Takaisin pääsivulle

20 syyskuu
2013

Viikko talousarvion lähetekeskustelun parissa

Miellyttävän lämpimät syyssäät ovat jatkuneet. Tätä kirjoittaessani sääennuste televisiossa uhkaa sateilla ja viilenemisellä. Helsingissä matkaa asunnoltani eduskuntaan on kolmisen kilometriä, ja pyrin kävelemään työmatkani mahdollisimman usein. Viileyttä vastaan voi taistella sopivalla pukeutumisella, mutta sateessa talsiminen on kurjaa. Neljä vuodenaikaamme ovat silti niin hienoja. Eipähän ainakaan koskaan lopu puheenaiheet, kun vaihtelua on niin paljon!

Tällä viikolla maanantai hurahti Helsingissä. Eduskunta juhli 150 vuotta säännöllisen valtiopäivän alkamisesta ja sen kunniaksi eduskunnan ovet olivat auki maanantaina. Kaikilla eduskuntapuolueilla oli esittelypöytä valtiopäiväsalissa, jossa taloon tutustuvat saivat tavata kansanedustajia ja eduskuntaryhmien työntekijöitä. Menin itse paikalle ”iltavuoroon”, mutta vielä silloinkin kävijöitä riitti meidänkin pöytämme ääreen oikein mukavasti. Eräs eduskunnan työntekijä tuumasi, että ilta oli hiljaisempi kuin edellisen kerran avointen ovien aikaan, mutta kävijöitä kävi koko päivän aikana oli kuitenkin 1 400. Toivottavasti eduskunnan avoimet ovet olisivat pikemminkin sääntö kuin poikkeus. Kansalaiset ovat mitä ilmeisemmin hyvin kiinnostuneita itse talosta ja eduskuntatyöstä, sillä poliittisten kysymysten sijaan moni keskustelu pyöri sen ympärillä, millaista eduskunnassa on olla työssä ja millainen kansanedustajan päivä on. Juhlavuoden kunniaksi järjestetään myös runsaasti muita tapahtumia, joissa tarkastellaan historiaa ja nykypäivää demokratian valossa. Yksi tapahtumista on Turun kirjamessut. Osallistun siellä itsekin teemaa sivuavaan paneeliin.

Tiistaina 17.9. palattiin arkeen ja syksyn suurimpaan työsarkaan, eli talousarvioon. Lähetekeskustelussa Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron piti edustaja Lindström. Lindström totesi maamme talouden tarvitsevan pikaisia lisätoimia, jotta saamme sen takaisin kasvu-uralle. Hallituksen budjettiehdotus ei valitettavasti tähän tarvittavia työkaluja kuitenkaan sisällä.

Perussuomalaiset katsoo, että taloustilanne vaatii myös jonkin verran elvytystä, mutta tekoja tarvitaan erityisesti pk-sektorille työpaikkojen lisäämiseksi ja yrittäjien toimintaedellytysten parantamiseksi. Nyt on syytä aikaistaa pakollisia investointeja tieverkkoon ja julkisten rakennusten homekorjauksiin. Emme kiihdyttäisi verokilpailua laskemalla yhteisöveroa hallituksen tavoin 20 prosenttiin, vaan pitäisimme sen samalla 22 prosentin tasolle Ruotsin ja Tanskan kanssa. Tämän lisäksi vastaavankaltainen veronkevennys pitäisi antaa myös muille yritysmuodoille kuin osakeyhtiöille. Yhteisöveron laskun vaikutukset tulevat joka tapauksessa näkymään vasta myöhemmin.

Viime aikoina lähes kaikki tahot ovat olleet huolestuneita Suomen vientisektorin kilpailukyvystä ja aivan aiheellisesti. Selvää on, että pelkillä veronkorotuksilla ei velkaantumista katkaista. Joudumme myös leikkaamaan. Tällöin leikkaukset kannattaa kohdistaa maamme ulkopuolelle suuntautuviin rahavirtoihin kuten Kreikan budjettitukeen sekä yli 1,1 miljardin euroa vuodessa kustantavaan kehitysapuun. Leikattavaa riittää myös tehottomissa yritystuissa.

Perussuomalaisten viiden paketin ohjelmasta hallitus voi vapaasti hakea apua myös rakenteellisiin uudistuksiin. Sieltä löytyy esimerkiksi työeläkemaksujen porrastaminen iän mukaan sekä useampi uudistusehdotus, jolla työkyvyttömyyseläkejärjestelmä saadaan nykyistä joustavammaksi ja oikeudenmukaisemmaksi. Perussuomalaiset ovat sitoutuneet suomalaisten hyvinvoinnin, suomalaisen työn ja Suomen kilpailukyvyn parantamiseen. Nyt ei kaivata kylmää yksilökeskeisyyttä vaan todellista yhteisöllisyyttä: ymmärrystä siitä, että olemme kaikki samassa veneessä.

Eduskuntaryhmämme valmistelee jälleen kattavan vaihtoehtobudjetin hallituksen esityksen rinnalle vertailtavaksi. Tietyt linjaukset toistuvat vuosittain, mutta aina on löydyttävä tilannetajua reagoida kulloinkin ajankohtaisiin yksityiskohtiin. Lähetin itsekin muutamia ideoita vaihtoehtobudjettiamme varten, toivottavasti niitä päästään jalostamaan eteenpäin tavalla tai toisella.

En onnistunut saamaan tiistaina päivällä debattipuheenvuoroa, mutta myöhemmin tiistai-iltana käytin ennalta varaamani puheenvuoron, jossa kiinnitin huomiota maahanmuuttoon. Se nousi esille aiemmin päivällä mm. pääministeri Kataisen ja edustaja Jääskeläisen (kd.) puheenvuoroissa. Heidän puheissaan viitattiin ulkomaisen työvoiman tarpeeseen ja työvoimapulaan. Nähdäkseni ulkomainen työvoima voi tietyissä tapauksissa luoda työtä vain julkiselle sektorille ja tämä ei ole kestävää. Joskus maahanmuuttajilla ei ole edes oman äidinkielensä luku- ja kirjoitustaitoa, joten heidän työllistymisensä korkean teknologian yhteiskunnassamme on käytännössä mahdotonta. Tämä on ristiriidassa siltä osin, jos paisuva julkinen sektori nähdään ongelmallisena.

Keskiviikkona 18. syyskuuta osallistuin kunta- ja terveysjaoston kokoukseen, jossa käsittelimme hallituksen esitystä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2014. Käsittelyssä oli oikeusministeriön pääluokka, josta virkamiehet antoivat meille selvityksiä useista eri teemoista. Tehostamistoimet ko. hallinnonalalla ovat olleet jokseenkin toimivia ja yleistilanne on kohtuullinen. Muutama vuosi sitten lautamistoimintaa supistettiin ja sama tullee jatkumaan. Suurimmat säästöt tullaan saamaan kuitenkin vankiloiden sulkemisista.

Keskiviikkona pidettiin 150 vuotta kestäneen säännöllisen valtiopäivätoiminnan juhlaistunto. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheen pitänyt Pirkko Ruohonen-Lerner nosti esille, että säännöllisen valtiopäivätoiminnan alkaessa vuonna 1863 Suomi oli osa Venäjän keisarikuntaa. Venäjä kytkeytyi kiinteästi myös tähän juhlapäivään. Juhlaistunnossa hyväksyttiin lisätalousarvioehdotus, jossa valtio lahjoittaa Cultura-säätiölle 10 miljoonaa euroa venäjän kielen ja kulttuurin opiskelua tukemaan. Täytyy huomauttaa, että tämä tehtiin lisävelan otolla. Päätös ehdotuksesta oli kuitenkin eduskuntaryhmien yhteinen. Perussuomalaiset toivovat sen edistävän venäjän kielen ja kulttuurin opiskelua Suomessa. Venäjä on todellakin mahdollisuus, eikä sen hyödyntämisessä pitäisi aikailla. Vasemmistoliiton ryhmäpuheen pitäjällä Annika Lapintiellä ja Vihreiden Oras Tynkkysellä eivät kyenneet vastustamaan politiikan teon vetämistä mukaan ryhmiensä puheisiin. Molemmat ottivat kantaa sukupuolivähemmistöjen asemaan Venäjällä. Euroopassa on edelleen niin kovin helppo arvostella toisia. Sitä ei taida koskaan kuulla, että joku uskaltaisi vastaavaan tapaan kritisoida puheissaan esimerkiksi jotakin muslimimaata niistä kauheuksista, joita niissä tehdään lapsia, naisia, eläimiä ja erilaisia vähemmistöjä kohtaan toistuvasti, jopa lain suomin oikeuksien turvin.

Torstaina 19. syyskuuta täysistunnossa äänestettiin pääministeri Jyrki Kataisen luottamuksesta. Joukko perussuomalaisia oli esittänyt pääministerille epäluottamusta Himas-tapauksesta. Katainen sai Himas-kohusta huolimatta eduskunnalta luottamuksen äänin 141–16. Äänestin tyhjää. Prosessi ei mennyt loppuun asti mielestäni siten kuin sen olisi kuulunut mennä, enkä tästä syystä äänestänyt epäluottamusta, vaikka pidänkin pääministerin toimintaa moraalisesti vääränä. Mielestäni pääministerin suurin virhe ei ole kuitenkaan Himasen tutkimuksen pönkittäminen, vaan se mitä hän ja hänen edustamansa hallitus ovat saaneet Suomessa aikaan. Kokoomus puhuu paljon kauniita ja suuria sanoja, mutta samanaikaisesti se on ollut hallituksessa vuodesta 2007 asti ja pitänyt hallussaan keskeisimpiä ministerisalkkuja. Nykyinen pääministeri Katainen oli edellisen hallituksen valtiovarainministeri. Ja missä maa nyt makaa? Työttömyys on lisääntynyt. Yritykset irtisanovat ja siirtävät toimintojaan ulkomaille. Verotus kiristyy. Maa velkaantuu. Suomi osallistuu rinta rottingilla EU:n omien sääntöjen vastaiseen toimintaan tukemalla ylivelkaantuneita kriisimaita. Kokoomus on ollut täysipainoisesti mukana tässä maamme kannalta huonossa kehityskulussa. Se on suurempi ja vaikeampi ongelma korjattavaksi, kuin epämääräinen tutkimus tulevaisuudesta.

Koska pääministeri ei rikkonut lakia tutkimusta tilatessaan jäljellä jää se surullisen kuuluisa maan tapa, jonka mukaan hän toimi. Sääntöjä on muutettava ja meidän jokaisen on omalta osaltamme huolehdittava reilun pelin toteutumisesta.

Torstaina jatkettiin talousarviokeskustelua ulkoministeriön hallinnonalalla. Säästöpaineissa Ulkoministeriö on joutunut sulkemaan pienelle maalle niin tärkeitä suurlähetystöjä, mutta jatkossa toimintaa näyttää ministeri Hautalan mukaan turvatummalta. Hyvä! Debatissa kysyin ministeri Hautalalta mitä konkreettista uutta hänellä on kerrottavanaan naisten aseman parantamisesta kehitysavun kautta, ja aikooko Suomi ottaa väestönkasvun hillitsemisen selkeämmin mukaan osaksi kehitysapua. Väestönkasvu on este naisten aseman kehittymiselle minkä lisäksi se on riski ympäristön kestävyyden kannalta. Naisten asema on toki vahva osa Suomen ulkopolitiikkaa, mutta kovin kovin hidasta edistys on. Tällä hetkellä esimerkiksi arabimaiden osalta voidaan puhua pikemminkin taka-askelista poliittisen kuohunnan jälkeen, jonka seurauksena näennäisen rauhalliset ja toimivat diktatuurit ovat vaihtuneet ääriuskonnollisten elementtien temmellyskentäksi. Perussuomalaisten mielestä miljardi euroa kehitysapuun on liikaa, ja määrän sijasta pitäisi satsata laatuun. Kehitysavusta valuu edelleen veronmaksajien euroja hallinnon pyörittämiseen ja korruptioon.

Perjantaina 20. syyskuuta osallistuin verojaoston kokoukseen, jossa käsittelimme lakia erillisellä päätöksellä määrättävästä veron- tai tullinkorotuksesta, lakia rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain ja sairausvakuutuslain muuttamisesta sekä lakia elinkeinotulon verottamisesta annetun lain ja maatilatalouden tuloverolain muuttamisesta. Osallistuin myös valtiovarainvaliokunnan kokoukseen, jossa käsiteltiin komission ehdotuksia asetukseksi yhteisestä kriisinratkaisumekanismista sekä Euroopan unionin solidaarisuusrahaston perustamiseen ja Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja unionin muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtoihin liittyvien neuvoston asetuksien muuttamisesta. Lisäksi käsittelimme valtioneuvoston selontekoa EU-politiikasta 2013. Suomen hallituksen linja on integraatiomyönteinen, suoremmin sanottuna kohti liittovaltiota mennään! Tästä ei voi mitenkään olla samaa mieltä.

Perjantaina jatkettiin talousarvion lähetekeskustelua. Keskustelu saataneen päätökseen ensi tiistaina, minkä jälkeen talousarviota aletaan käsitellä valiokunnissa.

Huomenna lauantaina osallistun Made in Auranmaa -paneeliin Kyrössä. Pohdimme mitä tekoja ja tapahtumia tarvitsisimme uusien menestyksen eväiden löytymiseksi. Maanantaina olen Turun radiossa tutussa kansanedustajahaastattelussa heti aamulla puoli kymmenen aikoihin. Yle kutsuu alueensa kansanedustajat haastatteluun aina keväällä ja syksyllä.

1 kommentti artikkeliin “Viikko talousarvion lähetekeskustelun parissa”

  1. Jan S kirjoitti:

    ”Äänestin tyhjää. Prosessi ei mennyt loppuun asti mielestäni siten kuin sen olisi kuulunut mennä, enkä tästä syystä äänestänyt epäluottamusta,”

    No miten prosessin olisi sitten kuulunut mennä?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *