Takaisin pääsivulle

13 huhtikuu
2015

Eläkkeiden riittävyys

Olen kiitollinen kaikille niille ihmisille, jotka ovat keskusteluissa avanneet minulle omaa arkeaan ja kertoneet ongelmistaan eläkkeidensä riittävyyden kanssa.

Pienet tulot eivät itsessään aina ole ongelma. Opiskelijatkin ovat usein pienituloisia, mutta he ovat myös terveitä, työkykyisiä ja heillä on useimmiten sekä perhettä että ystäviä ympärillään. Heillä on myös koko elämä edessään, vasta alussa oleva työura ja sen myötä nouseva elintaso.

Eläkeläinen ei tule saamaan uutta palkankorotusta tai nousukiitoon lähtevää työuraa. Jos hän on jo ikääntynyt, tutut ja läheiset harvenevat vuosi vuodelta, mutta taloudellinen toimeentulo ei ikinä kasva. Päinvastoin, mitä kauemmin elää, sitä huonommin tulee pärjäämään. Meidän suomalaisten täytyy pystyä parempaan.

Mitä sitten pitäisi tehdä? Isoin ongelma on se, että itselle säästetyt eläkkeet ovat jääneet liian pieniksi. Nykyisistäkin eläkkeistä pääosa joudutaan maksattamaan työssäkäyvillä. Tämän takia tässä taloustilanteessa taitetun indeksin poistaminen ei ole realismia. Sen sijaan meidän on ymmärrettävä, että eläkkeiden ostovoima on hävinnyt nousseiden elinkustannusten seurauksena. Heikko ostovoima on myös pienituloisten työssäkäyvien ongelma. Saksassa ruoka on lähes puolta halvempaa ja ostovoima yleisesti 1,5-kertainen Suomeen verrattuna.

Ostovoima pitää palauttaa kaikille, mutta ensiapuna pieniin eläkkeisiin on peruttava nykyisen hallituksen tekemä indeksijäädytys. Tämä rahoitetaan eläkeyhtiöiden hallinnoimista lähes 200 miljardin euron rahastoista. Rahat on kohdistettava pienimpien eläkkeiden korottamiseen, sillä sinne laitetut korotukset palaavat myös suoraan kiertoon elvyttämään taloutta.

Perussuomalaiset ovat esittäneet 15 euron korotusta takuueläkkeeseen. Eläkkeiden rahoituksen takaamiseksi työurien pidentäminen pitää ottaa kansalliseksi tavoitteeksi. Maksetut eläkemaksut pitää avata jokaiselle työssäkäyvälle oman eläkkeen osalta. Meidän täytyy myös priorisoida: maksetaanko tulonsiirtoja terveille ja työkykyisille elämäntapaintiaaneille Helsingin keskustan kattohuoneistoihin vai elämänsä tälle yhteiskunnalle antaneille eläkeläisille.

5 kommenttia artikkeliin “Eläkkeiden riittävyys”

  1. Kari kirjoitti:

    Hei!

    Hienoa, että olet huolissasi eläkeläisten hyvinvoinnista ja eläkkeen riittävyydestä. Pienet eläkkeet eivät tietenkään ole kaikkien harmi. Eläke tietysti riippuu siitä, mitä on työuransa aikana ansainnut. Olen tehnyt pitkän työuran merenkulun parissa, laivoissa ja sen jälkeen maissa. Minulla on hyvä eläke. Sellainen, että vain 6-7% suomalaisista saa edes sellaista palkkaa. Mutta en häpeä sitä, enkä tunne huonoa omaatuntoa siitä. Äitini kuoli kun olin lapsi ja sen jälkeen asuin mummoni kanssa 10m2 mökissä tosi köyhää elämää. Puutetta oli ruuasta, vaatteesta ja kaikesta elämiseen liittyvästä. Ympärillä vihamielinen kyläyhteisö, joka ei juuri köyhiä arvostanut. Mutta halu pärjätä oli kova. Vaikka lähtökohdat olivat surkeat niin, itse olen urani luonut sitkeydellä, kovalla työllä ja lainarahalla. Viimeiset opintolainat maksoin yli 50v. Joten samanlaista sitkeyttä ja yritteliäisyyttä toivoisin ihmisiltä myös nykyisin. Mitään ei saa lahjaksi, vaan on itse yritettävä.
    Tässä vähän elämäohjetta.
    Tapasimme muuten viime torstaina Turun kävelykadun persujen vaalikojulla. Olin siellä päivystämässä. Kuulun Naantalin persuihin.
    Olet varmaan hyvä ja aito ihminen, joten toivon teille menestystä äänestyksessä.

    1. Maria Lohela kirjoitti:

      Hei Kari

      Ymmärrän hyvin mitä sanot. Yksilön asenteella ja vaivannäöllä on suuri vaikutus pärjäämiseen, mutta toisaalta nykypäivän työmarkkinat ovat niin jäykät ja työttömyysaste korkea, että entisaikojen tapaan työhön kiinni pääseminen voi olla aidosti hankalaa. Tekemistä lienee sekä asenteissa että työllistämisen helpottamisessa.

      Kiitos kannustuksesta!

  2. tapio keskitalo kirjoitti:

    Yksi vähän keskusteltu omituisuus alle tonnin eläkeläisellä on omaishoidontuen veroprosentti. Saan eläkettä noin 9sataa brutto ja maksan 4sadan euron omaishoidontuesta veroa 27,5 prosenttia

    1. Maria Lohela kirjoitti:

      Hei Tapio

      Omaishoidontuesta ei saa työtulovähennystä, minkä tietenkin jo tiesitkin. En osaa sanoa miten omaishoidon tuen verotusratkaisuihin on aikanaan päädytty. Tietenkin ne ovat osa isoa kokonaisuutta. Toivon seuraavalta vaalikaudelta verotusratkaisuja, jotka parantavat ostovoimaa. Se on eurooppalaisittain erittäin heikoissa kantimissa ja ylläpitää negatiivista talouden kierrettä.

  3. Nelli kirjoitti:

    Vai nouseva elintaso. Minäpä kerron sinulle jotain vuosien työurasta ja nousevasta elintasosta. Esimerkki tulee kotikaupunkisi vapaa-aikatoimesta, jossa koulutetut (keskiasteen opinnot, suurella osalla korkeakouluopinnot) työntekijät, nuorisotyöntekijät ja ohjaajat, tekevät täyttä työviikkoa peruspalkkojen ollessa edelleen reilusti alle 2000 euroa. Voit hyvin kuvitella, ettei eläkekertymä ole juuri suurempi kuin nykyinen takuueläke.

    On opiskeltu enemmänkin kuin kiertokoulu väärinpäin, on tehty töitä vuosikymmeniäkin. Silti minkäänlaista elintason nostatusta ei ole luvassa sen jälkeen kuin viimeisetkin palvelusvuosilisät on saatu (vajaa 200 euroa peruspalkan päälle), eikä näin ollen lähes minkäänlaista eläketurvaa. Tiedossa on ainoastaan helvetin köyhä vanhuus ja leivänjatkeen hakeminen sossusta. Järkyttävän suuri osa työntekijöistä tekeekin tämän kunnallisen uransa lisäksi toistakin työtä saadakseen myös sen voin leipänsä päälle.

    Vaikka on aina ollut selvää, että työllä ei rikastu, niin kunnan hommissa työntekijätasolla sillä ei edes elä.

    Itselläni on parikymmentä vuotta työuraa takana ja suomen kielellä sanottuna vituttaa lukea eläkeotetta. Jos jään lakisääteisenä aikana eläkkeelle kunnan hommista, tulee työuraa yhteensä kaiken kaikkiaan 40 vuotta ja työeläkettä tulen saamaan todellakin vain pari sataa enemmän kuin saavat ne, jotka eivät eläessään ole tehneet päivääkään töitä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *