Takaisin pääsivulle

17 joulukuu
2012

Viikot 48-50 eduskunnassa

Tiistaina 27.11. Maailmanpankin uusi pääekonomisti Kaushik Basu vieraili eduskunnassa tavaten mm. ulkoasiainvaliokunnan edustajia. Tiistain täysistunnossa oli lähetekeskustelussa hallituksen esitys vuoden 2013 talousarvioesityksen täydentämisestä (HE 166/2012 vp). Määrärahoja esitetään lisättäväksi 392 miljoonalla eurolla, tuloarvioita alennetaan 48 miljoonalla eurolla ja verotuloarviota alennetaan 80 miljoonalla eurolla. Esitys lisää valtion nettolainanoton tarvetta noin 439 miljoonalla eurolla siten, että valtion ensi vuoden nettolainanotoksi tulisi 7,5 miljardia euroa. Näin valtionvelka ensi vuoden lopussa olisi jo arviolta 96 miljardia euroa, n. 47 % suhteessa Suomen BKT:en. Esitys lähetettiin valtionvarainvaliokuntaan käsiteltäväksi osana valtion talousarviota; valiokunnan perussuomalaiset jäsenet tulevat jättämään esitykseen budjettivastalauseen tarvittavine muutosehdotuksineen.

Toinen vuoden 2013 talousarvioesitykseen liittyvä täysistunnon aihe oli hallituksen esitys laiksi väliaikaisesta pankkiverosta (HE 167/2012 vp). Valtion tavoitteena on kerätä suomalaisilta talletuspankeilta 170 miljoonaa euroa pankkiveroa verovuosina 2013—2015 tulevien rahoitusmarkkinaongelmien varalta. Kritisoimme kansallista pankkiveroa hätäillyksi, mutta toisaalta yhteiseurooppalaisessa mallissa, rahoitusmarkkinaverossa, on vaarana kansallisen päätösvallan liukuminen entistä enemmän EU:n käsiin. Keskeisenä huolenamme oli lisäksi oikeudenmukaisuuden toteutuminen, erilaisten verokikkailujen mahdollisuus, sekä pankkien lisäkustannusten siirtyminen kuluttajien maksettaviksi ellei säästöä sitten haeta pankkien henkilöstömitoituksia pienentämällä.
Tiistaina eduskunnan Kansalaisinfossa pidettiin myös Perussuomalaisten eduskuntaryhmän järjestämä asiantuntijakuuleminen Suomen malmivaroista. Tilaisuudessa puhuttiin maamme kaivannaisteollisuuden tilasta ja näkymistä sekä mm. geofysikaalisesta malminetsinnästä nykypäivänä. Tilaisuutta isännöi ed. Kimmo Kivelä.

Keskiviikkona 28.11. Kroatian ulkoministeri Vesna Pusić vieraili eduskunnassa tavaten mm. ulkoasiainvaliokunnan edustajia. EU on monitoroinut Kroatian EU-jäsenyysehtojen täyttämistä ja viimeisimmät raportit ovat olleet myönteisiä. Kroatian on tarkoitus liittyä Euroopan unioniin ensi kesänä.

Keskiviikon täysistunnossa äänestettiin mm. hallituksen kilometrikorvauksien leikkaamista koskevasta esityksestä (HE 88/2012 vp). Perussuomalaisten vastustuksesta huolimatta eduskunta hyväksyi esityksen hallituspuolueiden äänin.

Torstaina 29.11. ulkoasiainvaliokunnassa osana hallituksen toimenpidekertomusta valmistui mietintö Sahelin tilanteesta (UaVM 13/2012 – K 7/2012). Saharan eteläpuolinen Sahelin alue kärsii yhtä aikaa ruokakriisistä, pakolaisongelmasta ja turvallisuustilanteen heikkenemisestä mm. huume-, ase- ja ihmiskaupan sekä ääri-islamilaisten liikkeiden takia. Valiokunta korostaa mm. naisten itsemääräämisoikeuden ja tasa-arvon tärkeyttä kehityksen ja turvallisuuden edistämissä; naisten ihmisoikeuksien loukkauksia ei tule hyväksyä myöskään kulttuuriin tai uskontoon perustuviin tapoihin vedoten. Pohjois-Afrikan kehityksen puolestaan arvioidaan heijastuvan vielä pitkään Euroopan turvallisuustilanteeseen.

Täysistunnon suullisella kyselytunnilla perussuomalaiset peräänkuuluttivat hallitukselta toimenpiteitä Suomen kilpailukyvyn korjaamiseksi. Pääministeri Jyrki Katainen (kok.) jakoi huolemme talouden kriittisestä tilasta, mutta siirsi keinojen keksimisen ensi vuoden kehysriiheen. Samalla Katainen vetosi työmarkkinaosapuoliin ratkaisujen löytämiseksi. Kysyimme myös hallituksen haluttomuudesta tukea Suomen telakkateollisuutta samalla kun tukipaketteja riittää mm. Kreikan talouden tukemiseen. Hallitukselta ei näytä löytyvän keinoja tai halua Suomen kilpailukyvyn parantamiseen tai työpaikkojen luomiseen.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä julkaisi torstaina myös julkilausuman, jossa vaadimme hallitukselta tiedonantoa eduskunnalle Kreikan kolmannesta tukipaketista. Euromaat pääsivät alkuviikosta sopuun Kreikan lainaohjelman keventämisestä; päätöksen merkitessä suoria tappioita myös Suomelle tulisi tappioiden taso julkisesti selvittää. Arvioiden mukaan Suomen osuus tappioista olisi n. 800 miljoonaa euroa. On myös katsottava tulevaisuuteen; haluamme kuulla hallituksen kannan mahdollisiin muilta kriisimailta tuleviin pyyntöihin lainaohjelmien ja -korkojen helpotuksista. Paljonko Suomen vastuut vielä saavat kasvaa?

Tiistaina 4.12. perustuslakivaliokunnan perussuomalaiset tiedottivat ed. Vesa-Matti Saarakkalan johdolla valiokunnassa jättämästään eriävästä mielipiteestä koskien tapaa, jolla ns. talousunionisopimusta (HE 155/2012 vp) ollaan viemässä eduskunnassa läpi. Tekeillä oleva valtiosopimus on osa vauhdilla etenevää EU:n liittovaltiokehitystä. Sopimuksen artiklan 3.1 velvoite Suomen julkisen sektorin alijäämän enimmäismäärästä kaventaisi merkittävästi eduskunnan budjettivaltaa ja Suomen täysivaltaisuutta. Sopimuksen 8 artikla jatkaisi maamme suvereniteetin heikentämistä laajentaen EU:n tuomioistuimen toimivaltaa valtion täysivaltaisuuden ydinalueelle. Sopimuksella pyritään jälleen merkittävästi syventämään jäsenmaiden keskinäistä integraatiota ilman riittävää julkista keskustelua. Perussuomalaisten mielestä asia tulisi käsitellä eduskunnassa vaikeutetussa järjestyksessä, jossa päätöksen taakse tulisi saada vähintään 2/3 eduskunnasta.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmä ja Kuka kuuntelee köyhää -verkosto järjestivät tiistaina eduskunnan Kansalaisinfossa keskustelutilaisuuden monikulttuurisesta köyhyydestä. Mukana olivat edustajat mm. Suomen pakolaisapu ry:stä ja Maahanmuuttovirastosta. Tilaisuutta isännöi ed. Tom Packalén (ps.).

Keskiviikkona 5.12. eduskunnan suuri valiokunta järjesti kuulemistilaisuuden talous- ja rahaliitto EMU:sta pohjustamaan kannanmuodostustaan EMU:n kehittämiseen. Tilaisuudessa oli alustukset mm. Euroopan neuvoston pj. van Rompuyn väliraportista ”Kohti todellista talous- ja rahaliittoa”, Komission tiedonannosta ”Suunnitelma tiiviin ja aidon talous- ja rahaliiton luomiseksi” sekä Euroopan parlamentin päätöslauselmasta Kohti todellista talous- ja rahaliittoa -selvityksestä.

Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan keskiviikkona valmistunut mietintö (UaVM 14/2012 – HE 138/2012) puoltaa Kroatian liittymistä Euroopan unioniin. Kroatia on mietinnön mukaan edennyt hyvin jäsenyysedellytysten täyttämisessä, joskin uudistuksia pitää vielä jatkaa. Kroatian kanssa on sovittu seurantamekanismeista, joilla EU-komissio seuraa erityisesti oikeusvaltiokysymyksiin, esim. korruptioon, vähemmistöjen asemaan ja telakkateollisuuden rakennesopeutukseen liittyvien kriteerien täyttymistä. Mikäli kaikki EU-maat hyväksyvät liittymissopimuksen, Kroatiasta tulee 1.7.2013 28. EU:n jäsenmaa.

Jätimme ulkoasiainvaliokunnassa perussuomalaisten ed. Timo Soinin ja ed. Tom Packalénin kanssa vastalauseen Kroatian EU-jäsenyyttä koskevaan mietintöön (UaVM 14/2012). Kroatian jäsenyys kasvattaisi nykyisten EU-maiden ohella Suomen jäsenmaksuosuuksia; loppuvuodelle 2013 on jo budjetoitu lähes 450 miljoonaa euroa Kroatian nettosaataviksi EU:n rakenne- ja koheesiorahastoista. EU:n syvästä taloudellisesta ja poliittisesta kriisistä huolimatta jäsenmaaksi ollaan jälleen hyväksymässä maata, jonka ihmisoikeus- ja taloustilanne eivät vastaa jäsenyyskriteereitä. Eräinä Kroatian suurimpina ongelmina mainitsimme korruption ja kansalaisuudettomien ihmisten aseman. Ehdotimmekin vastalauseessa Kroatian EU-jäsenyyden hylkäämistä.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta sai myös valmiiksi vanhuspalvelulakia koskevan mietintönsä (StVM 27/2012). Uusi laki parantaa iäkkään henkilön mahdollisuutta saada laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluja sekä vahvistaa hänen mahdollisuuttaan vaikuttaa hänelle järjestettävien palvelujen sisältöön ja toteuttamistapaan. Perussuomalaisten sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet jättivät mietintöön vastalauseen. Perussuomalaiset pitävät vanhuspalvelulakia välttämättömänä, mutta esityksen sisältöön kaivattaisiin parannuksia. Perussuomalaiset vaativatkin hallitusta ryhtymään välittömästi toimiin mm. henkilöstömitoitusten arvioinnin suhteen eri hoitoyksiköissä. Myös lisäresursseja kuntiin kaivataan kipeästi, jotta lain vaatimusten toteuttaminen todella onnistuisi.
Eduskunta omisti keskiviikkona täysistunnon sotaveteraaneille Suomen itsenäisyyden 95-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Eduskunta hyväksyi eduskuntaryhmien puheenjohtajien yhteisen lakialoitteen sotilasvammalain 6 §:n muuttamisesta (LA 75/2012 vp). Aloitteella laajennetaan laitoshoidon korvaukseen oikeutettujen sotainvalidien joukkoa laskemalla pysyvän laitoshoidon korvattavuuden haitta-asteraja 25 prosentista 20 prosenttiin ensi vuoden alusta. Lakialoitteeseen liittyy myöhemmin käsiteltävä talousarvioaloite sotaveteraanien kuntoutusmäärärahojen lisäämisestä 6 miljoonalla eurolla (TAA 558/2012). Perussuomalaiset on isänmaallinen puolue; perussuomalaisuuteen on aina kuulunut syvä kunnioitus sotiemme veteraaneja kohtaan. Kannatimme aloitteita lämpimästi toivoen jatkossa sotainvalidien kuntoutusoikeuden haitta-asterajoista luopumista kokonaan, jotta kaikki veteraanit pääsisivät tasa-arvoisesti kuntoutukseen. Yhteiskuntamme tulisi myös huomioida sotaorpojen asema nykyistä paremmin.

Torstaina 6.12. vietettiin Suomen 95. itsenäisyyspäivää, jonka iltaohjelmaan tietysti kuului tasavallan presidentti Sauli Niinistön isännöimät Linnan juhlat. Perussuomalaisten pj. Timo Soinin samana päivänä julkaisemassa kannanotossa tosin muistutettiin, että Suomella on edessään taloudellinen itsenäisyystaistelu. EU:n presidentti Herman van Rompuy on vastikään esittänyt euroalueelle yhteistä budjettia ja yhteisvelkaa, minkä näemme suorana hyökkäyksenä maamme itsenäistä budjettivaltaa kohtaan. Perussuomalaiset eivät hyväksy Suomen täysivaltaisuuden kaventamista ja sopimus sopimukselta EU-liittovaltioon hivuttamista.

Tiistaina 11.12. täysistuntoja pidettiin poikkeuksellisesti kaksi. Ensimmäisessä istunnossa käytiin hallituksen ns. kannustinesitysten lähetekeskustelu; esitykset koskivat mm. tutkimus- ja kehittämistoiminnan (T&K) verohuojennuksia (HE 175/2012 vp) sekä sijoitustoiminnan (ns. bisnesenkelitoiminnan) verohelpotuksia (HE 177/2012 vp) vuosille 2013–2015. Perussuomalaisten puheenvuoroissa esityksiä pääosin kiitettiin; totesimmekin osan ehdotetuista toimenpiteistä pitkälti noudattelevan perussuomalaisten ehdottamia talouden elvytystoimia. Lisäksi soisimme hallituksen lainaavan varjobudjetistamme ainakin esitykset Viron veromallin käyttöönotosta, kotitalousvähennyksestä sekä alv-verovähennyksen alarajan nostosta.

Keskustelun päätyttyä hallituksen esitykset lähetettiin valtiovarainvaliokuntaan välitöntä mietinnön tekoa ja hyväksymistä varten ja 1. täysistunto lopetettiin. Oppositiosta etenkin Keskustapuolue moitti asian hätäistä käsittelyä. Haasteellisia aikatauluja on nähty nykyhallitukselta aiemminkin etenkin eurokriisiä koskevissa vaikeissa päätöksissä. Mielestämme on kuitenkin hyvä, että hallitus sai nämä tärkeät esitykset nopeasti eduskuntakäsittelyyn.

Päivän toinen täysistunto aloitettiin klo 19 lakiehdotusten, mm. vanhuspalvelulain käsittelyllä. Perussuomalaiset totesivat tässä lakiesityksessä olevan paljon hyvää, mutta myös parannettavaa. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan perussuomalaisten vastalauseessa olimmekin suuresti huolissamme mm. kunnille varattujen resurssien riittävyydestä lain toteuttamiseen. Arviot lain kustannusvaikutuksista ovat myöskin olleet vaihtelevia. Perussuomalaisten mielestä omaishoidon merkitystä ja saattohoidon haasteita ei ole huomioitu esityksessä riittävästi ja olisimme toivoneet mm. omaishoidon tuen siirtämistä Kelan vastuulle. Täysistunto kesti lähes kello yhteen aamuyöllä.

Keskiviikon 12.12. täysistunnossa eduskunta mm. hyväksyi vanhuspalvelulakia koskevan hallituksen esityksen (HE 160/2012 vp) lopullisen sisällön. Eduskunta äänesti perussuomalaisten valiokunnan mietintöön (StVM 27/2012 vp) tekemistä pykälämuutosesityksistä (vastalause 2), mutta mietintö hyväksyttiin enemmistön äänillä sellaisenaan. Sosialidemokraattien lakiin vaatima henkilöstömitoitus vesittyi lopulta kokonaan; perustuslakivaliokunta päätti yksimielisesti, ettei hallitus voi säätää asetuksella vanhustenhoidon työntekijöiden vähimmäismäärästä. Lain toinen ja lopullinen käsittely on ensi viikolla.

Täysistunnossa hyväksyttiin myös hallituksen kasvupaketin eli ns. verokannustinlakien sisältö. Lakiehdotukset sisältävät mm. verohuojennuksia bisnesenkeleille sekä tutkimus- ja kehittämistoimintaan panostaville yrityksille. Perussuomalaiset muistuttivat esitysten käsittelyn yhteydessä mm. yritysten yhteiskuntavastuusta eli verohelpotusten käyttämisestä suomalaisten työllistämiseen. Uudistusten sisältö hyväksyttiin äänestysten jälkeen valtiovarainvaliokunnan mietintöjen mukaisina. Lakien lopullisesta hyväksymisestä päätetään ensi viikolla.
Täysistunnon aikana käytin myös puheenvuoron, joka on luettavissa täällä, käsiteltäessä hallituksen toimenpidekertomusta 2011 ulkoasiainvaliokunnan mietinnön osalta (UaVM 13/2012 vp) sekä toisen, täältä löytyvän puheenvuoron keskustelussa Kroatian mahdollisesta EU-jäsenyydestä (HE 138/2012 vp).

Valtiovarainvaliokunta hyväksyi keskiviikkona hallituksen esityksen talous- ja rahaliitto EMU:n vakaudesta tehtävästä sopimuksesta. Valtiovarainvaliokunnan perussuomalaiset jättivät mietintöön vastalauseen ja äänestivät talousliittoa vahvistavaa esitystä vastaan. Perussuomalaiset totesivat kannattavansa talouskurin tiukentamista, mutta ei sen varjolla tehtävää talouspoliittisen itsenäisyytemme luovuttamista. Suomi harjoittaa jo nykyisellään vastuullista talouspolitiikkaa eikä talouspoliittisen vallan siirtäminen Komissiolle ole siten tarpeen. Sopimuksen sisältämät alijäämäsäännökset eivät myöskään sovi hyvin Suomen kaltaiselle pienelle taloudelle. Perussuomalaiset esittivät vaihtoehtona sopimukselle kansallista finanssipoliittista neuvostoa valvomaan Suomen julkisen talouden kestävyyttä.

Suuren valiokunnan perussuomalaiset jäsenet vaativat keskiviikon tiedotteessaan kansanäänestystä Suomen eurojäsenyydestä. Euroopan korkeat päättäjät Van Rompuyn johdolla pyrkivät luomaan visioimansa ”todellisen talous- ja rahaliiton” eli liittovaltion lisäämällä jatkuvasti ylikansallista sääntelyä ja institutionalisoimalla euroalueen yhteisvastuun. Perussuomalaiset eivät usko tällaisen palvelevan Euroopan kansalaisia. Kaavaillun talletussuojan ja kriisinratkaisumekanismin rahoittaisivat todennäköisesti viime kädessä euroalueen jäsenmaat. Euroalueelle esitetään myös perustettavaksi oma valtionvarainministeriö, veropolitiikka, lopulta myös työllisyys- ja sosiaalipolitiikka. Kansallinen päätöksenteko siis vähenisi merkittävästi. Mitä enemmän kansallisesta päätösvallasta luovutaan, sitä turhemmaksi kansalliset parlamentit ja vaalit tullaan kokemaan. Mielestä Suomen jäsenyydestä talous- ja rahaliitossa tulisikin järjestää kansanäänestys vuonna 2013: Van Rompuyn esityksessä hahmotellulle Euroopan yhdentymiskehitykselle on hankittava kansan mandaatti.

Torstaina 13.12. perussuomalaiset tiedottivat valtiovarainvaliokunnassa jättämästään vastalauseesta valiokunnan budjettimietintöön (VaVM 39/2012 vp). Vastalauseen pohjana on toinen varjobudjettimme, joka onkin perustellusti parempi vaihtoehto valtion vuoden 2013 talousarvioksi. Valtion talousarvio vuodelle 2013 on 7,5 mrd. euroa alijäämäinen. Alijäämä katetaan ottamalla lisää velkaa, jolloin vuoden 2013 lopussa valtionvelan arvioidaan olevan noin 92 mrd. euroa. Mielestämme Suomeen olisi saatava nopeasti lisää työtä ja toimeliaisuutta. Valiokunta ei kuitenkaan ottanut mietinnössä huomioon perussuomalaisten kasvua, kilpailukykyä ja työllisyyttä parantavia muutosehdotuksia. Keskeisiä muutosehdotuksiamme olivat tulo- ja arvonlisäveron maltillisemmat korotukset, yritysten Kela-maksun palauttaminen, kuntien valtionosuuksien turvaaminen, kasvupaketti pk-sektorille, vanhuspalveluiden ja nuorten koulutuksen turvaaminen, sisäisen turvallisuuden edistäminen ja harmaan talouden torjunta.

Torstain täysistunnossa pääsin avaamaan suullisen kyselytunnin kysymällä kehitysministeri Heidi Hautalalta (vihr.) Suomen kehitysyhteistyövarojen käytöstä. Viitaten vastikään julkisuudessa olleisiin väärinkäyttötapauksiin, ihmettelin onko miljardiluokan vuotuisten kehitysyhteistyövarojen käytön valvonta pistokokein riittävää. Ministeri Hautala myönsi jokaisen väärinkäytöksen olevan liikaa avunsaajien ohella myös suomalaiselle veronmaksajalle ja vakuutti havaittujen väärinkäytösten johtavan varojen takaisinperintään. Heikon valvonnan lisäksi tartuin kyselytunnin aikana kehitysavun tehottomuuteen, suoran budjettituen ongelmiin, liialliseen hallintoon ja korruptioon. Ministeri Hautalan mukaan suoraa budjettitukea ollaan sitomassa hyvän hallinnon vaatimuksiin kumppanimaissa, jotta kansallisiin budjetteihin uppoava raha ei katoaisi vääriin tarkoituksiin. Perussuomalaiset kysyivät myös mm. tyttöjen heikosta asemasta eräissä Suomen kehitysavun vastaanottajamaissa. Keskustelu löytyy kokonaisuudessaan täältä.

Päivän täysistunnossa oli vielä epätavallinen käänne, kun myöhemmin illasta ryhdyttiin käsittelemään Euroopan talous- ja rahaliitto EMU:n vakaussopimusta (HE 155/2012 vp). Halusimme tämän Suomelle äärimmäisen tärkeän asian salikäsittelyn siirrettäväksi edes päiväsaikaan, jotta kansalaiset eivät jäisi asiasta täysin pimentoon. Ehdotimmekin vasenryhmän tuella asian pöydällepanoa perjantain täysistuntoon, mutta kokoomuksen vastaehdotuksella käsittelyä jatkettiin vielä myöhemmin samana iltana. Päivänvaloa ja julkista tarkastelua kyseinen esitys ei kyllä kestäkään. Kello 23 jälkeen asian käsittely lopulta siirrettiin perjantain täysistuntoon esitettyämme asian jättämistä pöydälle.

Perjantaina 14.12. ulkoasiainvaliokunnassa käsiteltiin OECD:n vertaisarviota Suomen kehityspolitiikasta (UAO 61/2012 vp).

Perjantain täysistunnossa jatkettiin Euroopan talous- ja rahaliiton talouskurisopimuksen (HE 155/2012 vp) käsittelyä ja mm. äänestettiin asian palauttamisesta useisiin valiokuntiin. Asian ensimmäistä käsittelyä jatkettiin äänestysten jälkeen valtiovarainvaliokunnan mietinnön (VaVM 38/2012 vp) pohjalta, mutta sitä sentään jatkettiin pitkälle iltapäivään. Myöhemmin täysistunnossa tehtiin vielä valtiovarainvaliokunnan budjettimietinnön (VaVM 39/2012 vp – HE 95/2012 vp, HE 166/2012 vp) pöydällepano. Hallituksen esitystä valtion talousarvioksi vuodelle 2013 aletaan käsitellä ensi viikon täysistunnoissa. Tavoitteena on, että eduskunta hyväksyy ensi keskiviikkona 21.12. koko ensi vuoden talousarvion ennen eduskunnan istuntotaukoa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *