Takaisin pääsivulle

20 syyskuu
2014

Maahanmuuttopolitiikassa kiristämisen varaa

Vuosien ajan Suomessa on hoettu, kuinka maahanmuutto on rikkaus ja voimavara. On kerrottu, että Suomi kärsii työvoimapulasta, jota paikkaamaan tarvitsemme maahanmuuttoa.

Suomen maahanmuuttajaväestö on lähes kymmenkertaistunut 25 vuoden aikana. Kasvu on ollut voimakasta erityisesti 2000-luvulla. Vieraskielisten määrä on suurempi kuin ruotsinkielisten.

Suomi on taantumassa; maahanmuutto ei siis ole pelastanut taloutta. Valtion velka on jo lähes 100 miljardia euroa ja lisää otetaan noin viiden miljardin vuosivauhtia. Työttömiä työnhakijoita on yli 350 000. Työvoimapulasta puhuminen on pilkantekoa kaikkia työttömiä kohtaan. Lisäksi maassa jo olevien ulkomaalaisten työttömyys on merkittävästi korkeampi kuin suomalaisten.

Humanitaarista maahanmuuttoa painottava politiikka aiheuttaa todistettavasti kansantaloudellisia kustannuksia, asuinalueiden eriytymistä, koulutusongelmia, kulttuurisia yhteentörmäyksiä ja turvallisuuden heikkenemistä.

Ongelma eivät ole Geneven pakolaissopimuksen tarkoittamat pakolaiset. Ongelma on turvapaikkamekanismin väärinkäyttö, jonka avulla kuka tahansa rajalle saapuva tai maassa oleskeleva voi tehdä toistuvia hakemuksia ja valituksia, joiden päätteeksi hakija saa lopulta jonkin muun oleskeluluvan kuin pakolaisstatuksen.

Suomen humanitaarisen maahanmuuton kantokyky on rajallinen, joten on toteutettava valikoivampaa maahanmuuttoa.

Turvapaikkaprosessiin liittyvät taloudelliset vetovoimatekijät tulee poistaa. Turvapaikanhakijalle ei tulisi antaa hakuprosessin aikana suoria rahallisia tukia. Myöskään hakuprosessin aikana luodut niin sanotut pysyvät suhteet eivät saa vaikuttaa oleskelulupaan. Muilta kuin pakolaisstatuksen saaneilta perheenkokoajilta tulee vaatia toimeentuloedellytystä ja perhesuhde on kyettävä aina todistamaan. Suomen on solmittava kahdenvälisiä palautussopimuksia lähtömaiden kanssa. Käännytys- ja karkotuspäätökset on pantava täytäntöön nopeasti ja tehokkaasti. Hakemuksen käsittelyssä tahallisesti virheellisen tai puutteellisen tiedon antamisen tulee johtaa automaattisesti hylkäävään päätökseen. ETA-maiden ulkopuolelta tuleville tutkinto-opiskelijoille tulee ottaa käyttöön lukukausimaksut.

Tärkeintä on pitää kiinni itsemääräämisoikeudestamme maahanmuuttopolitiikassa. EU:ssa kaavaillaan yhteiseurooppalaista turvapaikanhakijoiden taakanjakomenettelyä, mikä tarkoittaisi sitä, että EU-alueelta turvapaikkaa hakevat sijoitetaan erityisesti Suomen kaltaisiin harvaan asuttuihin jäsenvaltioihin. On esitetty, että tämä tarkoittaisi jopa 20 000 henkilöä vuodessa.

Ihmisten oikeus muuttaa paremman elämän perässä ei muutu suomalaisten velvollisuudeksi sen kustantamiseen. Yhteiskunnan pitää tarjota mahdollisuus kotoutumiseen, mutta viime kädessä vastuu siitä on maahanmuuttajalla itsellään.

Kotoutuminen on sekä tulijan että vastaanottavan yhteiskunnan etu. Kansainväliset sopimukset, joihin aina vedotaan turvapaikka-asioissa, pätevät myös esimerkiksi helpommin saavutettavissa olevaan Viroon. Vuonna 2013 Viro myönsi seitsemän turvapaikkaa.

Kirjoitus on julkaistu Turun Sanomissa 20.9.2014.

6 kommenttia artikkeliin “Maahanmuuttopolitiikassa kiristämisen varaa”

  1. Paula Marttinen kirjoitti:

    robotisaatio tulee korvaamaan paljon etenkin suorittavaa työtä tulevaisuuden suomessa, joten töitä ei riitä kaikille suomalaisillekaan, mihin silloin tarvitaan maahanmuuttajia jotka usein ovat ilman ammattitaitoa? Suvaitsevaisten lemmikeiksi ehkä omakustanne periaatteella (sarkasmia) mutta silmiä avaavaa!

  2. Ilkka Salo kirjoitti:

    Maahanmuuttopolitiikka ei ole sama asia kuin pakolaispolittiikka. On törkeää ammattitaitoisten työperäisten maahanmuuttajien leimaamista puhua maahanmuutosta vain yhden nimikkeen alla.

    Tarvitsemme seuraavan 10 vuoden aikana vähintään 500 000 työperäistä, koulutettua ja yritteliästä maahanmuuttajaa jotka voivat tarjota töitä ja hyvinvointia myös niille kantasuomalaisille, jotka eivät nyt itseänsä kykene työllistämään.

  3. Christer Lindberg kirjoitti:

    Oli hyvä ja selventävä kirjoitus TS 20.9. Olen sen ikäinen että minun nuoruudessani eksoottisin henkilö oli romaani silloin puhuttiin mustalaisista. Olen aina ollut kokomuksen kannattaja mutta tämä kirjoituksesi sai minut ajattelemaan uudestaan.
    Aja tätä asiaa niin varmaan jatkuu kansanedustajan ura. Sillä uskon että meitä on tosi paljon jotka olemme samaa mieltä varsinkin ns. varttunemaassa väessä ja meitä taitaa olla n. 1500 000
    Niin siitä kokmuksesta olin vuosi jäsen mutta irottauduin silloin kun Pietikäinen minesterinä sanoi kannattavansa Tarja Halosta presidentiksi

    1. Christer Lindberg kirjoitti:

      Mitä kirjoitin siitä vastaan

  4. Frank kirjoitti:

    Maria, miksi olet niin kuutamolla? Mikä saa sinut jauhamaan ihan huuhaata ja urbaania legendaa ilman, että oikeasti tarkistaisit ”faktasi”?

    http://www.pakolaisapu.fi/fi/tietoa/uutiset/item/846-pakolaisapu-vastaa-maria-lohelalle-ps.html

    Voisitko nyt kansanedustajanani lukea tuon artikkelin ja vastata siihen kohta kohdalta, koska haluaisin kuulla kommenttisi – sinä kun siellä eduskunnassa minuakin edustat.

    Paula: Robotiikkaa joo, mutta jos siitä puhutaan niin kannattaisi varmaan aloittaa siitä miten yhteiskuntaa tulevaisuudessa muutetaan kun yksinkertaisesti työhön ei tarvitse niin paljoa väkeä. Mielestäni on ihan älytöntä ajatella ”Robotit korvaa kaikki työpaikat -> kukaan ei saa töitä”. Kysymys on niin isosta asiasta ettei sitä oikein kannata ajatella kuten jotain tietokoneiden tulemista, että nytpä samat hommat sujuu vähemmällä väellä. Jos luet aiheesta yhtään niin on aika selvä, että tulevaisuudessa se robotiikka tulee korvaamaan _todella_ monta työtä kautta linjan – käytännössä voi sanoa, että jos duuni ei ole jotain henkisen puolen juttua tai luovaa niin se todennäköisesti korvautuu robotiikan kautta.

  5. Frank kirjoitti:

    Huomaan ettei Mariaa selkeästi asia kiinnosta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *