Takaisin pääsivulle

08 lokakuu
2014

Suomen maahanmuuttopolitiikka löyhää

Pakolaisavun edustajat totesivat, että Suomi ei ole humanitäärisen maahanmuuton suurvalta (TS 1.10.). Se ei johdu kireästä maahanmuuttopolitiikasta, vaan suurten hakijamäärien suuntautumisesta muualle. Voimme joko toivoa, etteivät virrat ohjaudu Suomeen tai hoitaa maahanmuuttopolitiikan sellaiseksi, että meistä ei tulekaan humanitäärisen maahanmuuton suurvaltaa. Nykykäytännön löyhyys näkyy esimerkiksi myönnettyjen humanitääristen oleskelulupien määränä suhteessa hylättyjen määrään, joka on jopa korkeampi kuin Ruotsissa.

Humanitääriseen maahanmuuttopolitiikkaan liittyvät epäkohdat ja kustannukset ovat toistuvasti esillä yhteiskunnallisessa keskustelussa. Maahanmuuttajat ovat yliedustettuina rikostilastoissa. Turussakin tehtiin toimenpidealoite maahanmuuttajakeskittymien purkamiseksi. PISA-tutkimuksissa maahanmuuttajanuoret ovat suomalaisia jäljessä 2-3 vuotta. Maininta kulttuurisista yhteentörmäyksistä on kaunisteltu ilmaisu esimerkiksi eri kulttuurien käsityksestä naisen asemasta ja uskonnon perusteella esitettävistä erityisvaatimuksista.

Turvapaikkahakemuksen käsittely voi kestää valituksineen vuosia. Prosessin aikana hakija saa rahallista tukea, ilmaisen asumisen, välttämättömän terveydenhuollon, lapset pääsevät kouluun ja töitäkin saa tehdä. Käsittelyn ajan hakijalla on mahdollisuus järjestellä itselleen pysyvää oleskelulupaa jollain muulla syyllä kuin turvapaikalla.

EU:ssa on esitetty turvapaikanhakijoiden sijoitusta jäsenmaiden kesken. Komission vuonna 2010 tilaamassa raportissa Suomen osuudeksi hahmoteltiin jopa 20 000 henkilöä vuodessa. Suomen ei pidä luovuttaa EU:lle oikeutta päättää omasta turvapaikkapolitiikastaan.

Köyhyys, osattomuus tai pakolaisuus ei poistu väestön siirroilla tai turvapaikkajärjestelmän väärinkäytöllä. Syihin on puututtava lähtömaissa, joilla on vastuu kansalaisistaan. On lopetettava näkemästä esimerkiksi afrikkalaiset jonkinlaisina ikuisina uhreina ja kyvyttöminä vaikuttamaan omiin asioihinsa ja yhteiskuntiinsa. Pakolaiskysymyksissä resurssit on suunnattava sinne missä niillä saadaan eniten hyötyä.

Kirjoitus on julkaistu Turun Sanomissa 8.10.

1 kommentti artikkeliin “Suomen maahanmuuttopolitiikka löyhää”

  1. Frank kirjoitti:

    ”Syihin on puututtava lähtömaissa, joilla on vastuu kansalaisistaan. On lopetettava näkemästä esimerkiksi afrikkalaiset jonkinlaisina ikuisina uhreina ja kyvyttöminä vaikuttamaan omiin asioihinsa ja yhteiskuntiinsa. ”

    Ottaen huomioon missä kunnossa osa noista lähtömaista on, en välttämättä laittaisi ihan kamalasti panoksia sille, että ehdotuksesi onnistuu. Oletko yhtään edes tutustunut siihen millaisista oloista suomeenkin maahanmuuttajia tulee ja miksi? Tuntuu, että tuo kommenttisi on lähinnä tuollainen hail mary -heitto, koska tuo ”Maahanmuuttopolitiikassa kiristämisen varaa” -kirjoitus oli niin lahopäinen, ettei sitä edes pysty puolustamaan, joten ainoa tapa yrittää selvitä kunnialla on kirjoittaa tälläinen tusina-artikkeli.

    Se, että maahanmuuttaja ei integroitu hyvin suomeen ei liene mikään ihmeellinen seikka kun katsoo vaikka viimeaikaisia uutisia. Katupartioita, päiväkotilapsia jotka nimittelee jokaista tummaihoista kaduntallaajaa ”sompuksi” ja ties mitä – onko tämä sitä sivistysvaltiota vai mitä?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *