Takaisin pääsivulle

05 maaliskuu
2013

Viikot 7-8/2013 eduskunnassa

Tähän viikkoraporttiin on koottu viikkojen 8 ja 9 tapahtumat eduskunnassa. Viikon 7 raporttiin unohdin lisätä 15.2. jättämäni kirjallisen kysymyksen karjalan kielen ja karjalaisen kulttuurin tukemisesta. Karjalan kieli on Suomessa kotoperäinen kieli ja sitä on puhuttu maassamme yhtä kauan kuin suomeakin. Kotoperäiseen karjalaisvähemmistöön kuuluvia aktiivipuhujia arvioidaan olevan noin 5 000 ja passiivisesti osaavia jopa 20 000. Lisäksi Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Suomeen on muuttanut parituhatta karjalankielistä. Karjalan Kielen Seuran arvion mukaan pelkästään Helsingissä asuu 3 000 kieltä ymmärtävää ja/tai puhuvaa. Kulttuurimme omaleimaisuuden ja monipuolisuuden ylläpitämisen kannalta on tärkeää huomioida myös omat vähemmistökielemme. Kirjallisen kysymyksen kokonaisuudessaan voit lukea täältä.

Tiistaina 19.2. osallistuin valtiovarainvaliokunnan kokoukseen, jossa käsiteltiin Suomen EU-politiikan avaintavoitteita vuonna 2013. Suomen EU-politiikan avaintavoitteita käsittelevän raportin keskeinen kohta liittyy Euroopan talous- ja rahaliiton (EMU) kehittämiseen. Mielestäni velkakriisin hoitamisessa ja tartuntavaikutusten minimoimisessa pysymisen sijaan on kuitenkin tärkeämpää nähdä eurokriisin kokonaiskuva, hahmottaa sen tulevaisuuden kehittymissuunta ja reagoida sen pohjalta maamme ja sen kansalaisten edun kannalta parhaalla tavalla.

Euroopan Unioni on suuntaamassa kohti liittovaltiota. Euroalueen tulevaisuuden vaihtoehtoja ovat tulonsiirtounionin luominen tai yhteisvaluutta-alueen hajottaminen ja paluu kansallisiin valuuttoihin. Tulonsiirtounioni merkitsisi sitä, että euromaiden välisiä tuottavuuden ja taloudellisen menestyksen eroja tasattaisiin liittovaltion tasoisilla tulonsiirroilla. Perussuomalaiset eivät kannata liittovaltiokehitystä eivätkä hyväksy tulonsiirtounionia. Hallituksen tulisi tuoda kansalaisille selvästi esille, kuinka paljon tulonsiirtounioni maksaisi suomalaisille. Toistaiseksi kysymystä liittovaltiokehityksestä väistellään hyvin sujuvasti kaikkien hallituspuolueiden taholta.

Keskiviikkona 20.2. osallistuin ulkoasiainvaliokunnan kokoukseen, joka oli täynnä sotilaallisia aiheita. Käsiteltävinä olivat kysymys Suomen osallistumisesta EUTM Mali-koulutusoperaatioon, Suomen johtovaltiorooli YK:n UNIFIL-operaatiossa Libanonissa sekä Suomen osallistuminen EU:n sotilaalliseen YTPP-operaatioon, jossa koulutetaan Somalian turvallisuusjoukkoja. Lisäksi kokouksessa käsiteltiin Euroopan unionin ja Brasilian välisen 24.1.2013 pidetyn huippukokouksen raporttia, EU:n kauppapolitiikkaan liittyvien asetusten muuttamista, NATO:n 21. – 22.2. pidettävää puolustusministerikokousta sekä epävirallisen Dublinissa 12. – 13.2. pidetyn puolustusministerikokouksen raporttia.

Keskiviikkona käsiteltiin myös eduskunnan lähetekeskustelussa valtioneuvoston selontekoa kauppojen aukioloajan laajentamisen vaikutuksista. Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron piti Lea Mäkipää, joka otti esille sen, että aukiolojen laajentamisen vuoksi suuret päivittäistavaraketjut eli S- ja K-kaupat jatkavat kasvuaan, halliten nyt jo 80 prosentin osuutta markkinoista. Sen sijaan pienet yksittäiset kaupat tai kauppojen yhteenliittymät taistelevat olemassaolostaan. Erityisesti pienten, muutaman työntekijän liikkeiden on lähes mahdotonta pitää liikkeensä auki sunnuntaisin, minkä vuoksi voittajia ovat jälleen kerran suuret ketjut. Poikkeuslupamenettely ei sekään ole kovin ongelmaton. Alueellisen lupienmyöntämismenettelyn tavoitteet ovat hyvät, mutta käytännössä lupia näkyy myönnetyn myös tilanteissa, joissa siitä ei ole ollut sanottavasti hyötyä paikalliselle elinkeinoelämälle. Lieneekin syytä tarkastella mahdollisuutta keskittää lupien myöntäminen koko maan alueella vain yhdelle viranomaistaholle. Mäenpään mukaan poliittisten päättäjien on syytä tarkastella kauppojen aukioloaikojen laajentamisen vaikutuksia rehellisesti, huomioiden niin hyvät kuin huonotkin puolet ja tehdä kriittisen tarkastelun perusteella ne johtopäätökset ja parannusehdotukset, jotka ovat tarpeen.

Keskiviikkona 20.2. jätin ministerille vastattavaksi kirjallisen kysymyksen saamenkielisen päivähoidon järjestämisestä. Aihe liittyy samaan teemaan edellisellä viikolla jättämääni kysymykseen karjalan kielen tukemisesta. Olemme toistuvasti hyvin huolissamme esimerkiksi eri maahanmuuttajaryhmien kielellisten ja kulttuurillisten oikeuksien toteutumisesta, mutta unohdamme, että meillä on oman väestömmekin keskuudessa hyvin harvinaisia, jopa katoamisvaarassa olevia kieliä, joiden säilymiseen tulisi panostaa. Kysymyksen voit lukea täältä.

Torstaina 21. helmikuuta osallistuin ulkoasiainvaliokunnan kokoukseen, jossa käsiteltiin Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa 2012. Kokouksessa olivat kuultavina mm. kehitysministeri Heidi Hautala ja presidentti Martti Ahtisaari Crisis Management Initiativesta. Lisäksi käsittelimme raporttia epävirallisesta kehitysministerikokouksesta, joka pidettiin 11. –
12.2.2013. Raporttia esitteli kehitysministeri Heidi Hautala.

Suullisen kyselytunnin jälkeen torstaina täysistunnossa oli lähetekeskustelussa yli sadan kansanedustajan allekirjoittama lakialoite yliopistolain 8 §:n ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta. Lakialoitteessa esitetään, että Suomen korkeatasoinen koulutusjärjestelmä voitaisiin kehittää vientituotteeksi ja että lukukausimaksuja voitaisiin periä ulkomailta Suomeen koko tutkintoa suorittamaan tulevilta opiskelijoilta. Lakialoitteella ei ole mitään tekemistä opiskelijavaihdon kanssa, joka perustuu vastavuoroisuuteen eri maiden ja opinahjojen välillä. Lakialoitteen mukaan Suomeen valmistumisensa jälkeen töihin jäävä henkilö voisi vähentää verotuksessa maksamansa lukukausimaksut kokonaisuudessaan. Muita käsiteltäviä aiheita olivat hallituksen esitys eduskunnalle tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi Kyproksen kanssa. Keskustelun yhteydessä tuotiin – jälleen kerran – esiin työvoimapula mitä pidetään yhtenä perusteena maksuttoman koulutuksen tarjoamiseen myös ulkomaalaisille. Debattipuheenvuorossani sekä myös varsinaisessa puheenvuorossani otin esille Suomen korkeat työttömyysluvut sekä merkittävän maahanmuuttajaväestön, joka on työvoiman ulkopuolella.  He ovat täysin hukkaan meneviä resursseja. Nähdäkseni alue- tai alakohtaista työvoimapulaa voi esiintyä mutta minkäänlaisia yleistyksiä siitä ei pidä vetää.

Perjantaina 22.2. osallistuin ulkoasiainvaliokunnan kokoukseen, jossa jälleen käsiteltiin Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa vuonna 2012. Tällä kertaa asiasta kuultavana oli valtiovarainministeri Jutta Urpilainen. Muita käsiteltäviä aiheita olivat Suomen osallistuminen EUTM Mali-koulutusoperaatioon ja Suomen osallistuminen EU:n sotilaalliseen YTPP-operaatioon Somalian turvallisuusjoukkojen kouluttamiseksi.

Tiistaina 26.2. ulkoasiainvaliokunnan kokouksessa kuultiin asiantuntijoita Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta vuonna 2012 sekä Suomen johtovaltioroolista YK:n UNIFIL-operaatiossa Libanonissa.

Tiistai oli tärkeä päivä Turulle, sillä silloin varmistui kahden TUI-yhtiön tilaaman risteilijän rakentaminen Turun telakalla. Perussuomalaiset ovat tyytyväisiä siitä, että hallitus on vihdoin tullut STX-asiassa perussuomalaisten linjoille. Mielestämme teollisuuspolitiikkamme ailahtelu osoittaa, että Suomeen täytyy luoda jäntevä teollisuuspoliittinen ohjelma. Perussuomalaiset ovat yhteistyöhaluisia luomaan muiden puolueiden kanssa Suomen teollisuuden nousuun siivittävän ohjelman.

Tiistaipäivän päätti metsästäjäkurssin ensimmäinen luento-osuus, jossa käytiin läpi johdantoa metsästäjätutkinnon suorittamiseen sekä metsästyslainsäädäntöä. Kurssiin kuuluu vielä kolme luento-osuutta ja sen päätteeksi voi suorittaa kirjallisen metsästäjätutkintokokeen. Näen, että kurssin suorittaminen antaa merkittävää lisäarvoa ja tietoa eduskunnassa aiheeseen liittyviä asioita käsiteltäessä. Eduskunnan käsittelyyn on tulossa mm. aselain ja ympäristönsuojelulain uudistukset, joihin metsästys kytkeytyy.

Keskiviikkona 27.2. osallistuin ulkoasiainvaliokunnan kokoukseen. Siellä kuultiin jälleen asiantuntijoita Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta vuonna 2012. Torstaina 28. helmikuuta aihe oli edelleen sama. Perjantaina aiheena sen sijaan oli asiantuntijoiden kuuleminen Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta vuonna 2012. Keskiviikon täysistunnossa hyväksyttiin hallituksen esitykset eduskunnalle laeiksi tasavallan presidentin palkkion alentamisesta sekä vuoden 2009 lääkevahinkokorvausten osittaisesta rahoittamisesta valtion varoista.

Torstaina 28.2. täysistunnossa käsiteltiin edustaja Halla-ahon jättämiä ampuma-aselain muuttamiseen liittyviä laki-aloitteita. Allekirjoitin edustaja Halla-ahon kaikki viisi aloitetta. Niihin voi tutustua tarkemmin täällä.

Torstaina julkaistiin Baltic Rim Economies -katsaus, johon kirjoitin artikkelin. Pan-Eurooppa Instituutin neljännesvuosittain julkaisema englanninkielinen keskustelufoorumi, Baltic Rim Economies, seuraa Itämeren alueen talouskehitystä. Julkaisussa keskusteluun osallistuvat korkean tason julkisen ja yksityisen sektorin päätöksentekijät, akateemisen maailman edustajat sekä useat muut asiantuntijat. Oman kirjoitukseni aihe oli vastavuoroisuuden ja kunkin maan vastuunkannon merkitys Itämeren alueen kehitykselle sekä taloudellisesssa mielessä että ympäristön näkökulmasta. Englanninkielisen kirjoitukseni voit lukea täältä.

Perjantaina 1.3. valtiovarainvaliokunnan kokouksessa keskeisin aihe kokouksessa oli pankkien suora pääomittaminen Euroopan vakausmekanismin (EVM) kautta. Euroopan unionin on lähiaikoina ratkaistava, pelastetaanko Kyproksen pankit muiden EU-maiden tuella. Ennen kesää maksuun lankeaa 1,4 miljardin lainaerä, josta maa ei yksinään selviä. Kokonaisuudessaan Kyproksen tukipaketin odotetaan olevan noin 18 miljardia. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä käsitteli asiaa ja päätti yksimielisesti vastustaa saarivaltiolle myönnettävää pankkitukea. Euromaa Kypros on valtio, jossa pestään venäläistä likaista rahaa ja joka on käytännössä veroparatiisi euroalueen sisällä.

Muita aiheita valtiovarainvaliokunnan kokouksessa olivat komission ehdotus yhteisen strategiakehyksen mukaisiksi yhteisiksi säännöiksi sekä koheesiopolitiikan asetusehdotuksiksi ohjelmakaudelle 2014–2020, laki makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteverosta annetun lain muuttamisesta, Portugalin ja Irlannin paluu velkakirjamarkkinoille, valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle sekä EU:n talous- ja finanssipolitiikkaan liittyvä Ecofin-informaatio.

Perjantaina kävin Perussuomalaisten Nuorten järjestämässä Monikulttuurisuuden kasvot -seminaarissa, mutta en toisen iltamenon vuoksi ennättänyt viipyä loppuun asti. Paneelissa olivat mukana Jussi Halla-aho (ps), Wille Rydman (kok), Nasima Razmyar (sd) ja Husein Muhammed (vihr). Juontajana toimi Perussuomalaisten Nuorten puheenjohtaja Simon Elo. Seminaarin taltioinnin voi katsoa täältä.

Lauantaiaamuna hyppäsin junan kyytiin ja matkustin Nivalaan. Juhlimme siellä perheen parissa mummuni 86-vuotissyntymäpäiviä. Kävimme porukalla ulkona syömässä ja illalla kahvittelimme kotosalla herkkujen ääressä. Pieniä, ihania arjen hetkiä, joista saa voimaa jokaiseen päivään.

Sunnuntain 3.3. kohokohta oli ensimmäinen vierailu nivalalaisella kummimaatilallani. Uudehkossa pihattonavetassa käyskentelee lypsykarjaa minkä lisäksi viljellään omaa ja jonkin verran myös vuokrattua maata. MTK:n kummimaatilatoiminta pyrkii saattamaan yhteen maatalousalan yrittäjiä ja kansanedustajia. Kansanedustajat ja yrittäjät tapaavat ja pitävät muutoin yhteyttä ajankohtaisista maatalouteen liittyvistä kysymyksistä. Toiminnan tavoitteena on ajantasaisen, puolueettoman ja poliittisesti kytkeytymättömän tiedon lisääminen. Vaikka olen itse kasvanut maaseudulla, suora linkkini maanviljelijän arkeen katkesi silloin, kun isovanhempani luopuivat lehmistään ja jäivät eläkkeelle parikymmentä vuotta sitten. MTK:n kautta saamani nivalalaisen kummitilan nuoret yrittäjät antavat nyt minulle erinomaisen mahdollisuuden nähdä nykypäivän maatalousyrittäjän arkea ja kuulla sen haasteista ja mahdollisuuksista. Molempia todellakin on, sen jo ensimmäinen käyntini tilalla osoitti. Haasteisiin on tartuttava ja mahdollisuuksista otettava kaksin käsin kiinni. Maaseutu ja kotimainen ruuantuotanto ovat osa perintöämme, merkittävä tekijä maamme kehittymisessä ja niiden on oltava mahdollisia myös tulevaisuudessa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *