skilda uppfattningar om hur vi ska få landet på fötter igen.

Suomenkielisten Teknikkojen Seura aloitti toimintansa 17.3.1896, kun senaatti ja keisari olivat antaneet luvan. Kiitos sen aikaisten uranuurtajien ja kaikkien heidän seuraajiensa, maamme on noussut kaskinauriiden seasta korkean teknologian maaksi läpi kansakuntaamme kohdanneiden vaikeuksien. Teillä on aihetta juhlaan.

Vi är inne i en lågkonjunktur och tvingas möta utmaningar och problem av många slag. Här hjälper varken gråt eller tandagnisslan. Det har inte hjälpt oss tidigare, det hjälper oss inte nu och det kommer aldrig att hjälpa oss. Det vi behöver är hårt arbete och handlingskraft.

Vi måste än en gång hitta den forna kampviljan – hitta en anda som i samverkan med våra kunskaper, våra färdigheter och vår kompetens leder ett starkt och konkurrenskraftigt Finland genom nästa hundratjugo år. De branscher där Teknikens Akademiker har sina medlemmar kan också i framtiden ha en viktig roll som vägvisare.

Opiskelijoiden parissa TEK:n tekemän tutkimuksen perusteella on saatu varsin kattava kokonaiskuva siitä, mitä tekniikan alan opiskelijat pitävät työelämässä tärkeänä ja mitä he odottavat tulevalta työuraltaan. Tulokset ovat mielestäni suoraan sanoen lupaavia.

Tekniikan alan opiskelijat pitävät työelämässä tärkeimpinä työn sisältöön liittyviä tekijöitä. Keskeisimmäksi on nostettu työn mielenkiintoisuus ja kehittymismahdollisuudet.

Toisena opiskelijat pitävät yhteiskunnallemme hyvin tärkeitä tasapainotekijöitä, kuten suhteellisen varmaa toimeentuloa sekä työn ja muun elämän välistä suhdetta. On mielenkiintoista, että itse menestyminen, kuten hyvä palkkakehitys ja uralla eteneminen, nousevat opiskelijoiden tärkeyslistalle vasta kolmantena.

Alan opiskelijoita vaikuttaa ajavan eteenpäin laadukas työ-ura ja itsensä kehittämisen halu. Tekniikan alan opiskelijat kokevat opintonsa hyödyllisiksi tulevaisuutensa kannalta. Jossain tutkimuksessa törmäsin mainintaan, että ylipäätään tämän alan opiskelijat näyttävät olevan niin sanottuja jälkimaterialisteja, joille työn mielekkyys on olennaisinta. Näiden arvojen varaan on hyvä rakentaa elämää ja yhteiskuntaa.

Osaaminen, vankka peruskoulutus ja sen päälle rakentuva erikoistuminen ovat perusedellytyksiä innovaatioille. Niiden lisäksi tarvitsemme perustutkimusta ja soveltavaa tutkimusta. Meidän on osattava monta asiaa ja uskallettava laittaa monta asiaa uuteen uskoon, mikäli aiomme pärjätä maailmalla. Yhteiskunnallisten päätösten lisäksi tarvitsemme kumppanuutta ja sisukasta verkostoitumista sekä hyviä myyjiä, jotka saavat tuotteet ja palvelut kaupaksi.

TEK on yksi Akavan suurimmista jäsenjärjestöistä. Olette ikään kuin yhteiskuntamme verisuonisto sen perustoimintojen ja suurelta osin myös sen taloudellisen suorituskyvyn kannalta tarkasteltuna.

Meillä on edessämme valtavia haasteita ilmastonmuutoksen ja pandemioiden hillinnässä, ravinnontuotannossa ja energiasektorilla. Niiden edessä voidaan pärjätä vain innovaatioilla. On osattava kaupallistaa harkiten ja järkevästi se osaaminen, jolla luodaan työtä, yrittäjyyttä, menestymisen edellytyksiä ja hyvinvointia niin täällä kotimaassa kuin kauempanakin. Teidän osaamispotentiaalissanne lienevät monet tulevaisuutemme tekijät. Jää poliittisten päättäjien ratkaistavaksi miten se hyödynnetään parhaalla mahdollisella tavalla.

Jokainen meistä täällä tietää varsin hyvin, että hallitus ja eduskunta kipuilevat rakennemuutosten kanssa. Ne koskettavat eri tavoin koko yhteiskuntamme tuttuja ja aiemmin niin vakaita perusrakenteita. Luopumisen tuska on aivan hirvittävä. Tuloja on liian vähän ja menoja liian paljon. Rahanjakopolitiikasta ollaan hyvin erimielisiä.

Yliopistoverkostommekin ja koulutuksen tulevaisuuden edessä on kysymysmerkkejä.

Hallitus on koonnut ohjenuorakseen listan kärkihankkeita. Koulutuksen osalta hallitus haluaa muun muassa panostaa uusiin oppimisympäristöihin ja digitalisaatioon. Ammatilliseen koulutukseen on suunnitteilla reformi ja työelämään pääsyä halutaan nopeuttaa. Korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä halutaan vahvistaa.

Elinkeinoelämän näkökulmasta yliopistojen tieteenalakohtainen yhteistyö työnjakoa koskevissa asioissa on osoittautunut hyödylliseksi mistä tekniikan alan yliopistojen yhteistyö on hyvä esimerkki. Yhteiskunnallinen keskustelu jatkunee tämän kokonaisuuden ympärillä vilkkaana.

Nykyihminen suhtautuu tekniikkaan lähes itsestäänselvyytenä. Teknologia ja tekniikka ovat kauppatavaraa, ja siten voimakkaasti kytköksissä rahaan, yrityksiin, talouteen, valtionvelkaan ja aivan arkikäytössä lähes kaikkeen, mihin kosketamme.

Mutta meidän vakain pääomamme on osaaminen. Sen varmistamiseksi on jaksettava toimia uusin ajatuksin ja ehkäpä jopa tehostetuin rakentein. En tässä ota tarkemmin kantaa, kuinka se toteutetaan käytännössä.

Turkulaisena minun on erityisen mukava onnitella järjestöänne 120 vuodesta nyt täällä kotikaupungissani vietettävässä juhlassa.

Suomi tarvitsee teitä ja osaamistanne. Kenties enemmän kuin koskaan.

1 kommentti artikkeliin “Vakain pääomamme on osaaminen”

  1. Jani Heiska kirjoitti:

    Maria minulle olet kyllä nivalan tyylikäs nainen <3

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *