Takaisin pääsivulle

27 kesäkuu
2012

Ennen kesätaukoa eduskunnassa

Maanantaina 11.6. kansalaisinfossa järjestettiin keskustelutilaisuus nuorten syrjäytymisestä. Kansanedustaja Silvia Modigin (vas.) vetämässä tilaisuudessa oli aiheina muun muassa nuorten syrjäytyminen koulutuksesta ja työelämästä sekä nuorten yhteiskuntatakuu. Keskustelua pohjustamassa olivat lisäksi Airi Valkama, Erilaisten oppijoiden liitto ry, Anna Lyra-Katz, Helsingin kaupungin etsivä nuorisotyö ja Susanna Palo, Helsingin kaupungin Nuorten työpajat. Maanantaina 11.6. täytin 34 vuotta ja naapurin rouva tarjosi yllätyksekseni ja ilokseni leivoskahvit Varissuon ostoskeskuksen kahvilassa. Päivä oli kaunis ja aurinkoinen, ja sen päätteeksi osallistuin Turun kaupunginvaltuuston kokoukseen, jossa pitkään muhinut Toriparkki-asia jäi pöydälle.

Tiistaina 12.6. pidetyssä täysistunnossa oli ainoassa käsittelyssä valtioneuvoston selonteko valtiontalouden kehyksistä vuosille 2013–2016 (VNS 1/2012 vp). Selontekoon liittyvään Valtiovarainvaliokunnan mietintöön (VaVM 12/2012 vp) sisältyi kaksi vastalausetta: Perussuomalaisten vastalauseessa ehdotettiin sopeuttamista ensin hallituksen ehdottamaa pienemmällä summalla, mutta sitoutuen uskottavasti toteuttamaan tarvittavat kiristykset taloudellisen tilanteen sitä vaatiessa. Vaihtoehtoinen kaksiportainen valtiontalouden sopeuttamismallimme sisältäisi vuoteen 2015 asti leikkauksia ja veronkorotuksia vuositasolla noin 2 miljardin euron edestä. Samalla varauduttaisiin noin miljardin lisäsäästöihin ja veronkorotuksiin, jotka astuisivat voimaan vain ennalta määrättyjen talouden reunaehtojen täyttyessä kehyskaudella.

Keskiviikkona 13.6. eduskuntalaisille pidettiin tietoisku sosiaalisesta mediasta. Ylikonstaapeli Marko ”Fobba” Forss Helsingin nettipoliisista alusti muun muassa nettikiusaamisesta, netin seksuaalirikoksista ja vihapuheista. Lisäksi kerrottiin muun muassa eduskunnan tulevista some (sosiaalinen media) -sisällöistä.

Keskiviikkona ulkoasiainvaliokunta tapasi Turkin ulkoasiainvaliokunnan, joka oli muutaman päivän matkalla Suomessa. Turkin toive päästä EU:n jäseneksi kävi hyvin selväksi keskustelun aikana.

Keskiviikkona tapasin muutamien muiden eduskunnan Kanada-ystävyysryhmän jäsenen kanssa Kanadan suurlähettilään. Suurlähettiläs kertoi seikkaperäisesti Kanadan kaivosalan menestystarinasta sekä siitä millä keinoilla Kanada tasapainoti talouttaan. Tiedustelin suurlähettiläältä mahdollisuutta päästä tutustumaan johonkin kaivosalan yritykseen, kun Suomen IPU-delegaatio kokoustaa Quebecissä tulevana syksynä.

Keskiviikon täysistunnossa valtioneuvosto vastasi perussuomalaisten välikysymykseen hallituksen linjasta Euroalueen talouskriisissä (VK 5/2012 vp). Puheenjohtaja Soinin lisäksi yhteensä 38 perussuomalaisen ja vasenryhmän kansanedustajan allekirjoittamassa välikysymyksessä kysyimme seuraavaa:

Hyväksyykö hallitus Espanjan kriisipankkien rahoittamisen suomalaisten verovaroilla sekä ERVV:n ja EVM:n käytön suoraan kriisimaiden pankkien pääomittamiseen;

Onko hallitus valmis rahoittamaan Kreikkaa vuodesta toiseen, ja jos ei, miten siltä vältytään;

Hyväksyykö hallitus nyt eurobondit, yleiseurooppalaisen pankkituen ja pankkiunionin, kriisimaiden rahoituksen projektibondien ja Euroopan investointipankin kautta;

Onko hallitus varautunut euron hajoamiseen ja jos on, niin miten;

ja

Aikooko hallitus teettää selvityksen Suomen rahapoliittisista vaihtoehdoista muiden maiden tapaan?

Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron pitänyt ed. Pietari Jääskeläinen muistutti puheessaan euroalueen olevan kaukana optimaalisesta valuutta-alueesta ja että euro on ennen kaikkea poliittinen projekti. Koska euro vaatii koossa pysyäkseen fiskaaliunionin ja liittovaltion, nyt tehtävissä päätöksissä on todellisuudessa jo kysymys liittovaltion perustamisesta. Perussuomalaiset on tässäkin asiassa kansan enemmistön puolella: tuoreen tutkimuksen mukaan kansan ylivoimainen enemmistö (64 %) pitää liittovaltiota hyvin tai melko epätoivottavana.

Oma puheenvuoroni välikysymyskeskustelussa kuului seuraavasti:

Arvoisa puhemies!

Euroopan talouskriisi, euron kriisi, finanssikriisi on surullinen asia, ja se ei varmasti tee ketään tässä salissa iloiseksi. Perussuomalaiset puheenjohtaja Soinin johdolla ovat johdonmukaisesti varoittaneet tehottomista keinoista kriisin ratkaisemiseksi. Olemme myös ennakoineet eri yhteyksissä kriisin etenemistä ja syvenemistä, ja vaikka kukaan ei ole ennustaja eikä voi tarkkaan tietää asioiden kulkua, ei perussuomalaiset eikä myöskään Suomen hallitus, arviomme ja puheenjohtaja Soinin arviot ovat olleet oikeansuuntaisia. Tästäkään ei voi iloita, mutta sen pohjalta voi kysyä, miksi muiden arviot ja päätökset kriisiin puuttumisesta ovat olleet vallan toisenlaisia ja miksi niistä ei ole opittu.

Luulen, että yksi syy on se, että euro, aivan kuten koko Euroopan unioni, on poliittinen asia. On kyse poliittisista valinnoista tietynlaisen arvomaailman ja ideologian eteenpäinviemiseksi. Ja kun tehdään poliittisia valintoja, luodaan samalla tietynlaiset poliittiset kasvot, jotka halutaan säilyttää hinnalla millä hyvänsä. Kasvoja ei voi menettää, vaikka joskus suurta viisautta voi todellakin piillä siinä, että myöntää virheensä ja oppii niistä. Inhimillisyyden, virheiden tekemisen ja päätösten korjaamisen myöntämisen kautta voi paitsi parantaa asioita, myös saada enemmän arvostusta.

Euroopan unionin perusperiaatteet, ne kauan sitten muovatut lähtökohtaiset tavoitteet neljästä vapaudesta, ovat ajatuksen tasolla hyvin ymmärrettäviä, sinänsä kauniita tavoitteita. Ne eivät voi kuitenkaan poistaa sitä tosiasiaa, että Euroopan ja euroalueen sisällä on rakenteellisesti hyvin paljon toisistaan poikkeavia yhteiskuntia, joiden toimintaperiaatteet, kulttuuri ja yhteiskuntajärjestys ovat muovautuneet pitkän ajan kuluessa. Joillakin mailla on erittäin pitkä historiallinen perspektiivi, ja tavat, jotka noissa maissa ovat ajan saatossa rakentuneet, peilautuvat myös tämän päivän yhteiskunnassa. Niiden sovittaminen yhteisesti sovittuihin pelisääntöihin, jaloista tavoitteista huolimatta, on pahasti epäonnistunut joissakin asioissa. Maat ovat erilaisia, ja se pitää hyväksyä. Euroopan maiden erilaisuus on rikkautta, eikä pelkkä harmaa massa, joka saadaan aikaiseksi pakottamalla kahta ääripäätä yhteen.

Euroopan unionin ja euron mallioppilas Suomi voi vielä toistaiseksi riemuita luottoluokituksestaan, mutta sen yhteiselämä ja harmonisointi, erityisesti erilaisiin eteläeurooppalaisiin talouksiin, ei voi perustua tulonsiirtoihin ja syvempään integraatioon, jonka päässä on Euroopan liittovaltio.

No bail-out -sääntö on ollut rahaliiton peruskivi, mutta sitä ei ole noudatettu, eikä nykyisellä linjalla tulla noudattamaankaan pitkään aikaan. Mitä merkitystä on säännöillä, joita ei noudateta? Eikö omien sääntöjen vastainen toiminta ole uskottavuuden ja legitimiteetin nakertamista? Onko omien sääntöjen muokkaaminen tai tulkitseminen aina tilanteeseen sopivan tarkoituksen mukaan toimintalinja myös jatkossa, vai olisiko jo syytä palata katsomaan siihen, mitä on alun perin sovittu, ja toimia sen mukaan?

Haluaisin kysyä tai kommentoida, mutta minä en tiedä, onko tämä nyt oikea paikka esittää kysymyksiä, ja edustaja Viitanenkin juuri poistui. Mutta viitaten siihen, mitä hän sanoi Suomen tiukentuneesta linjasta ja vakuuksista myös tämän Espanjan tuen osalta: onko näin, että, jos niihin eivät sitten muut maat suostu, jääkö Suomi kuitenkin ulkopuolelle, eli onko se perussuomalaistenkin ulkopuolelle jääminen sitten ihan oikeasti vaihtoehto?

Lopuksi: Kannatan edustaja Soinin tekemää epäluottamuslausetta.

Välikysymyskeskustelu kesti melkein yhdeksän tuntia, minkä jälkeen täysistunnossa käytiin vielä tunnin mittainen yleiskeskustelu EVM:n perustamista koskevasta hallituksen esityksestä (HE 34/2012 vp). Vielä tällöinkin paikalla oli perussuomalaisia edustajia puolustamassa hallituksen vastaista kantaamme. Talousvaliokunnan perussuomalaiset jäsenet Pentti Kettunen, Kauko Tuupainen ja Ville Vähämäki ovat myös jättäneet eriävän mielipiteen valiokunnan mietintöön (VaVM 13/2012 vp) ehdottaen lakiehdotuksen hylkäämistä.

Keskiviikkona Kansalaisinfossa pidettiin seminaari aiheesta Saako nuori apua mielenterveyden ongelmiin? Nuorten mielenterveyden nykytilasta ja palvelujärjestelmän haasteista keskusteltiin Eduskunnan Nuorten Mielenterveyden Tukiryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Aila Paloniemen (kesk.) johdolla. Suomen Nuorisopsykiatrisesta yhdistyksestä ylilääkäri Kirsi-Marja Haapasalo-Pesu ja ylilääkäri Ilpo Lahti alustivat nuorisopsykiatrisesta palvelujärjestelmästä sekä opiskelijoiden mielenterveysongelmista ja hoitomahdollisuuksista. Perussuomalaisten kansanedustajista mukana oli Ari Jalonen.

Torstain 14.6. täysistunnossa toimitettiin välikysymysäänestykset Euroalueen talouskriisiä koskeneen välikysymyksen johdosta. Soinin epäluottamusesitystä tuki perussuomalaisten lisäksi koko keskusta ja vasenryhmä muutamaa äänestyksestä poissaollutta lukuun ottamatta. Hallitus sai kuitenkin hallituspuolueiden äänin 105-69 eduskunnan luottamuksen.

Päiväjärjestyksen seuraavana asiana oli suullinen kyselytunti, jonka pääaiheena oli murheellinen uutinen Nokian Salon tehtaan lakkautuksesta ja muista Nokian Suomen toimipisteistä tehtävistä irtisanomisista. Esitin aiheesta ensimmäisen kysymyksen Varsinais-Suomen edustajana kysyen mitä hallitus aikoo tehdä Salon ja muiden työllisyydelleen vakavan iskun saavien kaupunkien tilanteelle. Ensi vuoden loppuun mennessä esimerkiksi Oulussa arvioidaan 500 työpaikan katoavan ja koko Suomesta vähennykset ovat 3 700 henkilöä. Elinkeinoministeri Jyri Häkämies (kok.) vakuutti hallituksen tekevän parhaansa luodakseen maahan uutta työtä, yrittäjyyden edellytyksiä, koulutusta ja uusia kasvualoja sekä väläytteli pk-yritysten tutkimus- ja kehitysverovähennyksen käyttöönottoa, EU:n globaalirahaston tukea ja Oulunkin nimittämistä äkillisen rakennemuutoksen alueeksi. Yritin saada vielä kolmatta puheenvuoroa siinä onnistumatta, mutta mikäli olisin vuoron saanut olisin tiedustellut hallitukselta, millaisilla toimenpiteillä se edistäisi suomalaisten sijoittamista omaan maahan kuin myös ulkomaisen pääoman saamista Suomeen yritystoiminnan monipuolistamiseksi ja vauhdittamiseksi. Muina aiheina kyselytunnilla oli muun muassa koulujen väliset erot oppimistuloksissa.

Täysistunnossa käsiteltiin vielä muun muassa hallituksen esitystä laiksi yleisradioverosta (HE 28/2012 vp). Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki yleisradioverosta, joka olisi määrältään 0,68 prosenttia puhtaan ansiotulon ja pääomatulon yhteismäärästä, alimmasta 50 euron noteerauksesta aina 140 euroon asti. Yhteisöille vero olisi 350 euroa vähintään 400 000 euron liikevaihdolla ja 700 euroa vähintään miljoonan liikevaihdolla. Vero ei kuitenkaan koskisi kotikunnaltaan ahvenanmaalaisia alueen autonomisen aseman vuoksi. Lakia tultaisiin soveltamaan vuodelta 2013 toimitettavasta verotuksesta alkaen. Tässä jo ennakkoon kiistellystä esityksestä keskusteltiin myös istuntosalissa vilkkaasti.

Maanantaina osallistuin Turun kaupunginvaltuuston kokoukseen, jossa kohuttu Toriparkki oli jälleen kerran asialistalla ja se tuli hyväksytyksi yhden äänen erolle. Äänestin Toriparkkia vastaan, kuten tein aiemminkin. Voi olla, että asia on taas valitusten saattelemana seuraavan valtuuston arvioitavana.

Tiistain 19.6. täysistunnossa keskusteltiin muun muassa hallituksen esityksestä vuoden 2012 toiseksi lisätalousarvioksi (HE 48/2012 vp), valtioneuvoston liikennepoliittisesta selonteosta (VNS 2/2012 vp) ja hallituksen esityksestä Euroopan vakausmekanismin (EVM) perustamisesta.

Toisen lisäbudjetin pohjana olleen valtiovarainvaliokunnan mietinnön (VaVM 15/2012 vp) esittelyn ja sen jälkeen käydyn nopeatahtisen keskustelun jälkeen aiheen käsittely keskeytettiin muiden päiväjärjestyksen kohtien käsittelyn ajaksi. Olemme laatineet Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetin pohjalta hallituksen budjettiesitysten vaihtoehdoksi liudan omia talousaloitteitamme. Monia viime joulukuussa jättämiämme aloitteita ollaankin toteuttamassa hallituksen tässä lisäbudjetissa. Suuria periaatteellisia eroja kuitenkin on: Vastustimme väliaikaista rahoitusvakautusvälinettä ja luonnollisesti vastustamme myös hallituksen toiseen lisätalousarvioon sisältyvää pysyvän vakausmekanismin, EVM:n pääomittamista.

Toinen runsaasti salikeskustelua herättänyt aihe oli valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko. Perussuomalaiset ovat jättäneet vastalauseen asiaa käsitelleeseen liikenne- ja viestintävaliokunnan mietintöön (LiVM 5/2012 vp). Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuorossa selonteosta Osmo Kokko korosti liikenneyhteyksien merkitystä maamme teollisuudelle ja haja-asutusalueille sekä hallituksen jo linjaamien liikennehankkeiden loppuun viemistä. Vastuullisen liikennepolitiikan tulisi mielestämme myös tukea työllisyyttä sekä minimoida kuljetuskustannusten kasvamisesta ja EU:n rikkidirektiivistä aiheutuvat kilpailuhaitat Suomelle.

Täysistunnossa jatkettiin vielä Euroopan vakausmekanismin (EVM) perustamista koskevan hallituksen esityksen (HE 34/2012 vp) käsittelyä. Perussuomalaiset ovat jättäneet vastalauseen esitystä koskevaan valtiovarainvaliokunnan mietintöön (VaVM 13/2012 vp). Hallitsimmekin aiheesta käytyä salikeskustelua ja hallituksen esityksen hyväksyminen siirtyi äänestettäväksi istuntokauden viimeiseen täysistuntoon.

Tiistaina Perussuomalaiset ilmoitti järjestäneensä eduskuntaryhmässä vaalin uuden puheenjohtajan valinnasta ed. Jussi Halla-ahon luovuttua hallintovaliokunnan puheenjohtajan paikalta. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin ed. Pirkko Mattila. Ehdolla olivat lisäksi olleet Juho Eerola ja Ismo Soukola.

Keskiviikon 20.6. täysistunnon ainoassa käsittelyssä oli valtioneuvoston tiedonanto kuntauudistuksen etenemisestä (VNT 2/2012 vp). Perussuomalaisten kansanedustaja Pirkko Mattila piti aiheesta ryhmäpuheenvuoron, jossa peräsimme hallitukselta vastuuta myös omassa toiminnassaan. Hallituksen tulisi alkaa noudattaa hyviä päätöksentekotapoja ja parlamentaarista valmistelua hankkeissaan. Kritisoimme hallitusta myös uudistuksen junttaamisesta läpi asiantuntijoita kuulematta ja liian tiukalla aikataululla. Hallituksen tavoitteena oleva julkisten palveluiden turvaaminen kaikkialla Suomessa ei voi toteutua keskittämällä. Suuri ei myöskään ole automaattisesti tehokkainta, suorastaan päinvastoin. Kuntien pakkoliitosten sijaan olisi mielestämme lähdettävä sosiaali- ja terveydenhuollon kuntoon saattamisesta sekä valtion ja kuntien tuottamien palveluiden jaosta. Oma täysistunnon puheenvuoroni kuntauudistuksen etenemisestä kuului seuraavasti:

Arvoisa puhemies!

Kuntauudistus on lähtenyt liikkeelle päätöksellä kuntakokojen voimakkaasta kasvattamisesta. Uudistusta perustellessaan hallitus on puhunut huoltosuhteen muutoksesta, valtion kestävyysvajeesta, lisävelan ottamisen tarpeesta, mutta kuitenkin kieltäen samalla kuntauudistuksen olevan varsinainen säästöohjelma. Miksi pääministeri Kataisen mainitsemien niin sanottujen parempien käytäntöjen käyttöönotto sitten vaatii pakkoliitoksia ja ylipäätään suunnitelman mukaisia hyvin isoja kuntaliitoksia? Eikö kuntien vapaaehtoisella yhteistyöllä, esimerkiksi kuntayhtymillä ja ideapankeilla, saisi aikaan myönteisiä muutoksia, kenties edullisemminkin?

Hallitus olisi voinut lähteä toteuttamaan kuntauudistusta palvelujen toiminnan näkökulmasta kuntalaista kuunnellen nykyisen sanelupolitiikan sijaan. Jos kuntauudistuksella kuitenkin haetaan säästöjä, kuten yleisesti on tulkittu, liikutaan silloinkin melko heikoilla jäillä. Hallitus ei ole kyennyt esittämään juuri mitään todisteita suurkuntamallin tervehdyttävistä vaikutuksista kansantaloudelle. Monet asiantuntijat ovatkin teilanneet kuntauudistuksen jo ennakkoon. Kuntaliiton kuntatalousyksiköstä Vuorento epäilee suurten säästöjen aikaansaamisen mahdollisuutta, ja Turun yliopiston taloustieteen professori Virén taas toteaa kuntakoon olevan toissijainen asia säästöjen syntymiselle.

Hallitus valitettavasti lähtee liikkeelle halutusta lopputuloksesta, suurkunnista, välittämättä siitä, onko tähän myöskään tutkimustiedon valossa riittäviä perusteita. Esimerkiksi Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksessa on tarkasteltu kuntien keskinäistä järjestystä peruspalvelutuotannon kustannustehokkuudessa vuoteen 2002 asti. Suurkunta Helsinki oli tuolloin listan häntäpäässä samalla, kun niin sanotut pk-kunnat tuottivat kustannustehokkaina kansantaloudellista säästöä. Kustannustehottomien kuntien on luonnollisesti parannettava tuottavuuttaan, mutta näin voidaan tehdä vain tuottavuuteen oikeasti vaikuttavilla keinoilla.

Kansaltakaan ei löydy uskoa suurkuntiin. Helsingin Sanomien gallupin mukaan vain kuudesosa suomalaisista uskoo suuren kunnan turvaavan palvelut pientä kuntaa paremmin. Moni sen sijaan pelkää aivan perustellusti, että kuntakokojen kasvaessa tuttuus, lähipalvelut ja palveluiden helppo saatavuus katoavat, etäisyyksien kasvaessa eläminen hankaloituu ja kallistuu esimerkiksi kasvavina polttoainekustannuksina ja päätöksenteko muuttuu kuntakeskuksia suosivaksi, syrjäseutujen palvelu- ja investointitarpeet laiminlyöväksi.

Todellisuudessa suurkunnat voivat tuoda säästöjä vain keskittämällä eli karsimalla reuna-alueiden palveluja. Tällainen kehitys tulee olemaan edessä myös kotiseudullani Varsinais-Suomessa, jossa esimerkiksi hyvin asiansa hoitaneet pienet ja keskisuuret kunnat ollaan liittämässä Suur-Turkuun. Säästöt toki otetaan kaikesta muusta paitsi kaksikielisyyden toteuttamisesta.

Yleisesti ottaen tämänkin uudistuksen yhteydessä olisi mielestäni tarpeen pohtia erittäin syvästi taloudellista huoltosuhdetta ja sitä, mistä suomalaisille riittää työtä nyt ja jatkossa, mistä riittää yrityksiä ja työtä, joilla kaikki nämä vaaditut palvelut rahoitetaan kaikenkokoisissa kunnissa.

Aiemmin edustaja Mäkisalo-Ropponen, joka ei kyllä nyt enää ole paikalla, nimitti opposition kritiikkiä tästä kuntauudistuksesta sabotoinniksi. Se on kyllä aika kova sana kuvaamaan sellaista tilannetta, kun jostakin asiasta ollaan demokraattisessa päätöksentekoelimessä eri mieltä. Kenenkään mielipiteistä ei tietenkään tarvitse pitää, mutta niiden mielipiteiden olemassaolon oikeutus on kuitenkin kiistaton jokaiselle.

Nähdäkseni yhteiskunnallisen keskustelun monipuolisuuden ja kehittymisen kannalta on muutenkin huomattavasti hyödyllisempää erilaisten mielipiteiden avoin käsittely kuin se, että puoluekentän täysin vastapäiset laidat hukkaisivat täysin oman linjansa ja keskittyisivät vain kehumaan aikaansaannoksiaan. Mitään ei tapahdu menneisyydessä, mutta tulevaisuudessa sitäkin enemmän.

Keskiviikon täysistunnossa käsiteltiin toistamiseen myös valtioneuvoston Yleisradion rahoitusta koskevia kahta esitystä, joista ensimmäisenä esitystä laiksi yleisradioverosta sekä laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta ja toisena esitystä laeiksi Yleisradio Oy:stä annetun lain sekä valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain muuttamisesta.

Torstaina 21.6. kevätistuntokauden toistaiseksi viimeisessä täysistunnossa äänestettiin eduskunnan viime päivien suurista puheenaiheista kuntauudistustiedonannosta, liikennepoliittisesta selonteosta, Euroopan pysyvän vakausmekanismin perustamisesta ja hallituksen toisesta lisätalousarviosta. Suullista kyselytuntia ei enää pidetty.  Ensimmäisissä äänestyksissä kuntauudistuksen etenemisestä hallitus sai eduskunnan luottamuksen äänin 106 – 71. Liikennepoliittisen selonteon johdosta käydyissä äänestyksissä eduskunta hyväksyi valiokunnan ehdotuksen selonteon kannanotoksi äänin 105 – 70. Eduskunta hyväksyi myös sopimuksen Euroopan pysyvän vakausmekanismin (EVM) perustamisesta äänin 104 – 71. Viimeisenä äänestyksessä oli hallituksen esitys vuoden 2012 toiseksi lisätalousarvioksi. Eduskunta hyväksyi lisätalousarvioehdotuksen valiokunnan mietinnön mukaisena ja yhtyi valiokunnan ehdotukseen tehtyjen lisätalousarvioaloitteiden hylkäämisestä.

Eduskunta jäi istuntotauolle, mutta esimerkiksi suuri valiokunta on kokoontunut tänään 27.6. ja tullee kokoontumaan myöhemminkin kesällä. Koko eduskunta on mahdollisesti koolla hieman myöhemmin Espanjan ja Kyproksen pyydettyä tukipaketteja holtittomaan taloudenpitoonsa. Kesätauon aikana on myös monenlaista muuta ohjelmaa, jotka liittyvät pääasiassa erilaisiin markkinoihin ja toritilaisuuksiin. Näistä kaikista löytyy tiedot kalenteristani, jota pidän ajan tasalla. Viikkoraportit jäävät kuitenkin kesälomalle siihen asti, kunnes eduskuntatyö taas alkaa syyskuussa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *