Takaisin pääsivulle

12 syyskuu
2014

Turvallisuus on ykkösasia

Heinäkuun lopussa Turun poliisi tiedotti, ettei se kyennyt vastaamaan kaikkiin tehtäviin kiireisenä viikonloppuna. Myöhemmin Turun Sanomat kertoi, että pahimmillaan Lounais-Suomessa 300 000 ihmisen asuinalueella on liikkeellä vain kaksi partiota.

Myös poliisit ovat kertoneet työstään. Tehtäviä on niin paljon, että kaikkiin ei kyetä vastaamaan. Tutkijoiden juttupinot kasvavat. Partioiden vähyyden vuoksi onnettomuuspaikoilla voidaan joutua odottamaan tunteja.

Hallitussopimuksen mukaan poliisien määrä pyritään säilyttämään. Resursseja on ennemminkin lisättävä kuin vakuuteltava niiden pysyvän ennallaan. Todellisuudessa poliisien määrä on laskenut ja lisärahat paisuttaneet hallintoa.

Asiaa ei helpota ainakaan se, että poliisin resursseja kuluttavat esimerkiksi kymmeniä kertoja näpistyksestä kiinni jääneet taparikolliset, joilta Vihreiden Tuija Brax poisti sakkojen muuntorangaistuksen. Kokoomus ja RKP yrittivät ensin torpata joitakin harmaan talouden torjuntakeinoja. Sen jälkeen poliisihallitus on lopettanut erillisen ulkomaisen työvoiman ja harmaan talouden tutkintayksikön ja liikkuvan poliisin, ja poliisilaitosten määrä on vähennetty alle puoleen. Ulkomaalaiset rikollisliigat tehtailevat taskuvarkauksia sekä asunto- ja mökkimurtoja. Tähänkin asti poliisilta on jäänyt vuosittain hoitamatta jopa 100 000 tehtävää. Lisähaasteena islamilaiset terroristijärjestöt levittävät vaikutusvaltaansa Suomeenkin.

Huoli poliisin näkyvyydestä ja resursseista ei ole turha. Poliisivoimien alasajo on lopetettava. Mielestäni valtion yksi ensisijaisimpia tehtäviä on sisäisen turvallisuuden ylläpitäminen.

Perussuomalaiset jätti syysistuntokauden alussa välikysymyksen poliisin tilanteesta ja sisäisestä turvallisuudesta. Keskustelu välikysymyksestä käytiin keskiviikkona 10.9. Vaikka nykyajan hallitukset eivät välikysymyksiin kaadukaan, kävi keskustelun aikana täysin selväksi se, että luottamus poliisin riittäviin resursseihin ei ole aukoton hallituspuolueiden parissakaan.

Talous sakkaa, vienti takkuaa ja työttömyys on kivunnut jo yli kymmenen prosentin. Nämä ovat erittäin vakavia asioita. Suomessa tarvitaan rohkeita poliittisia avauksia ja vielä rohkeampia poliittisia tekoja. Niitä ei ole herunut tältä ideologisesti hyvin hajanaiselta hallitukselta. Rahaa näyttää kyllä löytyvän, kunhan vain kohde on oikea: Suomen EU-jäsenmaksu kipuaa tänä vuonna jo yli 1,1 miljardiin euroon. Suurin piirtein saman verran maksetaan kehitysapua.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *