Takaisin pääsivulle

15 huhtikuu
2015

Irtisanomissuojasta

Nokia on käynyt ostoksilla. Ranskalainen Alcatel-Lucent-verkkoyhtiö ja Nokia (käytännössä Nokian verkkopuoli) yhdistyvät. Uuden yrityksen mukana Ranskasta ja Euroopasta on tulossa noin 20 000 työntekijää Nokian palkkalistoille. Fuusion tarkoituksena on tietenkin tehostaa toimintaa ja tämä saavutetaan karsimalla päällekkäisiä toimintoja. Mistä maasta luulette, että irtisanomiset aloitetaan?

Irtisanominen on Suomessa helppoa. “OECD:n uusimman selvityksen mukaan Suomen irtisanomismenettely on yhdeksänneksi heikoin yli 34 maan joukosta. Joukkoirtisanominen on Suomessa helppoa ja halpaa muuhun Eurooppaan verrattuna.”

Valitettavasti tiedämme, että suomalainen yt-menettely tarkoittaa sitä, että työnantajan pitää kertoa aloittavansa yt-neuvottelut. Sen jälkeen odotellaan pari viikkoa ja tämän jälkeen työnantaja voikin aloittaa irtisanomiset ilman sen suurempia perusteluja. Yt-neuvottelut on kirjattu lakiin hyvin epämääräisesti. Jonkinlaisia neuvotteluja on käytävä, mutta sitä edellytetäänkö minkäänlaista lopputulosta ei ole määritelty. Valitettavasti tässäkin lainsäädännössä on merkittävä ongelma se, että samaa muottia koitetaan soveltaa sekä suuryrityksiin että pieniin yrityksiin. Siinä missä yksi velttoileva kesätyöntekijä voi pistää muutaman hengen pienyrityksen polvilleen, voi suuryritys pistää 10 000 työntekijää polvilleen.

Tarvitaan joustavampi järjestelmä, jossa yrityksen vastuu työntekijöistään kasvaa yrityksen kantokyvyn kasvaessa. Olivatko Nokian viime vuosien massiiviset irtisanomiset tarpeellisia? Kenties, mutta siinä missä suomalaisille työntekijöille annettiin muutaman kuukauden irtisanomispaketteja lähinnä hyvästä tahdosta, maksettiin saksalaisille keskimäärin 87 000 euroa.

Turussa kuljetus- ja lastauskoneita valmistava Sandvik ilmoitti maaliskuun lopussa käynnistävänsä yt-neuvottelut Turun tehtaallaan. Sandvik aikoo sulkea tehtaan, jonka myötä 470 henkilöä menettää työnsä. Työntekijäpuolen mukaan tehdas on ollut kannattava, toimintaa on kehitetty ja jopa uusia työntekijöitä palkattu. Sandvik haluaa kuitenkin keskittää toimintojaan ja Sandvikin Suomen maajohtaja pitää todennäköisenä, että työt siirretään Suomen ulkopuolelle. Tehtaan lopettaminen on isku Turulle, jossa työttömyysaste oli peräti 16,7 % helmikuussa.

Yrityksen tehtävä on tietenkin olla kannattava, eikä se voi loputtomiin pitää palkkalistoillaan ihmisiä, joille ei ole tarjota työtä. Hyvä irtisanomissuoja kuitenkin myös ohjaa yrityksen johtoa sellaisiin ratkaisuihin, joissa työntekijät on otettava huomioon, eikä tähdätä pelkästään nopeaan voitontavoitteluun. Voimme hyvin parantaa irtisanomissuojaa ja puolustaa suomalaista työntekijää isoissa yrityksissä vaarantamatta kilpailukykyämme.

3 kommenttia artikkeliin “Irtisanomissuojasta”

  1. Ei mitään uutta auringon alla kirjoitti:

    Elop tuli Amerikoista laittamaan asiat kuntoon luvaten ettei ketään irtisanota. Lähti ja vei koko firman mennessään. Suri tuli Intiasta toimitusjohtajaksi. Pian laitettiin hynttyyt yhteen Alcatel-Lucent yhtiön kanssa. Luvataan että työpaikat Suomessa säilyy. Jos vanhat merkit pitävät paikkansa, kesälomien jälkeen alkaa irtisanomislappujen jako.

  2. Maria Lohela kirjoitti:

    ”Ranskan presidentti François Hollande sanoi keskiviikkona uutistoimisto AFP:n mukaan, että hän tukee Nokian tavoitetta ostaa ranskalainen Alcatel-Lucent vain, jos kauppa takaa työpaikkojen säilymisen Ranskassa.”

    http://www.hs.fi/talous/a1429075579115

  3. Lari kirjoitti:

    Vaikka yritys tekisi voittoa erittäin tukevasti voi jokin sen osa olla silti kannattamaton ja tehdä merkittävästi tappiota. Tällöin yrityksen johdon velvollisuus on pienentää kannattamattoman osan vaikutusta yrityksen tulokseen (monia eri tapoja, joista julkisuuteen tulevat yleensä vain irtisanomiset).

    Ja vaikka jonkin yrityksen toiminta (Sandvik) olisi Suomessa kannattavaa ja sinne palkattaisiin lisää väkeä, niin toiminta voi jossain muualla olla silti vielä kannattavampaa.

    Kuten on varmasti kaikille selvää, suomalainen teollisuus kilpailee globaalisti. Silloin sillä, että on kannattava ei välttämättä ole juuri arvoa, koska pitää olla kannattava myös kahden ja viiden vuoden päästä. Ja siihen pitää varautua. Irtisanomiskustannusten nostaminen ainoastaan kiihdyttää teollisuuden siirtymistä pois Suomesta. Lisäksi Suomen tempoileva lainsäädäntö on yrityksille selvä riski, ne kun katsovat investointejaan pitkällä tähtäimellä ja Suomessa merkittävästi liiketoimintaan liittyvät lait voivat muuttua muutaman vuoden välein.

    Suomi ei siis ole lainsäädännön näkökulmasta kovin houkutteleva maa. Toisin kuin esim. Britannia, jossa lainsäädännön ennustettavuus ja pysyvyys on merkittävästi vaikuttanut siihen, että siitä on tullut monien yritysten Euroopan pääkonttorin sijoituspaikka.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *