Takaisin pääsivulle

22 huhtikuu
2013

Ajankohtaisia asioita eduskunnassa Varsinais-Suomen Perussuomalaisten kevätkokoukselle 21.4.2013

EU:n potilasdirektiivi

Ensi vuonna voimaan tulevan EU:n potilasdirektiivi voi mullistaa terveydenhuollon. Potilasdirektiivi vahvistaa potilaan oikeuksia ja edellytyksiä saada hoitoa toisessa jäsenmaassa. Sääntelyn keskeisenä lähtökohtana on periaate, jonka mukaan potilaalla on oikeus saada hoitoa toisessa jäsenmaassa samoin perustein kuin hän saisi vastaavaa hoitoa kotimaassaan.

Potilasdirektiivi hyväksyttiin EU:n neuvostossa 28.2.2011 ja se tuli voimaan 24.4.2011. Jäsenmailla on 30 kuukautta aikaa siirtää direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöään. Kansallisten säännösten tulisi näin ollen olla voimassa viimeistään loppuvuodesta 2013.

Direktiivin toimeenpano vaatii taloudellisia panostuksia. Uusimmissa valtiontalouden kehyksissä arvioidaan, että sairausvakuutuskorvausten valtion osuudet lisääntyvät tämän vuoksi 2 miljoonalla eurolla vuonna 2014. Lisäksi direktiivin toimeenpanoa varten perustetaan Kelan yhteyteen kansallinen yhteyspiste, jonka toimintakuluihin osoitetaan 0,7 miljoonaa euroa vuonna 2014.

On kummallista, että hallitus ei ole avoimesti sisällyttänyt potilasdirektiiviä käynnissä olevaan SOTE-uudistukseen. Kysymyksiä lainvalmistelussa on aiheutunut muun muassa korvausjärjestelmistä sekä valtiolle ja kunnille aiheutuvista lisäkustannuksista. Hallitus valitsi kehysriihessään Suomen korvausmalliksi nykymuotoisen sairausvakuutusmallin, jossa ulkomailla annettu hoito rinnastetaan Suomessa annettavaan yksityiseen hoitoon korvauksia päätettäessä. Tätä varten varataan kahden miljoonan euron lisäys ensi vuoden budjettiin. Tuo summa koostuisi lähinnä matkakorvausten lisääntymisestä. Samaisessa kehysriihessä hallitus ilmoitti tekevänsä 50 miljoonan euron vähennyksen juuri niiden korvausten osalta, joihin myös sairausvakuutuksen matkakorvaukset kuuluvat.

Nyt päätetty sairausvakuutusmalli on kuitenkin EU:n näkökulmasta ongelmallinen. Valittu ratkaisu voi johtaa EU-komission määräämiin rangaistuksiin, jos EU:ssa todetaan, ettei Suomen sairausvakuutusmalli lisää tarpeeksi potilaiden valinnanvapautta. Uudistuksen vaikutukset hoitojonoihin Suomessa ja Pohjoismaisiin rajaesteisiin, joita viime vuosina on niin ahkerasti pyritty poistamaan, nähdään ajan myötä.

Kansalaisaloite turkistarhauksesta

Suomen ensimmäinen kansalaisaloite pääsee koko eduskunnan arvioitavaksi torstaina 25. huhtikuuta. Aloitteessa ehdotetaan turkistarhauksen kieltämistä. Kansalaisaloite jätettiin eduskunnalle jo aiemmin tänä vuonna. Keskustelua asiasta on viivyttänyt se, että eduskunnassa on ensin luotu pelisääntöjä kansalaisaloitteiden käsittelylle kysymällä eduskuntaryhmien kantoja.

Perussuomalaiset suhtautuvat myönteisesti turkistarhaukseen laillisena elinkeinona. Suomi saa vientituloja turkisviennistä satoja miljoonia euroja vuodessa. Turkistarhauksen parissa työskentelee kaikkiaan noin 6 000 suomalaista, pääosin Pohjanmaalla. Viime vuonna turkiselinkeino tuotti valtiolle 12 miljoonan euron verotulot. Samalla kuitenkin painotamme, että turkistarhaajien on tehtävä kaikki mahdollinen eläinten elinolojen parantamiseksi. Turkistarhaus, kuten jotkin muutkin asiat, herättävät mielipiteitä sekä puolesta että vastaan lähes kaikissa eduskuntaryhmissä. On muistettava, että kansalaisaloitteet sellaisinaan eivät voi olla lainsäädännön pohjana. Valmiiden lakien valmistelu vie kauan ja se vaatii hyvin huolellista arviointia esimerkiksi muun lainsäädännön vaikutuksien osalta. Verkkolomakkeelle kirjoitettu esitys jonkin asian muuttamisesta tietynlaiseksi ei voi mitenkään tulla huomioiduksi sellaisenaan. Kansalaisaloite tulisikin muistaa nähdä pyrkimyksenä saada aikaan lainsäädännöllisiä muutoksia. Seuraava eduskunnan käsiteltäväksi tuleva kansalaisaloite lienee tasa-arvoiseen, eli sukupuolineutraaliin avioliittoon tähtäävä aloite.

Perussuomalaiset pitävät kansalaisaloitteita tärkeinä. Puolue kuvaa sitä uudeksi osallistuvan demokratian muodoksi, joka omalta osaltaan edistää kansanvaltaa. Eduskunnan puhemiesneuvosto pyysi eduskuntaryhmien kantaa ennen kansalaisaloitteiden käsittelyn ohjeistamista. Perussuomalaiset toivovat, että kansalaisaloitteille saadaan yhtenäinen kohtelu. Puolueen mielestä käsittelyprosessiksi ei riitä aloitteen lähettäminen valiokuntaan lähetekeskustelun jälkeen.

Turvallisuuspoliittinen selonteko

Eduskunta käsittelee turvallisuuspoliittista selontekoa toukokuussa. Valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko 2012 on jatkoa aikaisemmalle selontekokäytännölle. Selonteossa käsitellään erityisesti kokonaisuuksia, joissa on nähtävissä olennaisia, vuoden 2009 selonteon jälkeen tapahtuneita muutoksia. Selonteko, jonka tarkastelujakso ulottuu 2020-luvulle, muodostaa perustan Suomen politiikan ohjaamiselle maan etujen ja tavoitteiden edistämiseksi. Selonteossa käsitellään kansainvälisessä toimintaympäristössä tapahtuvia kehityskulkuja, Suomen turvallisuuspoliittisia linjauksia, puolustuksen kehittämistä sekä toimia yhteiskunnan kokonaisuusturvallisuuden varmistamiseksi.

Perussuomalaisten mielestä Suomen tulee sotilasliittoon kuulumattomana maana varautua sotilaallisten uhkien torjumiseen ilman ulkopuolista tukea ja ylläpitää tämän vuoksi kaikkia puolustusjärjestelmän suorituskykyalueita. Sotilaallisen puolustusjärjestelmän kaikki avainsuorituskyvyt on pidettävä puolustusvoimien hallussa. Perussuomalaisten mielestä selonteossa on kiitettävän realistinen ote, vaikka siihen sisältyy myös toiveajattelua. Selonteossa korostetaan pohjoismaisen puolustusyhteistyön syventämistä, mutta viimeaikaisesta vilkkaasta keskustelusta huolimatta vähässä on ollut ymmärrys siitä, mitä tämä yhteistyö konkreettisesti olisi. Perussuomalaiset kannattavat puolustusmäärärahojen korottamista vähintäänkin puolustushallinnon edellyttämällä tavalla Suomen puolustuksen tulevaisuuden turvaamiseksi, sillä turvallisuuden takaaminen on valtion tärkein tehtävä.

Kyproksen tukipaketti

EU-komissio, Euroopan keskuspankki ja Kansainvälinen valuuttarahasto ovat luvanneet Kyprokselle yhteensä 10 miljardia euroa. Loput tarvitsemastaan rahasta maan pitäisi kerätä itse. Kypros on jo päättänyt mittavista säästötoimista, joihin kuuluu veronkorotuksia, yksityistämisiä sekä uudistuksia maan pankkisektorilla. Europäättäjät päättivät pakottaa maan kaksi suurta kriisipankkia yhteen ja kattaa suurimman osan tappioista pankkien yksityisten rahoittajien, kuten suurtallettajien, kustannuksella.

Perussuomalaiset ovat huolissaan euroalueen tukipolitiikan tehottomuudesta. Kyproksen jälkeen on tukiluukulle mieliviä maita jonoksi asti. Euroalueen merkittävimmäksi päämääräksi vaikuttaa tulleen oman olemassaolon jatkaminen hinnalla millä hyvänsä. Kyprokselle laadittu ohjelma on maksajien, eli esimerkiksi suomalaisten, kannalta epäoikeudenmukainen ja autettavien, eli kyproslaisten, kannalta tuhoisa.

Euroalueen maksajien määrä vähenee koko ajan yhä uusien maiden ajautuessa kriisiin ja IMF:n vetäytyessä operaatioista. Tukimekanismien asteittainen siirtyminen enemmistöpäätöksiin johtaa samalla siihen, että tällä kutistuvalla maksajajoukolla on yhä vähemmän sanomista siihen, mihin ja kuinka paljon sen rahoja käytetään. Perussuomalaisten mielestä Suomen on irtauduttava pelastusoperaatioista, jotka eivät auta itse autettavaa, mutta vaarantavat Suomen oman tulevaisuuden.

Kuntauudistus

Surullisenkuuluisan kuntauudistuksen tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Hallituksen kuntapolitiikan tavoitteena on kuntauudistuksen kautta turvata laadukkaat ja yhdenvertaiset kunnalliset palvelut, vahvistaa kuntien taloutta, kunnallista itsehallintoa ja paikallista demokratiaa sekä luoda edellytykset yhdyskuntarakenteen eheyttämiselle. Kunta- ja palvelurakenteita uudistamalla hallitus haluaa edistää kuntatalouden vakautta ja kestävyyttä.

Kuntakartta tulee hallituksen toimien seurauksena näyttämään aivan toiselta kuin se on nyt. Uudistuksesta seuraa, että kuntien määrä tulee vähenemään rajusti. Pakkoliitoksiin tuskin kuitenkaan mennään, koska jos taloutta näin kiristetään, ei vaihtoehtoja mitä ilmeisimmin jää. Hallitus vei kehitysriihipäätöksillään kunnilta jopa 400 miljoonaa euroa tuloja. Tämä tarkoittaa kunnallisveron korotuksia, mikäli hallitus ei lisää esimerkiksi veronkanto-oikeutta kunnille.

Perussuomalaiset haluaa kuntauudistuksen parlamentaariseen valmisteluun, koska tällöin saadaan kuntien valtuustot sitoutumaan paremmin uudistukseen. Hallituspuolueiden edustajia ja oppositiopuolueiden edustajia on kuntien ja kaupunkien valtuustoissa. Perussuomalaisten linja on, että ensin tulisi ratkaista kuntien menot. On mietittävä, onko rakenteissa joitain saavutettavia säästöjä. Emme leikkaisi valtionosuuksista näin paljon. Mietittävä on, voisiko veronkanto-oikeutta laajentaa niin, että jotkut valtiolle maksettavat verot tulisivat kunnan kassaan.

Sote-uudistus

Kuntarakennetta ja peruspalveluita yritetään remontoida nyt kolmatta hallituskautta peräkkäin. Vaihtuva hallituspohja ei näytä tuovan selkeyttä tavoitteisiin. Kunnissa pelataan aikaa ja tehdään näennäisuudistuksia sekä väliaikaisia hallintorakenteita hallituksen vaatimusten toteuttamiseksi.

Lopputuloksena tämän hallituskauden palvelurakenneuudistuksesta peruspalveluiden järjestämisvastuu pilkotaan 20 000–50 000 asukkaan kunnille ja muodostetaan vähintään 50 000 asukkaan sote-alueita, jotka ovat liian pieniä erikoissairaanhoidon järjestämiseen, mutta joiden peruspalveluista osa on siirretty pienemmille kunnille. Lisäksi tarvitaan keskussairaalatasoiset päivystyssairaalat, joihin 50 000 asukkaan väestöpohja ei riitä ja jotka eivät saa olla sairaanhoitopiirejä. Lopuksi tulevat erityisvastuualueet ja yliopistosairaalataso, joka koordinoi kuntien peruspalveluita. Sekavaa? Siltä vaikuttaa!

Perussuomalaisten mielestä sote-uudistus on huonosti johdettu ja hoidettu. Hallituksen mainostamasta kaksitasoisesta järjestelmästä, hallinnon keventämisestä ja peruspalveluiden vahvistamisesta ollaan todella kaukana. Näillä linjauksilla vaarana on, että terveyskeskuksista ei ole paljonkaan jäljellä ja aktiiviväestö hankkii peruspalvelunsa työterveyshuollosta ja yksityisvastaanotoilta, yksityiset vakuutukset yleistyvät, ja henkilöstön siirtyminen yksityiselle sektorille kiihtyy.

Euroopan parlamentin vaalit

Perussuomalaisten tavoite on olla suurin puolue kesäkuun 2014 Euroopan parlamentin vaaleissa. Eilen 20.4.13 puoluevaltuuston kokouksessa Helsingissä puolueen puheenjohtaja Timo Soini esitti, että voimme tavoitella jopa neljää paikkaa ensi vuoden eurovaaleissa. Vaaleilla on suuri merkitys, koska Perussuomalaiset haluaa turvata Suomen itsemääräämisoikeuden tulevaisuudessakin. Emme hyväksy, että eurokriisin varjolla ajetaan EU:n liittovaltiokehitystä. Haluamme kansalaisten innostuvan vaaleista ja lähtevän joukolla äänestämään. EU-politiikan suunta on liian tärkeä, jotta voisimme antaa tapahtua saman kuin Kroatiassa. Siellä maan ensimmäiset europarlamentaarikot valitsi vain 20 prosenttia kaikista äänioikeutetuista. Olemme, halusimme tai emme, osa Euroopan unionia ja silloin on vaikutettava siellä missä päätökset tehdään. Alhainen äänestysprosentti eurovaaleissa tarkoittaa sitä, että Euroopan Parlamentissa istuu jatkossakin pääasiassa niitä, joiden usko EU:hun on horjumaton. Tarvitsemme lisää ja uusia kriittisiä ääniä muuttaaksemme päätöksentekoa sisältäpäin.

Saavuttaaksemme tavoitteemme eurovaaleissa tarvitsemme monipuolisen, taitavan ja mahdollisimman laajan äänestäjäkunnan tavoittavan ehdokasjoukon. Ehdokkaita ei voi valita sillä perusteella, että he ovat jonkun kavereita, tovereita tai kummin kaimoja, vaan valintakriteereiden kärjessä on oltava kyvykkyys, kapasiteetti ja kokemus. Toivon, että Varsinais-Suomen vaalipiiristä ehdokkaaksi pyrkii ja asetetaan kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa, jonka kokemus ja tunnettuus kansan parissa on omiaan tavoittamaan ihmisiä ja herättämään heidät äänestämään tärkeästä asiasta. Jos kansanedustaja Elomaa ehdokkaaksi asetetaan, toivon että teemme yhdessä töitä hänen ja kaikkien muiden erinomaisten perussuomalaisten ehdokkaiden puolesta. Nämä vaalit koskettavat meitä jokaista, enemmän kuin osaamme arvatakaan. Valtaosa lainsäädännöstämme tulee EU:n kautta.

1 kommentti artikkeliin “Ajankohtaisia asioita eduskunnassa Varsinais-Suomen Perussuomalaisten kevätkokoukselle 21.4.2013”

  1. Paavo Manninen kirjoitti:

    ”Perussuomalaisten mielestä Suomen on irtauduttava pelastusoperaatioista, jotka eivät auta itse autettavaa, mutta vaarantavat Suomen oman tulevaisuuden.”

    Siis mitä tuo tarkoittaa käytännössä? Suomen eroa eurosta? Vaatimusta Kyproksen ja muiden kriisimaiden eroa eurosta (jos eivät itse selviä)? Olisiko järkevää ruveta peesaaman Britanniaa sen vaatimuksissa EU:n kehittämiseksi?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *