Takaisin pääsivulle

22 marraskuu
2015

Työ ja yrittäminen tuottavat

Puhuin Pääkaupunkiseudun Yrittäjien gaalassa Vantaalla 20.11.2015 pienin muutoksin seuraavasti:

Arvoisat yrittäjät

Lämmin kiitos mahdollisuudesta osallistua gaalaanne. Yrittäminen ei ole vierasta minunkaan perheessäni, joten tunnen oloni siitäkin syystä erittäin kotoisaksi teidän seurassanne.

Tänä iltana gaalassanne palkitaan paikallisyhdistyksienne keskuudestaan nimeämiä yrittäjiä. Ennen kuin tulee palkituksi, on täytynyt käyttää paljon aikaa yrittämiseen, pyrkimiseen ja tavoittelemiseen. Se on ensisijaisesti henkistä työtä ja vaivannäköä, vaikka yrittäminen arjen operatiivisessa toiminnassa on kaiken ennalta tiedetyn sekä päivittäin eteen tulevien arvaamattomien asioiden junailua. Asiaan kuuluu myös niiden tavoitteiden ja velvollisuuksien täyttäminen, jotka yrittäjä on itselleen asettanut.

Ajattelen, että yrittäjä on leimallisesti myönteisellä tavalla elämäänsä orientoitunut henkilö, jonka asenne on ratkaiseva. Asenne kertoo yksilön hallitsevasta mielikuvasta maailmasta ja kyvystä omalla panoksellaan vaikuttaa siihen. Yrittäjällä on väkevä asenne.

Toisille yrittäjyys on kutsumus, toisille tapa hankkia elantonsa niillä vahvuuksilla, jotka hän tuntee itselleen sopiviksi. Tällaisena yhteiskunnallisesti arkanakin aikana, kun huolia, epäilyksiä ja kysymyksiä tulvii monista eri suunnista, ei meidän pitäisi kuitenkaan lannistua yrittämästä. Emme saa lakata kokeilemasta uudenlaisia asioita. Emme saa unohtaa pyrkimistä uuteen ja parempaan.

Maatalousyhteiskuntamme tuotti pitkään runsain määrin maatilojen lapsia, jotka olivat pontevia, nokkelia ja käsistään käteviä. Heitä riitti yhteiskunnan jokaiseen kolkkaan ja taajamaan tasaamaan tietä teollistuvalle yhteiskunnalle. Vuosikymmeniä sitten suomalaisilla ei oikein ollut aikaa tai varaa antautua murheeseen tai valitukseen, sillä heidän oli kirjaimellisesti ponnisteltava päivästä toiseen paremman huomisen vuoksi. Yhteiskunta ei auttanut heitä siten, kuin se tänä päivänä tekee. Arjen kova koulu jalosti hoksaavista ihmisistä henkistä epämukavuutta sietävää väkeä, jotka uskoivat työn ja ahkeruuden tuottavan tulosta. Olosuhteista valittaminen ei hyödyttänyt, vaan ongelmien ratkaisu.

Juhlanne tuo lohtua tähän maatamme kattavaan hieman alavireiseen ilmapiiriin. Juhlatilaisuus on voiman ja tekemisen merkki paitsi toisillenne, myös meille muille siitä, että maassamme on edelleen runsain mitoin elinvoimaista yrittäjyyttä ja myönteistä asennetta. Talous ja työpaikat, teollisuudenalat ja investoinnit ovat monen mielestä ja monella mittarilla tarkasteltuna perin sekavassa tilanteessa. Tänä iltana en halua mennä työllisyyden ja talouden lukuihin saati kaavioihin, sillä uskon, että me kaikki katselemme niitä silmämme kipeiksi fläppitauluilla, kahvihuoneissa ja median tarjoilemana. Irtisanomisia ja ikäviä uutisia riittää, mutta emme voi emmekä saa juuttua niihin. Nykytilanteessa on hyvä olla realisti, mutta emme voi jäädä tähän arjen kuvaan rypemään.

Näinä aikoina kiinnostaakin erityisesti kysymys, kuka lopulta ideoi, tuottaa ja markkinoi tuotteet ja palvelut sellaiseen hintaan, että tuotanto kannattaa ja kauppa käy? Että palvelut ylimalkaan maassamme pelaavat?

Minä edustan demokratiaa ja sitä instituutiota, jonka tarkoituksena on huolehtia siitä, että sopimusyhteiskunnassamme asiat sujuvat oikeudenmukaisesti yhdessä sovittujen pelisääntöjen mukaan. Lakien ja asetusten tehtävä on lähtökohtaisesti olla eduksi meille jokaiselle. Säädökset, määräykset ja byrokratia eivät kuitenkaan itsessään tuota mitään.

Työ ja yrittäminen tuottavat.

Vain niiden myötä talouden alakulo saadaan loppumaan.

Toimeliaisuus ja yritteliäisyys on palautettava niille kuuluvaan arvoon. Niistä on palkittava ei rangaistava. Onnistumisesta on kehuttava, ei kadehdittava. Kansalaisina meidän on tuettava toinen toisiamme ja kannustettava jokaista eteenpäin oman panoksensa antamisessa. Epäonnistumisesta ei saa tuomita.

Työ on jokaisen tehtävä itse, mutta valtiovallan merkitys on suuri. Sen pitää ymmärtää ja osata tehdä osansa, jotta teillä yrittäjillä riittää uskoa tulevaisuuteen.  Meidän on löydettävä keinoja, joilla edesautetaan yritysten halua vakiintua ja kasvaa. Valtion on parhaimmillaan autettava teitä yrittäjiä vaurastumaan ideoillanne ja sinnikkäällä työllänne. Samalla autamme laajemmin koko yhteiskuntaa ja kaikkia sen jäseniä vaurastumaan, sillä se tapahtuu vain työllistämisen ja työllisyyden myötä.

Teiltä on varmasti pyydetty usein työelämää ja yrittämistä koskevia lausuntoja. Olette osoittaneet evästyksiänne eri järjestöille sekä poliitikoille kunnissa ja valtakunnan tasolla ja tuoneet näkemyksiänne esille yhteiskunnallisessa keskustelussa mediassa, blogeissa ja verkkokeskusteluissa. Yrittäjien verkkosivuilta löytyvät lähes kaikki yhteiskuntaamme koskettavat asiakokonaisuudet. Tiedon, näkemyksien ja myös konkreettisten toimenpide-ehdotusten määrä on valtava.

Tämän päivän yrittäjällä on oltava hurja määrä osaamista. Ei riitä, että ymmärtää omaan tuotteeseensa tai palveluunsa liittyvät tarpeet ja lain määräämät yksityiskohdat, vaan on tiedettävä kuta kuinkin kaikesta muustakin. Yrittäjän on tiedettävä ja ymmärrettävä se mitä yrittämisestä laissa säädetään, mihin työnantajat velvoitetaan ja mitä kaikkea näiden raamien sisällä pysyminen edellyttää.

Sen ohella on kyettävä tekemään tulosta.

Hämmästelen sen tiedon määrää, joka yrittäjällä on oltava saadakseen yrityksensä pyörimään. Sääntöjä, ohjeita ja velvollisuuksia on paljon, ja tähän sääntöviidakkoon julkisuudessakin usein viitataan. Yrittämisestä ei aina maalata kaunista kuvaa. Moni varmaan kysyy itseltään, minustako yrittäjä? Kysymykseen vastaaminen vaatii paljon itsetutkistelua ja harkintaa. Ennen liiketoiminnan käynnistämistä kysymyksen äärellä kannattaakin viipyä hyvä tovi.

Tieto ja asenne eivät nykymaailmassa riitä. Tämän päivän yrittäjältä kysytään pitkää pinnaa, rautaisia hermoja ja hyviä unen lahjoja. Yrittäjäksi ryhtyvän on oltava rohkea. On uskottava  omaan liikeideaan, löydettävä oikeat kontaktit ja vertaistuki hyviä käytännön neuvoja varten. Yrittäjä kokee paljon odottamattomia asioita ja paljon sellaista, jota maallikko tai perinteinen palkansaaja ei osaa ikinä kuvitellakaan.

Juhlanne teema on kepeä ja iloinen 1920-luvun henki. Tuolloin 1920-luvulla yrittämiseen riitti kuta kuinkin lähin pukkipöytä ja mikä tahansa tuote, niin siinä oli jo yritys pystyssä. Matka tähän päivään on ollut pitkä eikä sitä ole tehty ilman antaumuksellista työtä.

Illan juhlagaala on mielestäni hieno osoitus siitä, että ympärillämme häilyvästä epävarmuudesta huolimatta kuulutte edelleen sellaisiin ihmisiin, jotka miettivät miten asiat voisi tehdä paremmin, miten voisimme onnistua. Osaatte ja uskallatte laskea toimintanne sen varaan. Tiedätte, opettelette uutta ja opitte, myös virheistä. Arkisen aherruksen ohella järjestätte itsellenne juhlan, koska kukas muu sen järjestäisi, jos ette te itse.

Teillä, Pääkaupunkiseudun Yrittäjillä, on toisenne. Jäsenistönne tekee yrityksissään töitä suurelta osin yksin, sillä kuten koko Suomessa, valtaosa yrityksistä on kooltaan pieniä. Yhteistyöstänne saatte voimaa ja hyviä ohjeita, sillä aivan yksin ei kukaan selviä. Tänään palkittavien yrittäjien esimerkki kannustanee kaikkia kanssayrittäjiä jaksamaan arjen paineissa.

Kiitän teitä siitä, että haluatte ja jaksatte olla yrittäjiä. Suomi tarvitsee teitä. Suomi tarvitsee teitä nyt ja tulevina vuosina kipeämmin kuin koskaan. Yhteiskunnassamme on tapana ensimmäiseksi auttaa kaikkein heikoimpia, ja niin kuuluu ollakin. On myös hyvin inhimillistä, että ne, jotka ovat aina itseohjautuvaisesti sopeutuneet ja pärjänneet kulloisissakin olosuhteissa omin päin, saavat vaikeinakin aikoina pärjätä aivan itsekseen.

Ajattelen kuitenkin, että jokainen yrittäjä voi tarvita tällaisina aikoina tilapäistä helpotusta ja tukea vaikeiden aikojen yli päästäkseen.

Siksi aionkin pitää yrittäjyyttä myönteisellä tavalla esillä myös omassa työssäni. Kannustan teitä jatkamaan aktiivisella otteella yhteiskunnallisessa keskustelussa ja käymään vuoropuhelua päättäjien kanssa. Yrittäjien asia on koko Suomen asia ja tulevaisuuden kannalta ratkaiseva.

Kiitos.

1 kommentti artikkeliin “Työ ja yrittäminen tuottavat”

  1. Juha Tiilikainen kirjoitti:

    Kiitos hyvästä kirjoituksesta. Mieheni ei ollut juhlassa, mutta pari vuotta sitten oli hänen firman 20-vuotisjuhla. Tänä päivänä tosiaan yrittäjä saa taistella linjojen yms. kilpailutuksista kaupunginkin kanssa, koska siellä tuntuu myös hinta ratkaisevan, ei niinkään laatu ja palvelu. Yrittäjyys on todella kova laji tänä päivänä. Toisaalta pienyrittäjilläkin on mukavan työllistävä vaikutus. Kesäisin jopa yli 30 hlöä työllistyy mieheni yrityksessä. Oikein hyvä, että pidätte yrittäjien asemaa tärkeänä tässä maassa.
    Ps. Kirjoitin tämän mieheni puolesta, koska hänellä tunnetusti kiire!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *