Takaisin pääsivulle

22 toukokuu
2012

Kiinalaista eläinsuojelua

Kansanedustajille tulee päivittäin postin mukana monenlaisia julkaisuja ja lehtiä mm. eri järjestöiltä ja sidosryhmiltä. Tänään selailin uutta Animalia-lehteä, jossa kerrottiin eläinsuojelun tilasta Kiinasta. Esimerkkeinä käytetään koiratarhaa, jossa on jopa 800 ruokalautaselle päätymiseltä pelastettua koiraa sekä kasvisruokaravintoloiden yleistymistä.

Lähtökohtaisesti eläinsuojelu ei ole ollut ensimmäinen sana, joka tulee mieleen Kiinasta. Sen sijaan muistikuviin tulee lukuisat televisiosta nähdyt tai lehdistä luetut raportit, joissa kuvataan eläinten varsin laajamittaista hyväksikäyttöä. Esimerkiksi Suomeen verrattuna eläinten kohtelu on Kiinassa ollut varsin alkeellista, jopa julmaa. Ruoaksi, ”lääke”aineiksi tai muuten hyödynnettäväksi kelpaa ja käytetään lähes kaikkea mikä elää ja liikkuu. Eläintenpito on aika heikkoa ja kärsimys lienee monissa kohdin sana, jolla sitä voi osuvimmin kuvata. Animalian raportin mukaan asenteet eläinten parempaa kohtelua kohtaan muuttuvat Kiinassa hitaasti, mutta lehden juttu loppuu positiiviseen lauseeseen: ”Jättivaltio asukkainmeen on heräämässä eläinten hyvän kohtelun haasteeseen.”

Juttu palautti mieleeni myös hiljattain käynnistetyn kansalaisaloitteen, jolla pyritään keräämään 50 000 nimeä turkistarhauksen kieltämiseksi Suomessa. Kävelin tuossa hiljattain kampanjan avauspäivänä Helsingin keskustassa ja minultakin tultiin pyytämään nimeä kansalaisaloitteeseen. En allekirjoittanut. Henkilökohtaisesti en kannata turkistarhausta, mutta uskon siihen, että asenneilmaston muutoksen myötä on mahdollista, että se hiipuu itsekseen ilman erillisiä kieltoja. On myös mietittävä sitä mistä ja millaisista olosuhteista turkikset tulevat siinä tapauksessa, jos Suomessa niitä ei saa enää tuottaa. Kielletäänkö turkistuotteiden tuonti eettisesti kyseenalaisten tuotantotapojen maista, joista yhtenä esimerkkinä Kiina? Kielletäänkö turkikset kokonaan? Olisiko turkistuotannossakin täyskiellon vaihtoehtona tuotantoeläinten olosuhteiden parantaminen täällä Suomessa?

Maaliskuun alusta voimaantulleen perustuslain uuden säännöksen mukaan vähintään 50 000 äänioikeutetulla Suomen kansalaisella on oikeus tehdä eduskunnalle aloite lain säätämiseksi. Aloite turkistarhauksen kieltämiseksi on ensimmäinen uuden lain puitteissa tehty kansalaisaloite ja jään mielenkiinnolla seuraamaan sen etenemistä, ja sisällöstä huolimatta toivon sen etenevän eduskuntaan asti, jotta näemme miten prosessi kulkee ja mikä sen lopputulema on. Toisaalta jokin toinen aloite voi innostaa ihmisiä turkistarhauskieltoa enemmän ja päädymme arvioimaan prosessia jonkin muun asian kannalta.

Eläintensuojelu on tärkeä asia, koska se on yksi eettisen toiminnan kestävyyden mittari – niin kuin on moni muukin. Eläimille kuuluu mahdollisimman hyvä elämä ja hyvä kuolema. Minullekin tulee monista asioista sellainen käsitys, että niiden käsittelyn tarmokkuudessa tai ajamisessa vallitsee selkeä epätasapaino. En kuitenkaan usko että yhdestä asiasta puhuminen sulkisi pois sitä, että jokin toinen asia on vähemmän tärkeä, tai yhtä tärkeä tai tärkeämpi. Tehokkuuden maksimointi on se tavoite, joka on saattanut monet yhteiskuntamme osalliset vaikeaan tilanteeseen. Kun nyt itse tässä nimenomaisessa merkinnässä kuitenkin otin esille eläinten kohtelun Kiinassa ja sen mikä vastaava tilanne meillä Suomessa on, niin pyrin tällä korostamaan esimerkkinä turkistarhausta käyttäen, että on asioita, joissa olemme täällä onnistuneet selkeästi paremmin. Minulle Suomen maaseudun elinvoimaisuus, lähellä, eettisesti korkeatasoisesti ja kestävällä tavalla toteutettu tuotanto on tärkeä asia, eikä siitä pidä tehokkuuden nimissä tinkiä, vaan pikemminkin taistella sen puolesta että voimme jatkaa toimintatapojemme kehittämistä kansainvälisten paineiden, erityisesti EU:n määräysten, ristiaallokossa. Määräykset, kustannusten nousu ja kilpailupaineet luovat kovia rasitteita elinkeinojen harjoittamiselle.

4 kommenttia artikkeliin “Kiinalaista eläinsuojelua”

  1. Heta Rousi kirjoitti:

    Turkistarhauksen lopettaminen meillä Suomessa vähentäisi turkisten markkinointia esim. Kiinassa, missä Suomen Saga Furs on voimakkaasti läsnä. Siellä arvostetaan länsimaita, ja laatua, joten varakkaat ostavat suomalaista turkista. Ne, joilla ei ole siihen varaa, mutta ovat kuitenkin trenditietoisia, ostavat kiinalaista, halvempaa turkista. Minulla on myös varsin luotettavaa sisäpiiritietoa siitä, että Kiinan turkistarhoilla ei ole huonommat olot eläimillä kuin suomalaisilla. Elävänä nylkeminen on sielläkin laitonta. mutta kukaan ei tiedä kuinka paljon sitä siellä tapahtuu. Kiinalaiset eläinaktivistit ovat tehneet hurjasti töitä tietoisuuden lisäämiseksi, turkiksen suosio on siellä kääntynyt laskuun: nuoret eivät enää ihannoi siellä turkista! Suomalaisethan ovat muuten käytännössä aloittaneet turkistarhauksen Kiinassa. Suomesta myytiin eläimiä häkkeineen sinne mm. 80-luvulla. Suomi on tärkeä peluri kansainvälisillä turkismarkkinoilla, ja meillä on iso vastuu! Turkistarhauksen kieltäminen lailla Suomessa, maailman suurimmassa lettujen tarhaajamaassa, supistaisi kansainvälisiä turkismarkkinoita.

  2. Maria Lohela kirjoitti:

    Kirjoitin yllä olevan blogin kaksi ja puoli vuotta sitten. Sen jälkeen turkistarhauksen kieltämistä tavoitteleva kansalaisaloite tuli eduskunnan käsittelyyn, jossa äänestin sen puolesta. Tutustuin turkistarhaukseen tarkemmin, enkä kyennyt mitenkään perustelemaan itselleni eläinten kasvattamista turkiksiksi pienessä, luonnottomassa ympäristössä – Suomessakaan. Turkistarhauksesta luopumisen tulisi kuitenkin tapahtua pitkän siirtymäajan puitteissa.

  3. Heta Rousi kirjoitti:

    Kiitos Maria Lohela! Hienoa, että meillä on kaltaisiasi välittäviä päättäjiä, ja toivon että heidän osuus myös kasvaa! Meillä on muuten menossa nyt kansainvälinen vetoomus turkistarhauksen kieltämiseksi ja se luovutetaan tulevalle eduskunnalle. Vetoomuksen osoite on: bit.ly/UAkSzG

  4. Maria Lohela kirjoitti:

    Kävin täyttämässä vetoomuksen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *