Takaisin pääsivulle

02 marraskuu
2011

Kirjallinen kysymys maahanmuuttajakeskittymien syntymisestä

Jätin tänään kirjallisen kysymyksen maahanmuuttajakeskittymien syntymisestä asianomaiselle ministerille vastattavaksi. Viittaan kysymyksessä kolmeen lehtiartikkeliin, jotka löytyvät internetistä. Englannissa toimivista sharia-oikeusistuimista uutisoi Helsingin Sanomat jo helmikuussa 2009 sekä Yle tämän vuoden huhtikuussa. Englantilainen Daily Mail kertoi viime heinäkuussa yrityksistä, joilla alueiden asukkaat pyrkivät saattamaan voimaan sharian mukaisia käyttäytymisnormeja. Malmössä tilanne on kärjistynyt ajoittain erittäin ikävällä tavalla, kuten Helsingin Sanomat ja The Local kirjoittivat. The Economistin tuoreessa lokakuisessa artikkelissa kerrotaan tulehtuneesta tilanteesta Ranskassa, jota suuretkaan rahavirrat eivät ole kyenneet ratkaisemaan.

Monikulttuurisuuteen liittyy edelleen muualla ja meillä Suomessa täysin ratkaisemattomia kysymyksiä. Useimpia ongelmia yhteiskunnan eri sektoreilla ei ylipäätään pystytä ratkaisemaan pelkällä rahan syytämisellä, vaan on mietittävä miten raha käytetään ja millaisia poliittisia ratkaisuja tehdään. Raha on osa ratkaisua, kun tuloksia voidaan mitata ja todeta saavutusten olevan positiivia ja hyödyttävän paitsi taloudellisesti niin myös sosiaalisesti ihmisten hyvinvointia – olivatpa he sitten maahanmuuttajataustaisia tai kantaväestöön kuuluvia.

KIRJALLINEN KYSYMYS

Maahanmuuttajakeskittymien syntyminen

Eduskunnan puhemiehelle

Maahanmuuttajataustaisten henkilöiden merkittävä osuus asukkaista tietyillä kaupunkialueilla on uusi, mutta koko ajan voimistuva ilmiö. Turun Varissuo on Suomen maahanmuuttajavaltaisin lähiö. Turun kaupungin julkaiseman uusimman ”Muutoksen suunnat” -ajankohtaisraportin 3/2011 mukaan muunkielisiä, eli muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien osuus Varissuon asukkaista on 37 %. ”Muutoksen suunnat” -raportin 3/2007 mukaan muunkielisten osuus Varissuolla oli 31 %.

Muualta Euroopasta saadut esimerkit maahanmuuttajakeskittymistä kertovat, että maahanmuuttajavaltaisilla alueilla on tyypillisesti ongelmia, kuten työttömyyttä ja syrjäytymistä. Integraatio ympäröivään yhteiskuntaan on ohutta. Maahanmuuttajat pysyvät omissa kulttuuripiireissään ilman kosketusta kantaväestöön. Esimerkiksi Englannissa toimii useita maallisen lain sijasta uskontoon perustuvia sharia-oikeusistuimia. Joissakin Englannin ja Ranskan sekä myös Ruotsin maahanmuuttajalähiöissä väkivalta ja jopa mellakointi on tyypillistä. Ruotsin eräässä maahanmuuttajavaltaisimmassa kaupungissa, Malmössä Rosengårdin ja Herrgårdenin lähiössä tilanne on mennyt jo niin pahaksi, että viranomaiset eivät voi suorittaa tehtäviään ilman poliisin turvaa. Vuoden 2005 mellakat Pariisissa muistetaan yhä. Sen jälkeen Ranskassa on käytetty 35 miljardia euroa lähiöiden viihtyvyyden parantamiseksi, mutta tämän jälkeen tehdyn tutkimuksen tuloksena todettiin, että segregaatio on rahallisesta panostuksesta huolimatta vain lisääntynyt.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Onko hallitus tietoinen tiettyjen Suomen lähiöiden kehityskulusta ja mitä se aikoo tehdä, jotta Euroopassa koetut ongelmat eivät toistu Suomessa?

Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 2011

Maria Lohela /ps

12 kommenttia artikkeliin “Kirjallinen kysymys maahanmuuttajakeskittymien syntymisestä”

  1. Teppo Kuhanen kirjoitti:

    Pakko sen verran puuttua asiaan, että Lohelalla ei ole kovin kummoista kokemusta Ruotsista ja silti kehtaa kirjoitella tuollaista soopaa. Ensinnäkin Malmössa tai missään muuallakaan Ruotsissa ei ole sellaisia lähiöitä, jonne ”viranomaiset eivät uskalla mennä toimittamaan tehtäviään ilman poliisia”. Mitä ihmettä? Lohela yrittää antaa kuvan, että Rosengård olisi joku ikäänkuin menettty alue, joka pyörii siinä rajoilla onko se sotatoimialue. Että sinne jos valkoinen ihminen eksyy niin kuolema tulee.

    Ei pidä paikkaansa. Rosengårdin viimeisinkin ”mellakka” oli se kun suomalainen juuriltaa, sittemmin täysin ruotsalaistunut mies ammuskeli pimeistä puskista ohikulkijoita. Muutama kuoli suurimman osan kuitenkin vain haavoittuessa. Lisäksi Rosengård ei ole kuuluisa yksistään suuresta maahanmuuttajaprosentista vaan hyvää mainetta siellä pitää suomalaiset juopot sitten 70- luvun. En tiedä laskeeko Lohela Ruotsiin muuttaneet suomalaiset mamuiksi, mutta jos leikitään, että ne ei ole mamuja siinä mielessä kuin vaikkapa Ahmed.

    Rinkebyhän on Tukholman vastaava lähiö, se on vaan vielä suurempi kuin Rosengård. Sattumoisin asuin Rinkebyssä nelisen vuotta ja en huomannut missään sellaisia ongelmia kuin Lohela yrittää antaa ymmärtää. En nähnyt shariaa missään ja työttömyys oli samaa lukua kuin Lieksassa. Ihmiset kävivät töissä siinä missä valkoihoisetkin. Tottakai tolkuttoman isoon lähiöön mahtuu myös ongelmia, mutta itse en ainakaan koskaan pelännyt liikkua edes yöllä. Ketä olisi pitänyt pelätä? Shariaa vai mitä.

    Että toivois sen verran tolkkua kansanedustajilta, että tutustuisivat edes vähän paremmin kirjoittamiinsa aiheisiin muutenkin kuin jonkun lehtijutun perusteella.

  2. Maria Lohela kirjoitti:

    Kiitos Tepolle kommentista ja omista kokemuksista. On harmillista, että lehtijuttuihin ei voi välttämättä luottaa. Tämä on jokaisen hyvä pitää mielessä, kun niitä lukee, oli lehtijutun aihe sitten mikä hyvänsä.

    En kuitenkaan usko, että huoli maahanmuuttajavaltaisissa lähiöissä piilevistä levottomuuksista tai muunlaisista vaikeuksista on aivan tuulesta temmattu. Esimerkiksi Varissuolla on vielä hetken aikaa menossa Aran rahoittama monikulttuuriseen asumiseen liittyvä tutkimusprojekti. Kannattaa tutustua aiheeseen, tausta-aineistoon ja muualta hankittuun esimerkinomaiseen tietoon tämän sivuston kautta: http://www.ara.fi/default.asp?contentid=11422&lan=fi.

    Tarkoitukseni ei ole väittää, että Malmössä tai missään muuallakaan Euroopassa silmitön väkivalta tai mellakointi on jokapäiväistä. Tällaisesta minulla ei ole tietoa, eikä tällaista käsitystä mielestäni kysymyksestäni saakaan, mutta asian olisi epäselvyyksien vuoksi voinut tietenkin ilmaista vielä tarkemmin, jotta tulkinnanvaraa ei jäisi. Tekstiin on siis jäänyt virhe kohtaan ”Ruotsin eräässä maahanmuuttajavaltaisimmassa kaupungissa, Malmössä Rosengårdin ja Herrgårdenin lähiössä tilanne on mennyt jo niin pahaksi, että viranomaiset eivät voi suorittaa tehtäviään ilman poliisin turvaa.” Kohdan olisi kuulunut olla ”Ruotsin eräässä maahanmuuttajavaltaisimmassa kaupungissa, Malmössä Rosengårdin ja Herrgårdenin lähiössä tilanne on mennyt jo niin pahaksi, että viranomaiset eivät voi ajoittain suorittaa tehtäviään ilman poliisin turvaa.”

    On myös hyvä muistaa, että tämän kysymyksenasettelun perimmäinen tarkoitus ei ole pohtia sitä liittyykö maahanmuuttajavaltaisiin asuinalueihin poikkeavaa määrää väkivaltaa, vaan sitä, haluammeko me että maahanmuuttajat asuvat pääasiassa ”omilla” alueillaan ja kantaväestö ”omilla” alueillaan? Halutaanko edesauttaa sellaisten alueiden syntyä, jossa edellä mainituilla esimerkeillä on ylipäätään kasvualustaa? Onko monikulttuurinen yhteiskunta sellainen yhteiskunta, jossa asukkaiden pääasiallinen viiteryhmä koostuu oman kulttuuritaustan edustajista?

    Asun itse Varissuolla, jossa maahanmuuttajia on verrattain paljon. En minäkään pelkää sitä, että sharia hyppää pusikosta kimppuun, mutta se ei tarkoita sitä etteikö shariaan liittyvät kielteiset seikat voisi vaikuttaa kielteisesti johonkuhun toiseen. Ei pidä väittää etteikö meidän oikeuskäytäntöjemme näkökulmasta tarkasteluna sharia olisi esimerkiksi naisten kannalta epäoikeudenmukainen. Jos sharia pitää hyväksyä kulttuuriin kuuluvana oikeutena niin silloin on hyväksyttävä myös naisten epätasa-arvoinen asema sen vaikutuspiirissä.

  3. Jari Virolainen kirjoitti:

    Tepon kommenttiiin sen verran, että kannattaisi katsoa totuutta silmiin, eikä koittaa selitellä 70-luvun suomalaisjuopoilla anarkistista tilaa, joka vallitsee kolmannen maailman siirtolaisia kuhisevissa Tukholman, Malmön ja Göteborgin lähiöissä. Totuus on, että poliisi uskaltaa ainoastaan mennä isossa saattueissa mm. Rosengårdin lähiöön, koska yksittäinen poliisiauto ei selviä usein ilman kivityksiä mennessään tähän lähiöön hälytystilanteessa. Usein kanssa ”nuoret” sytyttävät huvikseen Rosengårdissa rakennuksia tai autoja palamaan ja paikalle tulevat palomiehet saavat myös kivisateen. Ruotsin lähiöissä lähi-idästä tulleista pakolaisista suurin osa on täysin sosiaaliturvan varassa ja Ruotsissa ongelmat vaan pahenevat koko ajan. Kaiken lisäksi vielä juutalaiset joutuvat muuttamaan pois Malmöstä kasvavan islamismin takia. Tässä artikkeli Rosengårdin ongelmista http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Nuorison+riehunnasta+on+tullut+pysyv%C3%A4+ongelma+Malm%C3%B6ss%C3%A4/1135245578155

    Tässä vielä pari ulkomaista uutispätkää Malmön monikulttuurisesta autuudesta, ettei vaan jää epäselväksi, ketkä siellä riehuvat. Ei taida näkyä suomalaisia alkoholisteja uutispätkissä.

    http://www.youtube.com/watch?v=KzLECtFT4aU

    http://www.youtube.com/watch?v=wRnP-XzB_U0

  4. Teppo Kuhanen kirjoitti:

    Asun siis edelleen Ruotsissa ja olen mamu. Olenhan muuttanut maahan. Jos Ruotsalaiset poliitikot alkaisivat ehdottelemaan, että minun pitäisi muuttaa pois Spångan lähiöstä siksi, että naapurustossa asuu monta suomalaista ja monta muutakin mamua, jotka ovat tulleet jostain toiselta puolen maapalloa niin tulispa tyhmä olo. Sehän olisi todella pöljää yleistämistä, että minulla ja intialaisella- molemmat yhtäkaikki mamuja- olisi jotain sellaista yhteistä, että meidän joukossa alkaisi itämään sharia tai huliganismi.

    Niputat kaikki maahanmuuttajat samaan kastiin ja yleistät heidän tuntevan keskenään jotain sellaista yhteistä, josta sikiää itku ja hammastenkiristys. Siksi toisekseen en näe siinä mitään kummallista, että maahanmuuttajat seurustelevat maanmiestensäkin kanssa. Vaikka olen asunut Ruotsissa vuosia niin siltikin enemmistö kaveripiiristäni koostuu suomalaisista. Jos itse muuttaisit ulkomaille niin todennäköisesti sinäkin löytäisit suomalaisia kavereita ja istuisit niiden kanssa iltaa. Mutta tuskin te miettisitte jotain shariaa tai huliganismia keskenään.

    En ymmärrä tuosta monikulttuurisuushorinasta oikein mitään. Se on joku ihme sana, jota hoetaan kun halutaa olla maahanmuuttokriittisiä ja sana ei kuitenkaan tarkoita yhtään mitään. Kun menen illalla tuohon lähibaariin iltakaljalle siellä se monikulttuurisuus todella rehottaa. Siellä on suomalaisia, ruotsalaisia, somalialaisia, iranilaisia, serbialaisia ja ties mitä. Kaljaa juodaan, mutta ei se ole sen kummempaa. Shariaa ei edelleenkään näy siellä baarissa ja sovinistiset jutut kuuluu sovinistisille miehille eikä sillä ole mitään tekemistä sen kanssa, että maahanmuutto toisi naisille lisää epätasa- arvoa.

    1. Maria Lohela kirjoitti:

      No nyt alkaa tuntua siltä, että Teppo provoilee, mutta ei se mitään. Kyllä tänne saa kirjoitella. Periaatteenani on ollut, että suoria solvauksia minua itseäni tai jotain muuta henkilöä kohtaan en julkaise. Tällaisia kommentointiyrityksiä on neljän vuoden blogiurani aikana ollut ehkä kaksi. Mutta kyllä muuten maailmaan ja tähän blogiin tarinaa mahtuu, asiasta ja vaikka asian vierestäkin.

  5. Nimi tähän kirjoitti:

    Kun Teppo puolustelee tämän päivän humanitääristä maahanmuuttoa 70-luvun suomalaisilla juopoilla Ruotsissa, niin hänen pitäisi tarkastella asiaa tietenkin ruotsalaisten näkökulmasta.

    Onko sinusta oikein ruotsalaisia kohtaan, että suomalaiset jupot makasivat siltojen alla ja tekivät rikoksia? Minusta ruotsalaisilla olisi ollut täysi maallinen ja moraalinen oikeus passittaa suomalaiset seuraavalla laivalla takaisin Suomeen. Vai kuuluuko Slussenilla dokaaminen ruotsalaisten rahoittamana ihmisoikeuksiin? Se, että ruotsalaiset eivät lähettäneet suomalaisia rikollisia juoppoja takaisin Suomeen, on minusta ennemminkin ruotsalaisten tyhmyyttä, josta meidän ei pidä ottaa oppia.

    Sama juttu Spångan lähibaarin kanssa. Kysymys pitää esittää ruotsalaisille, että mitä mieltä he ovat siitä, että baarista häviää viimeinenkin ruotsalainen.

  6. Teppo Kuhanen kirjoitti:

    Muutama selvennys teille kaikille. Ensinnäkin en provoile mitenkään. Kerroin, että asun Tukholmassa Spångassa, ihan Rinkebyn lähellä. Sitä ennen asuin nelisen vuotta Rinkebyssä, sen syvässä mustassa ytimessä.

    Käyn Rinkebyssä nykyäänkin lähes joka päivä, koska se on tuossa vieressä. Liki joka aamu tankkaan autoni ja juon pullakahvit Rinkebyn OkQ8- huoltoasemalla. Viikottain käyn Rinkeby Centrumissa kirjastossa lukemassa Hesarin ja suomalaisia aikakauslehtiä. Pari kolme kertaa viikossa käyn lenkillä ja juoksulenkkini menee Rinkkebyn läpi. Minulla on puutarhapalsta Järva fält:illä, jossa kasvattelen kesäisin perunaa ja porkkanaa. Järva fält on pieni laakso Rinkebyn ja Kistan kaupunginosien välissä. Käyn viikottain kylässä entisen vuokranantajani luona (intialainen) Rinkebyssä. Juomme kahvia, joskus kaljaa ja kaljojen jälkeen saatamme mennä Rinkeby Krog- ravintolaan juomaan kaljaa lisää.

    Te haluatte väittää Youtube- leikkeiden ja lehtien juttujen perusteella, että Rinkeby on anarkiassa oleva kaupunginosa, jonne poliisikaan ei uskalla mennä. Miksi minun mielestä asia ei ole niin? Olenko niin tyhmä, että en näe muka totuutta? En minä ole maininnut sanallanikaan puolustelevani maahanmuuttoa en humanitääristä enkä muutakaan. Kerroin vain sen, että ei pidä ollenkaan paikkaansa, että Rinkeby on anarkiaa muistuttavassa kaaoksessa. Viihdyn hyvin täällä olkoonkin, että joskus palaa auto tai koulu. Samalla tavallahan sellaisia uutisia saa lukea Suomestakin. Joka ainoassa Iltiksessä on uutinen poltetusta koulusta tai päiväkodista.

    Jos kansanedustaja haluaa vaikkapa tulla katsomaan ”totuutta silmiin” voin lähteä oppaaksi Rinkebyhyn päivällä tai yöllä. Siellä ei ole mitään pelättävää.

  7. leena erola kirjoitti:

    on sanottavaa.

    Näin suurten ikäluokkien edustajana on vähän pitemmän janan näkemys näistä vuokrataloalueista kuin esim, 70-luvun alussa syntyneillä lapsillani.

    Silloin 60-luvulla tulimme me suuret ikäluokat, nuoret, kaupunkeihin töihin.

    Asuntopula oli kova. Kaupungit rakensivat yhteistoimin teollisuuden, VVo:n, Vatron kanssa vuokrataloja. Ne kaavotettiin kiinteäksi ryppääksi.

    Ne olivat huomomaineisia silloin jo 70-luvun alussa, kun talot olivat uusia. Itsekin olin melko vaivaantunut, kun työtoverit vitsaillivat, että siellä ne asuu juopot ja köyhät, eivät siellä töitä tee, senkuis ostarilla ryyppäävät ja tappelevat.

    Ja silloin ei siis ollut maahanmuuttajia. Nyt luonnollisesti vuokratalot ovat ensisijainen kohde, johon rahattomat sijoitetaan.

    Sitä ei olisi tarvinnut eduskunnalta kysyä, olisitte voineet kysyä joltain vanhemmalta ihmiseltä, joka tietää, miksi vuokratalot ovat kasapäissä.

  8. Eki kirjoitti:

    Suosittelen kaikille käyntiä Rinckebyn lähiössä.
    Oma kokemukseni on, että paikka on maineestaan huolimatta huomattavasti parempi ja siistimpi.
    Tämä ei tarkoita sitä, että ongelmia ei olisi.
    Paikan hysteerinen mustanmaalaamien ei myöskään ole kenenkään edun mukaista.

    Olen keskustellut paikallisten asukkaiden kanssa ja heitä loukkaa suuresti Rinckebyn demonisointi. Monet asukkaat viihtyvät lähiössä hyvin ja kehuvat paikkaa ihanteelliseksi. Enkä tätä yhtään epäile.

    Olen 60-luvulta saakka viettänyt erinpituisia jaksoja tukholmassa ja nähnyt kaupungin muutoksen vuosikymmenten aikana.
    Minulle hyvin rakas lämmin, välittävä ja turvallinen kaupunki on muuttunut kylmäksi ja turvattomaksi, ei vaan joku sen osa.

    Nykyisiä tunnelmiani tukholmasta kuvaa hyvin edesmennyt laulaja Kenta Gustafsson kappaleessaan ”Stocholm”

  9. Eki kirjoitti:

    Ei stocholm, vaan stockholm!

  10. harri kekäläinen kirjoitti:

    kuules teppo kuhanen.sveduissa on just noissa lähiöissä valtavia ongelmia maahanmuutajien kanssa.viime viikolla kävin rinkebyssä moikaamassa frendiä siellä.hänkin on maahanmuuttaja,härmäläinen.käy vähän katselemassa maailmaa,niin tiedät jotain.

  11. Paavo Manninen kirjoitti:

    Hyvä Maria! Aiheellinen kysymys. Itse pärjään maahanmuuttajien kanssa, mutta en ymmärrä sitä, että heidät pitää keskittää joillekin harvoille lähiöalueille. Kyllä viranomaiset tällä politiikalla ’kerjäävät verta nenästä’, eli kuvatunlaisia ongelmia on helposti tulossa. Jos kaikille työhalukkaille olisikin järjestettävissä työtä tai järkevää harrastusta, niin tilanne varmaan olisi helpompi.

    Mielestäni tähän liittyy se, että toimeentulotukea tai sen osaa vastaan pitäisi velvoittaa maahanmuuttajat osallistumaan suomen tai ruotsin kielen koulutukseen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *