Takaisin pääsivulle

12 marraskuu
2012

Viikot 42-45 eduskunnassa

Tähän katsaukseen mahtuukin paljon asiaa, sillä merkinnät kasaantuivat pitkän ulkomaanmatkani vuoksi. Aloitetaan siis viikon 42 tapahtumista:

Tiistai 16.10. alkoi eduskunnassa osaltani pääministeri Jyrki Kataisen kuulemisella ulkoasiainvaliokunnassa tulevan EU-huippukokouksen (18.-19.10.) teemoista. Ulkoasiainvaliokunnan jälkeen osallistuin kahteen uuden valiokuntani valtiovarainvaliokunnan jaoksen kokoukseen. Sen jälkeen oli varsinainen valtiovarainvaliokunnan kokous, jossa kuulimme lainsäädäntöneuvos Tannista Euroopan vakausmekanismin (EVM) etuoikeutetun velkojan asemasta. Tämän jälkeen pääsin vielä tapaamaan srilankalaisia parlamentaarikkoja; sain kertoa vain miehistä koostuvalle delegaatiolle näkemyksiäni siitä, miten molempien sukupuolten panos on tärkeää yhteiskunnan kehittämiselle ja mitä sillä on saatu aikaan Suomessa.

Tiistaina myös esiteltiin medialle perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehto hallituksen vuoden 2013 talousarvioesitykselle. Kyseessä on jo toinen oppositiossa tekemämme vaihtoehtobudjetti. Esittelemämme vaihtoehto on talouskasvun, työllisyyden ja oikeudenmukaisuuden kannalta selkeästi parempi kuin hallituksen esitys.

Tiistain täysistunnossa käsiteltiin hallituksen esitystä pohjoiseurooppalaisen toiminnallisen ilmatilan lohkon perustamisesta Viron, Suomen, Latvian ja Norjan välille (HE 84/2012 vp). Liikenne- ja viestintävaliokunnan perussuomalaiset ovat tehneet esitykseen liittyvään valiokunnan mietintöön (LiVM 11/2012 vp) hylkäysehdotuksen sisältävän vastalauseen. Perussuomalaisten mielestä ilmatilasopimus (ns. NEFA-sopimus) sisältää positiivisiakin puolia mm. siviili-ilmailun kannalta, mutta riskeinä ovat sopimuksen mahdollisesti tuomat laajat toiminnalliset ja taloudelliset vaikutukset Suomelle ja erityisesti maanpuolustuksellemme. Sopimus voidaan myös nähdä askeleena kohti Natoon liittymistä, millä saattaa olla vaikutuksia mm. Venäjän kauppasuhteisiimme.

Keskiviikon 17.10. täysistunnossa käytiin lähetekeskustelu perussuomalaisten ja keskustan vaihtoehtobudjeteista. Perussuomalaisten budjettivaihtoehdon esitteli ed. Kaj Turunen. Vaihtoehtomme tukee hallituksen esitystä paremmin Suomen talouskasvua ja työllisyyttä ja on verotuksellisesti oikeudenmukaisempi keski- ja pienituloisia kohtaan. Esitämme mm. yritysten Kela-maksun palauttamista hallituksen suunnitteleman alv:n korotuksen sijaan sekä kokonaisuudessaan hallituksen esitystä armeliaampaa tuloveroasteikkoa. Olemme myös laatineet pk-sektorille erityisen kasvupaketin verohuojennuksineen. Panostaisimme hallitusta enemmän harmaan talouden torjuntaan mm. tuomalla ulkomaalaisille yrityksille Suomessa rekisteröintipakon sekä sisäiseen turvallisuuteen poliisille ja rajalaitokselle suunnattujen varojen muodossa. Kuntien peruspalveluiden turvaamiseksi koko maassa mm. peruisimme hallituksen esittämät kuntien valtionosuuksien leikkaukset. Satsaisimme myös hallitusta enemmän vanhuspalveluihin, nuorten koulutukseen ja omaishoidon tukeen. Budjettivaihtoehtomme velkaannuttaisi valtiota silti hallituksen esitystä vähemmän. Valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen (sd.) puheenvuoron jälkeen salissa käytiin ajoittain kiivassanaistakin debattia budjettivaihtoehdoista yli neljätuntisessa lähetekeskustelussa.

Keskiviikkona osallistuin vielä eduskunnan puhemies Eero Heinäluoman johdolla kokoontuvaan Kansainvälisten asiain foorumiin. Foorumissa kuultiin ulkoministeriön osastopäällikkö Risto Piipposen alustus arabikevään vaikutuksista Suomen ulkopolitiikkaan sekä keskusteltiin eduskunnan mahdollisuuksista lisätä ja koordinoida yhteistyötä alueen parlamenttien kanssa demokratiakehityksen vahvistamiseksi. Lisäksi foorumissa keskusteltiin pohjoismaisen yhteistyön vahvistamisesta sekä esitettiin, että seuraava kansainvälisten asioiden täysistuntokeskustelu käytäisiin pohjoismaisesta turvallisuus- ja puolustusyhteistyöstä.

Torstaina 18.10. ulkoasiainvaliokunnan ja puolustusvaliokunnan perussuomalaiset pääsivät kuulemaan ajankohtaisasioita maamme kriisinhallinnasta. Aliupseeriliiton pj. Petteri Leino kävi taustoittamassa hallitukselta lähiaikoina eduskunnan käsiteltäväksi tulevaa kriisinhallintastrategiaa.

Torstain täysistunnossa suullisen kyselytunnin pääkysymyksen ruuan hinnannoususta esitti ed. Anne Louhelainen (ps.). Ruuan hinta Suomessa on Euroopan kärkipäätä, johtuen mm. korkeasta arvonlisäverotuksesta. Hallituksen ensi vuodeksi suunnitteleman arvonlisäveron korotuksen myötä elämisestä tulee jälleen kalliimpaa säästöjen kohdistuessa pahimmin juuri pienituloisiin. Valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen (sd.) mukaan arvonlisäverojen korottaminen on tiukassa taloustilanteessa tehty kompromissi.

Torstaina eduskunnalle annettiin myös vuoden 2012 kolmas lisätalousarvioesitys. Esitys kasvattaa valtion nettolainanoton tarvetta 411 miljoonalla eurolla. Valtion nettolainanotoksi vuonna 2012 esitetään 9,1 mrd. euroa, mikä sisältää toisessa lisätalousarviossa myönnettyjä kertaluonteisia menoja EVM:n pääomittamiseen 1,44 miljardia euroa. Valtionvelan määräksi vuoden 2012 lopussa arvioidaan noin 89 mrd. euroa, mikä on noin 45 prosenttia suhteessa BKT:en.

Seuraavat kaksi viikkoa olen työmatkoilla Kanadassa ja USA:ssa. Ensin osallistun Suomen ryhmän puheenjohtajana Parlamenttienvälisen liiton IPU:n syyskokoukseen Quebecissa. Viikon kestävään kokoukseen saapuu n. 1 300 kansanedustajaa eri puolilta maailmaa. Tällä kertaa aiheet vaihtelevat uskonnollisesta suvaitsevaisuudesta sosiaalisen median rooliin demokratian edistäjänä. Lisäksi teemoina on mm. naisten osuuden lisääminen poliittisessa päätöksenteossa, kestävä kehitys ja YK:n toiminnan demokraattisuus. Keskusteluissa tullaan varmasti sivuamaan myös juuri käytyä YK:n turvallisuusneuvoston vaihtuvien jäsenten vaalia. Onnittelut ovatkin paikallaan vaihtuviksi jäseniksi 2013–14 valituille Australialle, Luxemburgille, Ruandalle, Etelä-Korealle ja Argentiinalle! Ennen Suomeen paluutani siirryn vielä ulkoasiainvaliokunnan matkassa viikoksi USA:n puolelle juuri presidentinvaalien aikaan.

Tiistaina 23.10. perussuomalaiset jättivät eduskunnassa viisi lisätalousarvioaloitetta liittyen hallituksen vuoden 2012 kolmanteen lisätalousarvioon. Aloitteet toisivat lisäresursseja kuntien rahoitukseen, käräjäoikeuksien toimintamenoihin, sato- ja tulvakorvauksiin sekä puolustusvoimien toimintamenoihin.

Kuntien valtionosuuksien leikkauksilla hallitus on pakottanut kuntia nostamaan veroasteitaan, tinkimään peruspalveluista sekä velkaantumaan entisestään. Puolustusvoimien osalta etenkin kertausharjoitusten alasajolla hallitus on heikentänyt maamme puolustuskykyä. Panostaisimme hallituksen esitystä enemmän myös tulvakorvauksiin, käräjäoikeuksien ruuhkien purkamiseen ja harmaan talouden torjuntaan.

Tiistain täysistunnossa käytiin lähetekeskustelu hallituksen esityksestä (HE 136/2012) vuoden 2012 kolmanneksi lisätalousarvioksi. Heikentyneestä kokonaistaloudellisesta ennusteesta sekä alkuvuoden kertymätiedoista johtuen varsinaisten tulojen arviota ehdotetaan vähennettävän nettomääräisesti 501 miljoonalla eurolla pääosin verotulojen pienenemisen johdosta. Keskustelussa perussuomalaiset mm. epäilivät hallituksen jälleen vain siirtelevän rahasummia budjettimomentilta toiselle todellisten talouden elvyttämistoimien puuttuessa.

Ulkoasiainvaliokunnan lausunto (UaVL 4/2012) valtion ensi vuoden talousarviosta valmistui tiistaina. Valiokunta on huolissaan hallituksen aikeista sulkea lisää Suomen edustustoja ulkomailla; budjettilausunnossa esitetäänkin ulkoministeriön määrärahojen korottamista, jotta edustustoverkkoa ei tarvitsisi supistaa. Suomen edustustoverkko on keskeinen väline ulko- ja turvallisuuspolitiikan toteuttamisessa ja viennin edistämisessä. Edustustoverkon supistaminen heikentäisi Suomen kansainvälistä toimintakykyä ja vaikutusmahdollisuuksia. Ulkoasiainvaliokunta toivoo myös perusteellista selvitystä Suomen turvallisuusneuvoston jäsenyyshankkeesta.

Keskiviikon 24.10. täysistunnossa hallitus vastasi ed. Kimmo Tiilikaisen (kesk.) ym. välikysymykseen sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamisesta (VK 8/2012 vp). Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron pitänyt ed. Arja Juvonen peräänkuulutti laadukkaan ja riittävän hoidon turvaamista riittävän lähellä kuntalaista koko maassa. Perussuomalaiset pitävät erittäin huolestuttavana, että Suomessa terveyserojen on annettu kasvaa köyhien ja rikkaiden välillä. Hallitus ei kerro millaista sosiaali- ja terveysjärjestelmää se ajaa, mutta kuntakokoja kasvattamalla eivät terveyserot ainakaan pienene. Kuntakokojen kasvattamisesta ei ole myöskään lääkäripulan ratkaisijaksi. Joko hallitus tarkoituksella pimittää sote-malliaan kuntavaalien yli tai se ei kykene asian valmisteluun tarvittavaan yhteistyöhön. Perussuomalaisten esittämässä epäluottamuslause-ehdotuksessa todetaan, että hallitus on epäonnistunut kansalaisten yhdenvertaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden turvaamisessa, eikä ole kyennyt valmistelemaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta kestävällä tavalla.

Täysistunnossa myös äänestettiin sopimuksesta pohjoiseurooppalaisen toiminnallisen ilmatilan lohkon perustamisesta Viron, Suomen, Latvian ja Norjan välille sekä siihen liittyvästä lakiehdotuksesta (HE 84/2012 vp). Eduskunta hyväksyi sopimuksen opposition vastustuksesta huolimatta.

Torstain 25.10. täysistunnossa perussuomalaiset avasivat suullisen kyselytunnin kysymällä asunto- ja viestintäministeri Krista Kiurulta (sd.) vuokra-asuntotuotannon tukemisesta. Kohtuuhintainen asuntotuotanto on romahtanut Suomessa; korkeat vuokrat ja vuokra-asuntojen pitkät jonot ovat kansalaisten jatkuvana huolena. Myös korjausavustusten nostamista peräänkuulutettiin, mutta tähän ei ministeri Kiurun mukaan talouden nykytilassa ole mahdollisuutta.
Torstain täysistunto jatkui vielä mm. lähetekeskustelulla kansanedustajien ensi vuodelle jättämistä talousarvioaloitteista (TAA 1-227, 229-424, 426-601/2012 vp). Perussuomalaisten jättämissä noin 50:ssä aloitteessa olemme ehdottaneet mm. toimia harmaan talouden torjuntaan, kilometrikorvausten pitämistä ennallaan, jyrkempää veroprogressiota ansioverotukseen sekä varallisuusveron palauttamista. Olemme esittäneet suursäätiöiden pääomaverovelvollisuutta, arvonlisäveron alarajan ja huojennuksen korotuksia, arvonlisäveron korotuksen peruuttamista ja eräiden energiaverojen alentamista. Suomen Pankille esitämme voitto-osuuden kasvattamista ja voiton tilittämistä tulona valtion talousarvioon. Määrärahojen lisäämistä olemme esittäneet mm. tuomioistuinten, syyttäjälaitoksen ja poliisin toimintamenoihin. Puoluetukia ja suunniteltua kehitysyhteistyömäärärahaa olemme valmiita leikkaamaan.

Lähetekeskustelussa oli myös perussuomalaisten Tom Packalénin ym. lakialoite (LA 22/2012 vp) laiksi rikoslain 2 a luvun 6 §:n 4 momentin kumoamisesta. Aloitteessa on kyse muuntorangaistuksen palauttamisesta eli maksamattoman sakon muuntamisesta vankeusrangaistukseksi. Edellisen hallituksen aikana muuntorangaistusmahdollisuus poistettiin rangaistusmääräysmenettelyssä, mistä on seurannut päivittäistavarakaupan varkauksien ja näpistysten voimakas lisääntyminen ulosoton ulottumattomissa olevien ammattivarkaiden parissa. Kauppahävikin ja esim. kasvavien vartiointikustannusten siirtyessä kaupan hintoihin lainkuuliaiset kansalaiset joutuvat välillisesti maksamaan varkaudet. Lakialoitteen on allekirjoittanut lähes 50 kansanedustajaa ja siitä keskusteltiinkin salissa vilkkaasti.

Perjantaina 26.10. pidetyssä täysistunnossa toimitettiin välikysymysäänestykset keskustan keskiviikkoisen välikysymyksen johdosta. Hallitus sai eduskunnan luottamuksen äänin 99–60. Välikysymys oli vuoden 2012 valtiopäivien kahdeksas ja pääministeri Kataisen (kok.) hallituksen kymmenes.

Perussuomalaisten ed. Vesa-Matti Saarakkala tiedotti perjantaina perussuomalaisten perustuslakivaliokunnassa jättämästä eriävästä mielipiteestä koskien valtioneuvoston ja valiokunnan kantaa EVM:n vivuttamisen käyttöönoton mahdollistamisessa. Vivuttaminen mm. kasvattaisi Suomen riskejä eurokriisissä. Perussuomalaisten käsityksen mukaan valiokunnan enemmistön ja etenkin valtioneuvoston kanta on liian epäselvä, eikä siinä kunnolla oteta huomioon eduskunnan aseman turvaamista ja maamme suvereniteettia. Perussuomalaisten eriävä mielipide löytyy lausunnon lopusta (PeVL 22/2012 vp).

Seuraava viikko oli eduskunnassa istuntovapaa viikko. Pohjoismaiden neuvosto kuitenkin täytti eduskuntatalon kokoontumalla tuolloin Suomessa. Itse jatkoin IPU:n syyskokouksesta Kanadasta suoraan ulkoasiainvaliokunnan vierailulle Washingtoniin. Ulkoasiainvaliokunnan oli tarkoitus vierailla 31.10.–7.11. New Yorkissa, Washingtonissa ja Philadelphiassa, mutta Sandy-myrskyn vuoksi valiokunta lensikin vasta perjantaina 2.11. suoraan Washingtoniin käymättä New Yorkissa. Näin myös matkaohjelma hieman muuttui ja värittyi USA:n itärannikkoa kohdanneesta luonnonmullistuksesta. Ulko- ja turvallisuuspoliittisten aiheiden sekä YK-tapaamisten lisäksi pääsimme seuraamaan USA:n presidentin- ja kongressivaalien loppusuoran vaalikampanjointia. Keskustelun aiheina ovat mm. Afganistanin ja Lähi-idän tilanne sekä Afrikan konfliktit. YK:n ajankohtaisista kysymyksistä käsittelemme ainakin konfliktien ennaltaehkäisyä ja rauhanturvaamista, naisten ja lasten asemaa, vuosituhattavoitteiden toteutumista ja kestävää kehitystä.

Tiistain 6.11. täysistunnossa lähetekeskustelussa oli mm. hallituksen esitys törkeiden rikosten valmistelun kriminalisoimista koskevaksi lainsäädännöksi (HE 141/2012 vp). Rangaistavaksi säädettäisiin tapon, murhan, surman, törkeän pahoinpitelyn, panttivangin ottamisen ja törkeän ryöstön valmistelu ja niiden tekemisestä sopiminen. Perussuomalaiset pitävät tällaista kehityssuuntaa oikeana, vaikkakin esitetty lista rangaistavuuden piiriin tulevista rikoksista on melko suppea.

Valtiovarainvaliokunta sai tiistaina valmiiksi mietinnön hallituksen esityksistä vuoden 2013 tuloveroasteikkolaiksi ja laiksi tuloverolain muuttamisesta (VaVM 23/2012 vp) sekä arvonlisäveron korotuksesta (VaVM 24/2012 vp). Hallituksen esitys liittyy valtiontalouden lähivuosien tasapainotustoimiin. Esitettyinä keinoina on mm. ansiotuloverotuksen vuosittaisista tarkistuksista väliaikaisesti luopuminen, suurten palkka- ja eläketulojen väliaikaiset veronkorotukset ja suurista eläkkeistä perittävän eläketulon lisäveron käyttöönotto. Pienituloisten verotusta on puolestaan tarkoitus keventää kasvattamalla työtulovähennystä ja kunnallisverotuksen perusvähennystä. Samalla kuitenkin kaikkia arvonlisäverokantoja aiotaan ensi vuoden alusta nostaa yhdellä prosenttiyksiköllä.

Valtiovarainvaliokunnan perussuomalaiset jäsenet ovat jättäneet valiokunnassa vastalauseet koskien ensi vuoden tuloverotusta ja arvonlisäveron korottamista. Perussuomalaiset esittivät vaihtoehtonaan suurituloisille lieviä veronkorotuksia, kotitalousvähennykseen korotusta tukemaan pieniä palveluyrittäjiä ja arvonlisäveron korottamisen peruuttamista. Muu valiokunta ei kuitenkaan yhtynyt perussuomalaisten näkemykseen.

Keskiviikon 7.11. täysistunnossa oli lähetekeskustelussa kaikkien eduskuntaryhmien puheenjohtajien allekirjoittama lakialoite sotilasvammalain 6 § muuttamisesta (LA 75/2012). Aloitteen tarkoituksena on laajentaa laitoshoidon korvaukseen oikeutettujen sotainvalidien joukkoa laskemalla pysyvän laitoshoidon korvattavuuden haitta-asteraja 25 prosentista 20 prosenttiin. Uudistus lisäisi kokonaan korvattavan laitoshuollon ja osa-aikaisen laitoshuollon piiriin kuuluvien sotainvalidien määrää lisäten valtion menoja noin 3 miljoonalla eurolla vuonna 2013. Muutoksen on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alussa. Aloite on tärkeä kädenojennus paitsi sotiemme veteraaneille myös heidän puolisoilleen.

Torstain 8.11. täysistunnon suullisella kyselytunnilla perussuomalaiset kysyivät mm. ympäristöministeri Ville Niinistöltä (vihr.) Talvivaaran kaivoksen ympäristöongelmista. Kaivoksella on paljastunut vastikään mittavia jätevesivuotoja, joissa ympäristöön on joutunut suuret määrät eri kemikaaleja, metalleja ja jopa uraania. Ministeri Niinistön vastauksen mukaan toiminta Talvivaarassa ei tule jatkumaan ennen kuin on varmaa, että päästöt on saatu kuriin. Hallitus myös yritti vierittää vastuuta Talvivaaran ongelmista paikalliselle ely-keskukselle. Ympäristöministeri kehotti kansalaisia hakemaan Talvivaaralta korvauksia yhtiön aiheuttamista vahingoista.

Lisäksi täysistunnossa oli lähetekeskustelussa lisätalousarvioaloitteet hallituksen vuoden 2012 kolmanteen lisätalousarvioon (LTA 86-99/2012 vp). Perussuomalaisten eduskuntaryhmä on tehnyt joukon aloitteita kohteista, jotka mielestämme kiireellisimmin kaipaavat valtion lisärahoitusta. Tällaisia kohteita ovat mm. tulvavahinko- ja satovahinkokorvaukset, kuntien valtionosuudet, harmaan talouden torjunta sekä puolustusmenoista etenkin kertausharjoitukset.

Perjantain 9.11. täysistunnossa keskusteltiin mm. hallituksen esityksestä laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta (HE 113/2012 vp). Valtiontalouden tasapainottamiseksi sairaanhoitovakuutuksen korvaussäännöksiä ehdotetaan muutettavaksi siten, että vakuutetun omavastuuosuuksia lääke- ja matkakustannusten osalta korotetaan, mutta samalla vuotuisten lääkekustannusten osalta lasketaan. Hallituksen esityksen tavoitteena on säästää valtion menoissa vuositasolla yhteensä 133 miljoonaa euroa. Perussuomalaiset ovat jättäneet sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöön (StVM 17/2012 vp) hylkäysehdotuksen sisältävän vastalauseen. Hallituksen esitys uhkaa heikosti toimeentulevien kansalaisten taloudellista, sosiaalista ja terveydellistä asemaa. Sinällään myönteinen lääkkeiden vuotuisen omavastuuosuuden alentaminenkin kohdistuu vain hyvin pieneen ihmisryhmään. Perussuomalaiset eivät hyväksy hallituksen ehdottamaa kansalaisten lakisääteisen sairausvakuutusturvan heikentämistä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *