Takaisin pääsivulle

11 helmikuu
2013

Viikko 6/2013

Ensimmäinen täysistuntoviikko vuonna 2013 takanapäin. Ja itse asiassa tätä kirjoittaessani uusi viikko on jo ihan kulman takana. Edessä on esimerkiksi valtiopäivien avauskeskustelu ja välikysymys hallituksen työllisyys- ja talouspolitiikassa. Viikolla 6/2013 eduskunnassa tapahtui kuitenkin seuraavaa:

Maanantaina 4.2. eduskunnan toiseksi varapuhemieheksi valittiin perussuomalaisten Anssi Joutsenlahti. Joutsenlahti sai äänestyksessä 114 ääntä. Hän on toiminut myös aiemmin toisena varapuhemiehenä. Joutsenlahden yllätysvastaehdokkaaksi asettui keskustan Mari Kiviniemi, joka keräsi 49 ääntä. Toisen varapuhemiehenvaalissa oli ensi kertaa tarjolla kilpaileva ehdokas. Kilpailevan ehdokkaan asettaminen varapuhemiesvaalissa on poikkeuksellista, sillä perinteisesti puhemiehistön paikat on jaettu herrasmiessopimuksella kolmen suurimman puolueen kesken. Eduskunnan puhemiehenä jatkaa Sdp:n Eero Heinäluoma ja ensimmäisenä varapuheenjohtajana kokoomuksen Pekka Ravi. Heinäluoma sai kohtuullisen määrän protestiääniä eli tyhjiä äänestyslippuja. Heinäluomaa on kritisoitu puheenvuorojen jakamistavasta sekä liiasta politikoinnista.

Tiistaina 5.2. tasavallan presidentti tervehti eduskuntaa ja julisti valtiopäivät avatuksi, minkä jälkeen eduskunnan puhemies vastasi avauspuheeseen eduskunnan puolesta. Tilaisuuden jälkeen osallistuin puhemiehen vastaanotolle Valtiosalissa.

Keskiviikkona 6.2. keskusteltiin turvallisuus- ja puolustuspoliittisesta selonteosta. Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron käytti puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö. Hänen mukaansa Suomen kuuluu olla sotilaallisesti liittoutumaton ja huolehtia itse omasta puolustuksestaan. Euroopan unionin jäsenyyskään ei Lissabonin sopimuksesta huolimatta tarjoa Suomelle kriisitilanteessa turvaa.

Pohjoismaisesta puolustusyhteistyöstä puhuttaessa on selvitettävä mitä konkreettista rauhan ajan pohjoismainen puolustusyhteistyö meille kriisin sattuessa voi antaa. Perussuomalaiset kannattaa yhteistyötä, oli se sitten harjoitusta, koulutusta, kykyjen kehittämistä tai materiaalihankintoja, jos se aidosti hyödyttää Suomea.

Suomen on joka tapauksessa otettava huomioon, että samaan aikaan kun Ruotsi, Norja, Venäjä kuin Virosin kasvattavat puolustusbudjettejaan, ei hallitus selonteossakaan kyennyt muodostamaan yhteistä kantaa siihen, mikä on puolustusmäärärahojen taso vuoden 2015 jälkeen. Perussuomalaiset kannattavatkin puolustusmäärärahojen korottamista vähintään puolustushallinnon edellyttämällä tavalla Suomen puolustuksen tulevaisuuden turvaamiseksi, sillä turvallisuuden takaaminen on valtion tärkein tehtävä.

Torstain 7.2.  kyselytunnilla perussuomalaisten kysymys käsitteli susi- ja suurpetokysymyksiä. Liian lähelle ihmistä tulevat sudet huolettavat ja pelottavat eri puolilla Suomea. Kyselytunnin jälkeen jatkuvassa täysistunnossa kommentoin hallituksen esitystä eduskunnalle pikavippeihin liittyviksi laeiksi. Puheenvuorossani korostin huolestuttavia seikkoja sen osalta, miten paljon pikavippejä otetaan. Pikavipit ovat mielestäni huolestuttavia siksi, että ne ovat niin monille yksi tapa hoitaa omaa talouttaan, kun sitä pitäisi jokaisen kyetä tässä yhteiskunnassa hoitamaan työnteolla, vastuullisella rahan käytöllä ja tietenkin tarvittaessa yhteiskunnan tuen kannustamana. Onkin hyvä, että pikavippitoimintaa pyritään nyt sääntelemään luotonantajien osalta vastuullisempaan suuntaan ilman että kielletään yritystoimintaa. Erityisesti nuorille ei saa luoda helpon rahan ja lyhyen tähtäimen harhakuvaa rahansaantikeinoissa, joiden talousvaliokunnan mietinnössäkin mainitaan olevan erityisen ongelmallisessa tilanteessa pikaluottojen käytössä. Pikaluottojen velkaongelmista pitäisi kerätä systemaattista tilastoaineistoa, jotta perusteet reagoida olisivat suoraviivaisemmat sitten, jos nämäkään lainmuutokset eivät kuitenkaan saa aikaan suotuisaa kehitystä.

Perjantaina 8.2. puolustusvaliokunnan perussuomalaiset ja vasen ryhmän edustaja jättivät valiokunnan kokouksessa eriävän mielipiteen, kun käsittelyssä oli Suomen osallistuminen EUNAVFOR Atalanta -operaatioon, jonka päätehtävänä on itsenäisten alussuojausosastojen avulla turvata Maailman elintarvikeohjelman (WFP) rahtikuljetukset Somaliaan. Eriävässä mielipiteessä muistutetaan, että merirosvot eivät kaappaa ruoka-aluksia merellä vaan antavat niiden saapua maihin, jossa lasti usein ryöstetään ja myydään edelleen sodankäynnin rahoittamiseksi. Siksi Suomen osallistumisella operaatioon ei ole erityisempää vaikutusta Somalian sisällissotaan. Perussuomalaisten ja Vasenryhmän mielestä Suomen puolustusvoimien päätehtävä on oman maan suojaaminen. Atalanta-operaatioon ollaan surutta upottamassa lähes viisi miljoonaa euroa, vaikka ne rahat tarvittaisiin kipeästi kotimaassa. Esimerkiksi reserviläisten koulutus kaipaa välittömiä lisäpanostuksia.

Perjantaina perussuomalaiset ja vasen ryhmä jättivät välikysymyksen hallituksen työllisyys- ja talouspolitiikasta. Olin mukana jättämässä välikysymystä edustaja Lindströmin, edustaja Turusen ja edustaja Yrttiahon kanssa. Välikysymyksen jälkeen pidimme tiedotustilaisuuden perussuomalaisten ryhmähuoneessa.

Yksi tärkeä osa välikysymystä on laivanrakennusteollisuus ja Turun telakan osa siinä. Hallituksen kieltäydyttyä lainoittamasta telakkaa 50 miljoonalla eurolla se menetti Royal Caribbeanin risteilijätilauksen. Tällä hetkellä liipasimella ovat TUI-alukset. Suomen on turvattava myös perusteollisuutensa, sillä tarvitsemme vientiin sekä isoja että pieniä tuotteita. Yksistään toisiamme palvelemalla ja julkista sektoria paisuttamalla emme pärjää.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *