Takaisin pääsivulle

20 heinäkuu
2013

Yleisestä asevelvollisuudesta osa 2

Kirjoitin 19.12.2010 bloggauksen yleisestä asevelvollisuudesta. Kerroin tuolloin, että kannatan yleistä asevelvollisuutta miehille, ja että naiset voivat jatkossakin mennä armeijaan vapaaehtoisuuden pohjalta. Lisäksi ainakin pienemmälle joukolle naisia olisi hyvä järjestää koulutusta sodanajan olosuhteista, jolloin he voisivat tarpeen tulleen jakaa tietoaan eteenpäin.

Keskustelu yleisen asevelvollisuuden ulottamisesta molempiin sukupuoliin elää jatkuvasti jossakin taustalla ja tulee voimakkaammin esiin ajoittaisten kannanottojen myötä. Kesäkuussa 2013 Vihreät Naiset tiedottivat tavoitteestaan valikoivasta, sukupuolineutraalista armeijasta. Kansan Uutiset kertoo 13.7.2013, että AKL, Edistyspuolue, Sadankomitea, Profeministimiehet ja Vihreä miesliike puuhaavat kansalaisaloitetta asevelvollisuuden lopettamisesta kokonaan.

Aamulehti teetti Taloustutkimuksella selvityksen suomalaisten kannoista sukupuolineutraaliin asevelvollisuuteen ja kansalaispalvelukseen. Vastanneista 39 % kannatti naisten velvoittamista kansalaispalvelukseen ja 13 % suhtautui myönteisesti sukupuolineutraaliin asevelvollisuuteen.

Reilu vuosi asevelvollisuutta koskevan bloggaukseni jälkeen osallistuin tuoreena kansanedustajana vajaat neljä viikkoa kestävälle maanpuolustuskurssille. Kurssi oli sisällöltään mielenkiintoinen, hurjan laaja tietopaketti maanpuolustuksen kokonaiskuvasta. Maata rakennetaan ja huolletaan koko ajan epävarmojen tilanteiden varalle. Emme varaudu ainoastaan sodan uhkaan, vaan moniin muihin riskeihin, joita ihmiset toiminnallaan aiheuttavat – tai joihin heillä ei ole suoraa myötävaikutusta. Kurssin sisältö oli siis antoisa tietomäärän osalta, mutta suurimman vaikutuksen minuun teki se puolustusvoimien ja viranomaisverkoston tekemä hiljainen, suoralta julkisuudelta piilossa oleva työ meidän kaikkien yhteisen turvallisuutemme eteen. Se työ on suunnittelua, ennakointia, varautumista ja yhteistyötä lukemattomien ketjun eri osien kanssa. Maanpuolustuskurssin käymisen myötä arvostukseni puolustusvoimia ja eri viranomaisia kohtaan lisääntyi.

Tasa-arvokeskustelun käyminen on tärkeää, mutta tasa-arvon pohjaksi käy huonosti tasapäistäminen, sillä millään ilveellä meistä ei saa keskenämme samanlaisia. Mahdollisuuksien tasa-arvo kuuluu kaikille, mutta sellaista keinoa ei ole kenelläkään käytössä, jolla miehistä ja naisista tehtäisiin samanlaisia soveltuvuudeltaan tai edes kiinnostuksen kohteiltaan. Armeijan käyminen voi viivästyttää opintojen tai työhön siirtymisen aloitusta, mutta samalla tavalla perheen perustaminen voi lyödä ison lommon naisten opiskelutahtiin tai työpaikan saantiin. Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö kommentoi Aamulehden teettämää tutkimusta ja Iltalehden nettiuutisen otsikko hänen kommenteistaan kirjoitettiin vähintäänkin raflaavassa muodossa. Niinistö asettuu naisten kansalaispalveluksen taakse sen sijaan, että yleinen asevelvollisuus ulotettaisiin myös naisiin. Hänen näkemyksensä taakse voin itsekin mennä sillä perusteella, mitä asiasta kirjoitin loppuvuodesta 2010 ja mitä maanpuolustuskurssilla opin. Puolustusvoimien ja koko yhteiskunnan taloudellisten realiteettien valossa olisi myöskin vähemmän viisasta laajentaa yleistä asevelvollisuutta, vaikka totta kai myös naisten yleinen kansalaispalvelus lisäisi kustannuksia. Jos yhteiskunnan tasa-arvovaatimukset eivät saa muuten tyydytystä niin jonkinlainen ratkaisu tietenkin tullaan jossain vaiheessa tekemään kustannuksista piittaamatta. Yksi vaihtoehto on myös puolustusvoimien laajamittaisempi supistaminen mikä onkin nykyisessä hallituksessa varmaan useamman punavihreän haavekuvissa aika usein. On sinänsä mielestäni hieman surullista, että tasa-arvoa ei ajeta sitä silmälläpitäen mikä on koko yhteiskunnan kannalta järkevintä maanpuolustuksellisesta näkökulmasta sekä taloudellisesti ja sosiaalisesti, vaan sen mukaan miten toisen vaihtoehdottomuus jossakin tilanteessa pyritään saamaan oikeudenmukaiseksi luomalla lisää vaihtoehdottomuutta jollekin toiselle.

Ja armeijaahan ei ole miestenkään pakko käydä. Hesarin Nyt-liite listasi keinovalikoiman, jolla armeijasta voi saada vapautuksen. Venkoilemalla voi elämässä välttää asioita, jotka eivät ole kivoja. Tällaista viestiä Nyt-liite ei varmaankaan halunnut antaa.

1 kommentti artikkeliin “Yleisestä asevelvollisuudesta osa 2”

  1. inttiorja kirjoitti:

    ”Ja armeijaahan ei ole miestenkään pakko käydä. Hesarin Nyt-liite listasi keinovalikoiman, jolla armeijasta voi saada vapautuksen. Venkoilemalla voi elämässä välttää asioita, jotka eivät ole kivoja. ”

    Valehtelemalla kutsunnoissa tai kutsuntalääkärille tulee samalla rikkoneeksi Rikoslain 16. luvun 7 §, eli tehneeksi rekisterimerkintärikoksen, tai 8 § eli anteneeksi väärän todistuksen viranomaisille. Siitä seuraa vähintään sakkoja tai jopa 3 vuotta vankeutta.

    Lisäksi myös tuohon yllyttämisestä tuomitaan samoin kuin itse rikoksesta (Rikoslaki luku 5, 5 §).

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *