Takaisin pääsivulle

23 syyskuu
2012

Eduskunnan kuulumisia viikoilta 36-38

Syksyn saavuttua palaavat myös viikkoraportit eduskunnan arjesta. Tähän ensimmäiseen koosteeseen päätyi useampi viikko samanaikaisesti, sillä matkojen vuoksi aikataulut joutuivat erinäisten säätötoimenpiteiden kohteeksi.

Keskiviikkona 5.9. pyörähti syksyn istuntokausi eduskunnassa käyntiin. Ensimmäinen runsaasti keskustelua herättänyt täysistunnon aihe oli hallituksen esitys (HE 77/2012 vp) varhennettua vanhuuseläkettä ja osa-aikaeläkettä koskevien säännösten muuttamiseksi. Hallitus esittää työeläkejärjestelmän muutoksina esimerkiksi varhennetun vanhuuseläkkeen lopettamista eläkemuotona ja osa-aikaeläkkeen alaikärajan nostoa 61 vuoteen. Muutokset perustuvat työmarkkinakeskusjärjestöjen maaliskuussa tekemään ja hallituksen kehysriihessä hyväksymään työurasopimukseen, jonka tavoitteena on työurien pidentäminen. Esitykseen sisältyvät lait on tarkoitettu tulemaan voimaan ensi vuoden alusta, mutta muutoksilla ei olisi vaikutusta jo myönnettyihin osa-aika- tai varhennettuihin eläkkeisiin.

Torstain 6.9. täysistunto alkoi suullisella kyselytunnilla, jonka avasi perussuomalaisten kysymys poliisitoiminnan supistamisesta. Perussuomalaiset ovat huolissaan liikkuvan poliisin lakkauttamisesta ja liikenneturvallisuuden säilymisestä mutta myös poliisilaitosten määrän vähenemisestä ja poliisin ydintehtävien turvaamisesta koko Suomessa. Sisäasiainministeri Päivi Räsänen (kd.) väisteli vastauksessaan päätöksistä puhumista, mutta korosti ensi vuodeksi sovittua poliisin määrärahojen tasokorotusta.

Myös Eduskunnan pankkivaltuuston kertomuksesta vuodelta 2011 (K 15/2012 vp) virisi Euroopan velkakriisiä ja sen hoitotoimia koskeva kriittinen keskustelu.

Loppuviikoksi lähdin Unkariin puhemies Eero Heinäluoman seurueessa.

Tiistain 11.9. täysistunnossa keskusteltiin pikaluottotoiminnan (”pikavippien”) sekä yksityisen pysäköinninvalvonnan sääntelystä. Hallituksen esityksen laeiksi kuluttajansuojalain 7 luvun, eräiden luotonantajien rekisteröinnistä annetun lain sekä korkolain 2 §:n muuttamisesta (HE 78/2012 vp) pääasiallisena tavoitteena on vähentää pikaluotoista aiheutuvia velkaongelmia määrätyille kuluttajaluotoille asetettavan korkokaton avulla. Sain itsekin debattipuheenvuoron, jossa kiitin esityksen maltillisuutta – yritystoiminnan sääntelyä täyskiellon sijaan – sekä toivoin kaikkia osapuolia tyydyttävää kokonaisratkaisua asiassa. Peräänkuulutin myös koulussa saatavia kansalaistaitoja oman talouden hoidossa.

Keskustelua synnytti myös hallituksen esitys pysäköinninvalvonnassa avustamista koskevaksi lainsäädännöksi (HE 79/2012 vp). Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi pysäköinninvalvonnasta annettua lakia ja säädettäväksi laki pysäköinninvalvontaluvasta ja valvonta-avustajista. Yksityisen pysäköinninvalvonnan osalta hallitus esittää, että tällaisten yritysten toiminta pysäköinninvalvonnassa rajataan viranomaisia avustavaksi ja luvanvaraiseksi. Pysäköintivirhemaksun kaltaisen seuraamuksen määräämisen on katsottu olevan perustuslaissa tarkoitettua merkittävää julkisen vallan käyttöä, jota ei voi antaa yksityiselle yritykselle. Pysäköinninvalvontaa koskevat lait on tarkoitettu tuleviksi voimaan 1.3.2013.

Keskiviikko 12.9. alkoi eduskunnan vuosittaisen liikunta-aamupäivän merkeissä perinteiseen tapaan köydenvedolla. Toisistaan mittaa ottivat hallitus- ja oppositiopuolueiden edustajista kootut joukkueet. Vedimme yhtä köyttä muun muassa perussuomalaisten Teuvo Hakkaraisen ja Ville Vähämäen kanssa kaataen hallituksen pistein 2–0.

Päivän täysistunnossa käsiteltiin valtioneuvoston selontekoa pohjoismaisista rajaesteistä (VNS 3/2012 vp). Keskeisenä viestinä selonteossa on, että työtä vapaan pohjoismaisen liikkuvuuden edistämiseksi ja rajaesteiden poistamiseksi tulee jatkaa.

Lisäksi täysistunnossa esitettiin keskustan välikysymys (VK 6/2012 vp) ikäihmisten hyvästä hoivasta, monimuotoisista palveluista ja omaishoidosta. Välikysymyksen esitteli edustaja Juha Rehula (kesk.).

Torstaina 13.9. Turun rakennuslautakunta, jonka jäsenenä olen kävi tutustumassa eduskuntaan sekä seuraamassa suullista kyselytuntia.

Kyselytunnin käynnisti perussuomalaisten kysymys EU:n rikkidirektiivistä. Suomi on vaarassa menettää vuonna 2015 voimaan tulevan rikkidirektiivin myötä kilpailukykyään merkittävästi, samoin runsaasti suomalaisia työpaikkoja. Myös kysymykset kuntauudistuksen nimissä ajettavasta suurkuntapolitiikasta, kouluviihtyvyydestä sekä pääkaupunkiseudun vuokra-asuntotilanteesta nousivat kyselytunnilla esiin.

Viikonloppuna tein nopean visiitin Nivalaan. Minulla oli suuri kunnia käydä pitämässä puhe syntymäpäiväjuhlilla. Sain myös tavata perhettäni ja mummuani, joka on ollut huonovointisena. Yhdessä vietetty aika piristää aina kaikkia osapuolia. Perhe on se kaikkein tärkein.

Tiistaina 18.9. eduskunnassa aloitettiin lähetekeskustelu vuoden 2013 talousarvioesityksestä (HE 95/2012 vp) ja budjettilakiesityksistä. Valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen (sd.) pitämän budjetin esittelypuheenvuoron jälkeen lähetekeskustelu jatkui ryhmäpuheenvuoroilla ja debatilla. Ministereille oli varattu mahdollisuus esitellä talousarviota oman toimialansa osalta pitkin viikon mittaista lähetekeskustelua. Yleiskeskustelupuheenvuoroja pidettiin aina ministeripuheenvuorojen välissä.

Valtion talousarvioesityksen määrärahoiksi ehdotetaan 54,1 miljardia euroa, mikä on noin 1,6 mrd. euroa enemmän kuin vuoden 2012 talousarviossa. Talousarvioesitys on 7 miljardia euroa alijäämäinen, mikä katetaan lisävelalla. Veroja korotetaan vuonna 2013 ehdotuksen mukaan 1,5 miljardilla eurolla ja menoja leikataan 350 miljoonalla eurolla. Ensi vuoden lopussa valtion velka olisi jo noin 96 miljardia euroa eli noin 47 % BKT:sta vaikka hallituksen lausumana tavoitteena on valtion velkasuhteen kääntäminen selvään laskuun vaalikauden loppuun mennessä. Oppositiopuolueet kritisoivat hallituksen talousarvioesitystä paitsi lähetekeskustelussa, myös esittämällä eduskunnalle oman budjettivaihtoehtonsa, ns. varjobudjetin. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä tuleekin esittämään lähitulevaisuudessa oikeudenmukaisemman, talouskasvua tukevan budjettivaihtoehdon hallituksen esittämälle budjetille.

Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuorossa Pirkko Ruohonen-Lerner huomautti aluksi, että budjettiesityksen talouskasvua edistävät toimet on kopioitu lähes suoraan perussuomalaisten viime vuoden vaihtoehtobudjetista. Tähän kehut loppuivatkin. Leikkaamalla kuntien valtionosuuksia 125 miljoonalla eurolla hallitus pahentaa kuntasektorin velkaongelmia ja ajaa lähipalveluita ja lähidemokratiaa uhkaavaa suurkuntapolitiikkaansa. Perussuomalaiset ovat huolissaan myös hallituksen säästöpäätösten kohdistumisesta muun muassa perusterveydenhuoltoon ja opetussektoriin. Myöskään investoinneista perusväylänpitoon ja harmaan talouden torjuntaan ei tulisi säästää. Liikkuvan poliisin lakkauttamista pidämme järjettömänä.  Hallitus myös heikentää maamme kilpailukykyä suunnittelemalla muun muassa arvonlisäveron korotusta ja kilometrikorvauksen leikkausta. Perussuomalaisten mielestä ainakin ruoka ja lääkkeet olisi pitänyt jättää ALV-korotuksen ulkopuolelle. Tasaverojen korottamisella etenkin heikompiosaisia kuritetaan kohtuuttomasti.

Budjettiesityksen lähetekeskustelu jatkuu koko viikon, tarvittaessa aina noin iltakymmeneen. Lähetekeskustelusta budjettiesitys siirtyy käsiteltäväksi valtiovarainvaliokuntaan ja lopulliset äänestykset täysistunnossa pidetään joulukuun alussa.

Keskiviikkona 19.9. lähetekeskustelu valtion ensi vuoden talousarvioesityksestä jatkui heti aamusta alkaneessa täysistunnossa. Käsittelyssä olivat sosiaali- ja terveysministeriön, sisäasiainministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön, puolustusministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalat. Vilkasta keskustelua herättivät muun muassa tulevan vanhuspalvelulain henkilöstömitoitukset, kuntien pakkoliitokset ja liikkuvan poliisin lakkauttaminen. Muutenkin sisäisestä turvallisuudesta, kuten harvaanasuttujen alueiden poliisipalveluista keskusteltiin. Lähetekeskustelua jatkettiin noin kello 22:een.

Torstaina 20.9. eduskunnassa jatkui kolmatta päivää lähetekeskustelu valtion talousarvioesityksestä. Vuorossa olivat muun muassa liikenne- ja viestintäministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalat sekä tavalliseen tapaan pidetty suullinen kyselytunti.

Kyselytunnin pääaiheena torstain täysistunnossa oli perussuomalaisten kysymys Euroopan pankkiunionista. Timo Soini kysyi pääministeri Jyrki Kataiselta (kok.), miksi tämän puheet ja teot eivät kohtaa eurokriisin hoidossa. Puheissa Kataisen linja on jo lähes perussuomalaisen tiukka; esimerkiksi pankkiunionin muodostamisessa Katainen on vaatinut tiukkoja kuntotarkistuksia jäsenvaltioissa ja valtioiden suurempaa vastuuta omista pankeistaan. Kuitenkaan näitä periaatteita ei ole kahteen vuoteen Euroopassa toteutettu vaan Suomi muiden mukana on vastannut toisten veloista. Katainen vakuutti uskovansa, että pankkiunionin myötä pankkivalvonta paranee huomattavasti. Täysin uutena järjestelynä pankkiunioni sisältää kuitenkin paljon suuria kysymyksiä, joista pääministerillä ei tuntunut olevan itselläänkään vielä tietoa.
Toisena kyselytunnin pääaiheena oli keskustan Tuomo Puumalan esittämä kysymys opetussektorin suunnitelluista leikkauksista ja erityisesti oppisopimuspaikkojen vähenemisestä. Hallitusta muistutettiin nuorten syrjäytymisestä ja siitä, että paras lääke syrjäytymiseen on koulutus. Oppositio oli huolissaan myös koulutuksen laadun säilymisestä määrärahojen leikkauksien myötä.

Lähetekeskustelu valtion talousarvioesityksestä jatkui vielä noin kello 21.30:een.

Itse olin työmatkalla lähes koko viikon. Kokoustin Islannissa, missä minulla oli mahdollisuus tavata ulkoasiainvaliokuntien jäseniä eri maista sekä esimerkiksi Islannin ulkoministeri ja Suomen Islannin suurlähettiläs. Keskiviikkona alkoi myös kaksipäiväinen Parlamenttienvälisen liiton IPU:n pohjoismaisen ryhmän tapaaminen Reykjavikissa Islannissa. Kokoontumisen aiheena oli IPU:n syksyn yleiskokoukseen valmistautuminen. Suomen IPU-ryhmän puheenjohtajana osallistuin kokoukseen, mukanani Suomea edustamassa kansanedustaja Pertti Hemmilä (kok.).

Perjantain 21.9. täysistunnossa perussuomalaiset jättivät hallituksen vastattavaksi välikysymyksen kuntauudistuksesta ja lähipalveluiden turvaamisesta. Kysymme hallitukselta, miksi oppositio on sysätty syrjään kuntauudistuksen valmistelusta; miten lakisääteiset lähipalvelut aiotaan turvata koko maassa; miten hallitus perustelee keskittämis- ja suurkuntalinjaansa; aikooko hallitus julkaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusmallinsa ennen kunnallisvaaleja, ja; onko hallituksella tietoa jo toteutuneiden suurkuntien tehokkuudesta ja liitosten vaikutuksista kuntalaisten arkeen. Hallituksen vastaus saataneen muutaman viikon kuluttua kunnallisvaalien alla.

Täysistunnossa käytiin vielä loppuun lähetekeskustelu vuoden 2013 talousarvioesityksestä, jossa käsiteltävänä oli enää ympäristöministeriön hallinnonala.

Eduskunnan kansalaisinfossa järjestettiin perjantaina iltapäivästä Kansainvälinen vammaisten oikeuksien seminaari, teemana vammaisten ihmisoikeuksien edistäminen kansainvälisessä kehitysyhteistyössä. Seminaariin osallistui muun muassa USA:n ulkoministeri Hillary Clintonin vammaisoikeusneuvonantaja Judith E. Heumann. Seminaarin järjesti Eduskunnan väestö- ja kehitysryhmä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *