Takaisin pääsivulle

20 toukokuu
2014

Ei tehdä tästä sukupuolikysymystä

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän edellistä puheenjohtajaa Pirkko Ruohonen-Lerneriä haastateltiin Ilkka-lehden juttuun, joka julkaistiin 18.5.14. Jutussa käsiteltiin sukupuolen merkitystä politiikassa ja näkemyksensä kertoivat Ruohonen-Lernerin lisäksi entinen pääministeri ja puolueensa puheenjohtaja Mari Kiviniemi sekä tällä hetkellä ainoa nainen puolueensa johdossa, sisäministeri Päivi Räsänen.

Pirkko Ruohonen-Lerner hävisi eduskuntaryhmän puheenjohtajavaalin vastaehdokkaalleen käynnissä olevien valtiopäivien alussa selkein numeroin. Minut valittiin yksimielisesti ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi. Toisen varapuheenjohtajan paikasta käytiin vaali, jonka voitti Kaj Turunen. Ilkka-lehden jutussa Ruohonen-Lerner selittää, että miesporukka ja äijäkapina syrjäyttivät hänet paikaltaan, koska miesten on vaikea nähdä naista itseään paremmassa asemassa.

Minä äänestin eduskuntaryhmämme puheenjohtajaksi Jari Lindströmiä. Valintani ei ollut millään tavalla sukupuolikysymys. Ruohonen-Lerneriä ei valittu sen takia, että hänen toimintatapaansa ryhmäjohtajana ei oltu tyytyväisiä. Puheenjohtaja vaihdettiin, jotta ryhmän toimintatapoihin ja johtoon saataisiin muutos. En ole hetkeäkään katunut omaa äänestyspäätöstäni.

Pirkko Ruohonen-Lerner on aiemminkin kommentoinut tappiotaan samoin perustein; hän ei näe syrjäyttämisessään mitään muita perusteita kuin sukupuolen. Häviäminen ei ole mukavaa, mutta siitä voi oppia ja mennä eteenpäin yksilönä ja osana ryhmää. Hiljattain SDP:n edellinen puheenjohtaja Jutta Urpilainen näytti malliesimerkkiä siitä, miten henkilövaalissa kärsityn tappion voi ottaa vastaan. Hänen esiintymisensä oli suorastaan ihailtavaa.

Perussuomalaisissa tai puolueen eduskuntaryhmässä ei ole kiintiöityjä paikkoja. Puolueen säännöissä todetaan puolueen johdon osalta seuraavaa:

Puoluekokouksessa valitaan kahdeksi (2) vuodeksi kerrallaan seuraavaan varsinaiseen puoluekokoukseen asti kestäväksi toimikaudeksi seuraavat henkilöt:
– Puolueen puheenjohtaja.
– Kolme (3) puolueen varapuheenjohtajaa, joista vähintään yhden on oltava nainen ja vähintään yhden on oltava mies.

Ilmoittauduin tavoittelemaan eduskuntaryhmän ensimmäisen varapuheenjohtajan paikkaa joulukuussa eduskuntaryhmän kokouksessa. Asia oli kaikkien edustajien tiedossa hyvissä ajoin ennen helmikuun alussa tehtävää valintaa. Kukaan muu ei ilmoittautunut kilpaan, vaikka kuka tahansa olisi sen voinut tehdä. Valintani oli siis yksimielinen.

Olen ollut perussuomalaisten jäsen seitsemän vuotta. Olen toiminut puoluehallituksessa, Perussuomalaisten Nuorten varapuheenjohtajana, ollut paikallisyhdistyksen hallituksessa, kaupunginvaltuutettuna ja nyt kansanedustajana. En ole koskaan kokenut missään olosuhteissa, että toimintaani olisi yritetty vaikuttaa sukupuoleni takia tai että sukupuoleni olisi nähty esteeksi edetä jollain saralla. Eduskunnassa olen mukana ulkoasiainvaliokunnassa, valtiovarainvaliokunnassa ja johdan Parlamenttienvälisen liiton Suomen johtokuntaa. Arvostan suuresti kaikkia tehtäviäni. Koen, että minut on asetettu kuhunkin paikkaan taitojeni vuoksi. Esimerkiksi viimeksi mainittua pestiä ei voi millään hoitaa ilman kovaa kielitaitoa ja kokemusta kansainvälisissä ympäristöissä toimimisesta.

Perussuomalaisten kannattajissa enemmistö on miehiä. Joissain toisissa puolueissa painopiste on päinvastainen. Vihreiden naispainotteisuutta tai SDP:n eduskuntaryhmän naisvoittoisuutta ei kummastele kukaan. Perussuomalaisten ”äijämeininkiä” ihmetellään säännöllisen väliajoin, ja sytykettä se saa, jos julkisuuteen syydetään totuudenvastaista kuvaa siitä, että puolueessa tehdään valintoja sukupuolen vuoksi.

Politiikassa jokaisen naisen ja jokaisen miehen on itse ansaittava paikkansa. Politiikassa on olennaista toisten luottamuksen saavuttaminen. Se vaatii sitkeyttä, johdonmukaisuutta ja luottamusta vahvistavia tekoja, joilla rakennetaan yhteistä hyvää. Tietojen, taitojen ja asiaosaamisen merkitys on suuri. Kukaan ei ole seppä syntyessään, mutta jokaiselle kuuluu mahdollisuus oppia ja kehittyä ja tunnistaa omat vahvuutensa. Epäonnistumisen hetkellä virheet on kyettävä myöntämään ja niistä on osattava ottaa opiksi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *