Takaisin pääsivulle

16 lokakuu
2012

Lakialoite kerjäämisen kieltämiseksi

Eduskunnassa käsiteltiin 11.10. perussuomalaisten edustajien Tom Packalenin, Jussi Halla-ahon ja Olli Immosen laatimaa lakialoitetta kerjäämisen kieltämiseksi. Kaduilla tapahtuva kerjääminen on ikävä ilmiö. On erittäin harmillista, että ihmiset ylipäätään joutuvat kerjäämään ja että siitä on tullut osa katukuvaa suurimmissa kaupungeissamme. Kerjäämiseen kytkeytyvät muut ikävät ilmiöt, kuten taskuvarkaudet, asuntomurrot ja ihmiskauppa ovat myös läsnä lisääntyneessä määrin.

EU-maista kerjäämistä kieltävää tai rajoittavaa lainsäädäntöä on voimassa esimerkiksi Tanskassa, Itävallassa, Isossa-Britanniassa, Luxemburgissa ja Espanjassa. Lukuisissa Euroopan maissa on lisäksi erilaisia rajoituksia ja tulkintoja kerjäämisen osalta paikallisella tasolla tai järjestyssäännöissä. Suomella on myös oikeus päättää kerjäämisen kieltämisestä kansallisella tasolla, koska siitä ei säädellä EU-oikeudessa tai kansainvälisillä sopimuksilla. Kerjäämisen rajoittaminen ei voi olla mikään perustuslaillinen ongelma, koska katuprostituutiokin on kielletty häiritsevänä. Prostituution osalta järjestyslaki kieltää seksuaalipalveluiden oston ja myynnin julkisella paikalla.

EU:n periaate vapaasta liikkumisesta ei tarkoita oikeutta kerjäämiseen, vaan se tarkoittaa vapaata liikkumista ja oikeutta hakea töitä muista EU-maista. Yli kolme kuukautta toisessa maassa oleskelevalla pitää olla riittävät varat elämisensä rahoittamiseen ja sairausvakuutus, jotta henkilö ei oleskeluaikanaan joudu turvautumaan vastaanottavan jäsenvaltion sosiaaliturvajärjestelmään. Jos henkilö kerjää kadulla, hänellä ei voida katsoa olevan riittäviä varoja maassa oleskeluun.

Kerjäämisen kieltämisen sanotaan tarkoittavan samaa kuin köyhyyden kieltämisen. On totta, ei kerjäämiskielto ei ratkaise kerjääjän köyhyysongelmaa, mutta ei sen ole tarkoituskaan. Kerjäämisen kieltämisen tarkoitus on poistaa häiritsevä katukerjääminen, lisätä turvallisuuden tunnetta ja vähentää järjestäytyneen rikollisuuden ansaintamahdollisuuksia Suomessa.

Kerjääminen on ollut sallittua ja vähemmän sallittua jo vuosikymmeniä ympäri Euroopan maita, joissa sitä on laajasti esiintynyt. Onko se poistanut kerjääjien köyhyyden? Onko se poistanut niiden väestönosien tai vähemmistöjen köyhyyttä, jotka tyypillisimmin joutuvat kerjäämään? Ei ole. Näin ei ole käynyt Suomessakaan kerjänneiden kohdalla, eikä kerjäläisten köyhyys tule jatkossakaan nykyisin käytössä olevin keinoin poistumaan. Tästä viimeistään pitävät huolen viitteet järjestäytyneestä rikollisuudesta, joka viime kädessä pistää almut taskuihinsa.

Kerjäämisen hyväksyminen ja salliminen voi johtaa samanlaisiin ilmiöihin, kuin Keski- ja Etelä-Euroopassa on jo nähty. Esimerkiksi Ranska ja Italia ovat purkaneet kovalla kädellä suurkaupunkien liepeille nousseita hökkelikyliä. Jos me emme halua tätä ilmiötä Suomeen, se pitää lopettaa ennen sen syntymistä. Orastavia esimerkkejä hökkelikylien synnystä nähtiin esimerkiksi viime vuonna Kalasatamassa. Toivon, että tällainen erittäin huolestuttava kehityskulku katkaistaan välittömästi. EU-mailta on voitava yksiselitteisesti edellyttää omien kansalaistensa huomioimista ja heidän oikeuksiensa ja ihmisarvoisen elämän taloudellista ja sosiaalista turvaamista lainsäädännöllisin ja työvoimapoliittisin keinoin, kuten niiden kuuluisi tehdä.

On uskomatonta, että Euroopan Unioniin on ylipäätään hyväksytty sellaisia maita, jotka edelleen ylläpitävät vähintäänkin epäsuorasti sellaisia järjestelmiä, joiden kautta tietyt väestöryhmät pysyvät syrjittyinä ja sellaisen elämän ulkopuolella, jossa omalla koulutuksella ja työnteolla kannetaan vastuuta paitsi itsestä ja perheestään, myös yhteiskunnasta kollektiivisesti.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *