Takaisin pääsivulle

25 marraskuu
2013

Milloin Vihreiden mielestä suomalaista teollisuutta on ruoskittu riittävästi?

Kirjoitin 1.11.2013 kolumnin Turkulaiseen. Kolumnin otsikko oli ”Kuka sammuttaa valot?” ja se käsitteli ympäristönormien ja ilmastopolitiikan kielteisiä vaikutuksia suomalaiselle teollisuudelle. Kolumnin voi lukea tästä.

Teksti oli innoittanut kaksikin eri vastausta sen lukeneita henkilöiltä. Vihreiden kaupunginvaltuutettu Niina Ratilaisen kirjoitus julkaistiin 6.11. ja Anna-Kaisa Väänäsen ja Petteri Helinin yhteistuumin laatima teksti 20.11. En löytänyt kumpaakaan tekstiä Turkulaisen verkkosivuilta, joten liitän molemmista digilehdestä ottamani kuvakaappaukset tähän:

Anna Ratilainen

Anna Ratilainen

Anna-Kaisa Väänänen ja Petteri Helin

Anna-Kaisa Väänänen ja Petteri Helin

Koska minä ja vastaukset laatineet henkilöt selvästi tarkastelemme aihetta eri näkökulmista, lähetin Turkulaiseen vielä uuden kirjoituksen. Se on julkaistu tänään Turkulaisen verkkosivuilla ja toivottavasti pääsee myös johonkin lähiaikojen paperilehdistäkin. Vastaukseni Ratilaiselle, Väänäselle ja Helinille on tämä:

Kirjoitukseni ”Kuka sammuttaa valot?” innoitti vastaukset Vihreiden kaupunginvaltuutettu Niina Ratilaiselta (Turkulainen 6.11.) sekä Anna-Kaisa Väänäseltä ja Petteri Heliniltä (Turkulainen 20.11.). Molemmissa kirjoituksissa sivuutettiin täysin se, mikä on Suomen 5 miljoonaisen kansan mahdollisuus vaikuttaa maailman kokonaispäästöihin. Viimeisimpien tilastojen mukaan Kiina on itse asiassa jo ohittanut Euroopan per capita -päästöissä. Vihreän ideologian mukainen teollisen tuotannon alasajo Suomessa – mikä tarkoittaa sen siirtämistä mm. Kiinaan – ainoastaan lisää päästöjä ja näin ollen huonontaa kokonaistilannettta.

Suomi on tehnyt jo paljon päästövähennyksien eteen. Suomen vaikutusmahdollisuus maapallon kokonaispäästöihin on maksimissaan n. 0,2 prosentin luokkaa, mutta silti esimerkiksi Suomen merialueiden rikkipäästöjen rajat ovat 45 kertaa tiukemmat kuin Välimerellä. Rikkidirektiivin kustannuksen teollisuudelle on arvioitu olevan lähteestä riippuen ainakin 500 miljoonaa euroa vuosittain.

Uusiutuvan energian tuotantotukia maksetaan tänä vuonna 125 miljoonaa euroa. Päästökaupan kustannukset Suomen teollisuudelle on arvioitu vuosittain n. 920 miljoonaksi euroksi, vuoteen 2020 asti. Suomen uusiutuvan energian osuudeksi energiantuotannossa on EU:ssa asetettu 38 % vuoteen 2020 mennessä, kun se esimerkiksi Iso-Britannialla on 20 %. Puolan tavoite on 15 %. Tällä hetkellä Puola tuottaa 95 % sähköstään hiilenpoltolla.

Päästöttömälle energialle langetetulla windfall-verolla on tarkoitus kerätä 50 miljoonaa euroa vuodessa. Kirsikkana kakun päällä on sähkövero, joka on kotitalouksien osalta noussut viidessä vuodessa 97 % ja ensi vuonna korotusta tulee jälleen reilu 11 %.

Cleantech-teknologian kehittäminen ja nykyinen teollisuus eivät ole mitenkään toisensa poissulkevia. Päinvastoin, jos Suomen talous ja teollisuus olisivat kunnossa, eikä Suomi olisi epäedullisessa kilpailuasemassa päästörajoitusten takia, rahaa riittäisi enemmän myös uusien teknologioiden kehittämiseen.

Poliittiset valinnat ovat maksaneet kymmeniätuhansia työpaikkoja, eikä muutosta parempaan työllisyyden osalta ole näköpiirissä. Aiemmin mainitut maksut eivät ole mitään kertaeriä, vaan niitä maksetaan joka vuosi. Jos nämä rahat olisivat suomalaisten yritysten taseissa, yritysten kilpailukyky olisi parempi, ne pystyisivät työllistämään enemmän ja maksamaan parempaa palkkaa.

Perussuomalaisten poliittinen vaihtoehto on luopua yksipuolisesta ruoskimisesta päästöjen vähentämisessä ja edellyttää tasapuolista kohtelua kaikille. Tämä tarkoittaa jollain tavoin suoriin päästömaksuihin siirtymistä. Siis se maksaa joka saastuttaa, eikä niin kuin nyt, että Suomi maksaa, että joku muu ei saastuttaisi.

Milloin Vihreiden mielestä Suomea, suomalaisia ja suomalaista teollisuutta on ruoskittu riittävästi? Suomen vaikutus on edelleen maailman kokonaispäästöistä korkeintaan 0,2 prosentin luokkaa. Torjutaanko ilmastonmuutos sillä, että täällä sammutetaan valot?

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *