Takaisin pääsivulle

08 huhtikuu
2015

Motivaatiota vaaliuurnille käymiseen

Vaalikentillä kuulee ja näkee yhtä sun toista. Kerta toisensa jälkeen hämmästyttää, kuinka osa ihmisistä on tehnyt äänestyspäätöksensä jo 30 vuotta sitten. Kerran demari, aina demari. Jopa ehdokas on sama.

Vain liikkuvat äänestäjät ovat demokratian tae. Jos kaikki äänestäisivät aina samalla tavalla, ei olisi demokratiaa. On myös perusteltua muuttaa äänestyskäyttäytymistään, kun elämäntilanne ja yhteiskunta muuttuu.

Eniten minua hämmästyttää se etteivät useat äänestäjät tiedä tai ole edes kiinnostuneita siitä mitä heidän äänestämänsä ehdokas tai puolue on sanonut, linjannut tai tehnyt kuluvan hallituskauden aikana.

Sdp petti lähes kaikki vaalilupauksensa, joita se antoi ennen vuoden 2011 eduskuntavaaleja. Jos lupaa, ettei nosta tasaveroja tai kiristä työn verotusta, mutta sitten nostaa noin 20 eri tasaveroa ja maksua, useampaa vielä kahteen kertaan, niin mitä hyötyä tällaisten lupausten antamisesta on? Vaalilupaustensa perusteella sdp:n olisi pitänyt jättää veronkorotukset tekemättä ja leikata julkista sektoria ja palveluita. Sdp ei aikonut leikata eläkeläisiltä, mutta jäädytti siitä huolimatta eläkeindeksin, mikä heikensi entisestään eläkeläisten ostovoimaa ja lisäsi eläkeläisköyhyyyttä.

Sdp lupasi myös 100 000 uutta työpaikkaa, mutta sillä ei ollut rohkeutta, tahtoa tai kykyä toteuttaa vaadittavia toimia niiden luomiseksi. Sen sijaan kokoomus-sdp-vetoinen hallitus on seissyt kinastelemassa milloin mistäkin, kun Suomesta on siinä samalla kadonnut 100 000 työpaikkaa lisää.

Vasemmistoliitto (ja sdp) lupasi ettei tukipakettien kautta lähdetä tukemaan saksalaisia, ranskalaisia ja brittiläisiä pankkeja. Näin kuitenkin tehtiin ja vasemmistoliitto vielä erotti eduskuntaryhmästään ne jäsenet, jotka eivät tätä hyväksyneet.

Vihreät oli ilmoittanut, että hallitukseen meno edellyttää kannatuksen nousua. Vihreät menetti paikoistaan kolmanneksen, mutta hallituspaikka oli silti selviö. Hallituskysymys tuli jälleen esille näissä vaaleissa Turun kävelykadulla järjestetyssä väittelyssä, jossa sielläkin vihreiden ehdokas pyöritti samaa kulunutta levyä. Kannatuksen pitää kuulemma nousta, jotta hallitukseen on asiaa.

Kristillisdemokraatitkin olivat oppositiossa kovasti tukipaketteja vastaan, mutta eipä haitannut sekään hallitustaivalta, jonka aikana perheiden asioiden ajajaksi itsensä profiloiva puolue on leikannut myös mm. lapsilisiä.

Keskusta sen sijaan ennen vaaleja kannatti lähtökohtaisesti esimerkiksi pysyvän vakausmekanismin luomista, mutta rökäletappion jälkeen takki kääntyi ja oppositiosta oli mukava ottaa kriittisempi ote.

Koko hallitustaival oli melko teatteria. Ulospäin näytettiin yhtenäistä linjaa, mutta asiat eivät vain silti tahtoneet edistyä. Viimeisimmällä istuntoviikolla koko homma levisi lopulta kuin Jokisen eväät. Hallitus äänesti itse valmistelemiaan ja esittämiään asioita vastaan ja perui esityksiä. Moni rakenneuudistuksen hengessä valmisteltu projekti tyssäsi, merkittävimpänä niistä sote-uudistus.

Kovasti on myös ihmetelty miten Kreikka kykeni ajautumaan siihen taloudelliseen tilaan, jossa se nyt on. Kirjanpitoa väärennettiin, elettiin vuosikausia velaksi, korruptio rehotti ja puolirikolliset poliitikot olivat johdossa vuodesta toiseen. Heidät kuitenkin äänestettiin maan johtoon demokraattisesti.

Demokratiassakin maata voidaan johtaa huonosti ja epärehellisesti. Demokratia ei ole tasapuolisuuden, oikeudenmukaisuuden, avoimuuden ja rehellisyyden tae. Myös Suomi voi olla Kreikan tiellä, jos äänestäjät kerta toisensa jälkeen palkitsevat (eli äänestävät) aina samat naamat ja puolueet johtoon, riippumatta siitä miten ne ovat asioita edellisinä vuosina vallassa olleessaan hoitaneet. Puolueet kyllä palaavat ruotuun ja alkavat ajaa lupaamiaan asioita, mutta niitä pitää siitä muistuttaa. Kuinka kävi esimerkiksi keskustan cityliberaalille linjalle edellisten eduskuntavaalien jälkeen? Keskusta palasi juurilleen ja sen myötä palasivat gallupeissa kannattajatkin.

Paras läksytys vanhoille puolueille on antaa ääni perussuomalaisille. Perussuomalaiset ovat ainoa realistinen voima, joka voi Suomessa ravistella poliittista kenttää ja palauttaa suomalaisten asiat politiikan keskiöön. Tämä tapahtuu suoraan perussuomalaisten välityksellä, mutta myös muiden puolueiden korjatessa linjaansa perussuomalaisempaan suuntaan.

Äänestysmotivaattorina vielä oheinen video, joka on noin seitsemän minuutin tiivistys menneestä hallituskaudesta.

Minua voi äänestää Varsinais-Suomessa numerolla 80. Vain annettu ääni lasketaan. Äänestä siis jo heti ennakkoon.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *