Takaisin pääsivulle

05 lokakuu
2011

Eläinten viikko

Suomessa vietetään eläinten viikkoa 4.-10.10.  Viikko alkaa 4.10. vietettävällä kansainvälisellä eläinten päivällä. Eläinten viikon viettämisen aloitti Suomen Eläinsuojeluyhdistys vuonna 1959, joten eläintenystävien ja -suojelijoiden yhteisellä tapahtumaviikolla on jo pitkät perinteet.

Eläimet ovat meidän ihmisten uskollisia kumppaneita, väsymättömiä apureita ja hiljaisia elinkeinon lähteitämme. Suuri osa ihmisistä kantaa vastuunsa ja hoitaa sanattomat luontokappaleet parhaansa mukaan olivatpa ne sitten lemmikeitä kodeissa tai tuotantoeläimiä piharakennuksissa. Eläinten kohtelussa paljastuu ajoittain törkeitä rääkkäystapauksia ja on myös päivänselvää, että monen eläimen hoito ei ole lähellekään niin hyvässä jamassa kuin sen kuuluisi olla, mutta lainrikkomisen tunnusmerkit eivät kuitenkaan täyty. Lainsäädännön puutteista ja epäkohdista huolimatta pidän nykytilannetta erittäin kehityskelpoisena ja pohja on lupaava tulevaisuutta ajatellen. Eläinten huono hoito tai suoranainen laiminlyönti voivat olla seurausta ihan puhtaasta ihmisen laiskuudesta ja välinpitämättömyydestä, mutta myös vaikeuksista omassa elämässä. Kun mikään ei suju tai terveys on kovalla koetuksella, voivat oheiskärsijöiksi joutua sekä perheenjäsenet että lemmikit. Sosiaalipoliittiset syyt vaativatkin aivan toisenlaista näkökulmaa ja ongelmien lähtökohtien tiedostamista.

Tuotantoeläinten kohtelussa on otettu EU:n myötä lainsäädännöllinen askel häkkikanaloiden kiellon myötä. Uuden lainsäädännön myötä perinteiset häkit kielletään, mutta ne voi korvata ns. virikehäkeillä, joissa kanoilla on aikaisempaan verrattuna joitakin mahdollisuuksia toteuttaa lajinmukaista käytöstään. Perinteisissä häkkikanaloissa mahdollisuuksia niitä ei ollut lainkaan. Suomi on tässäkin asiassa ollut etulinjassa toteuttamassa määräyksiä, mitä eläintenystävänä en voi tällä kertaa kovin paheksua. Toisaalta useat isot EU-maat – Italia, Puola, Ranska ja Espanja – jälleen kerran vitkastelevat eivätkä pysy aikataulussa. Suomen olisikin nyt oltava valppaana siinä, että luvattomasti tuotetut munat eivät pääse markkinoille.

Toinen huomioni herättänyt EU:n myötä tulossa oleva asetus on uskonnollisiin syihin perustuvan rituaaliteurastuksen salliminen. Rituaaliteurastaminen kuuluu islaminuskoisten ja juutalaisten elämäntapaan. Tähän asti EU-maissa on ollut asiassa vaihtelevia käytäntöjä. Joissakin maissa on ollut sallittua leikata tajuissaan olevan eläimen kurkku auki. Näin voidaan toimia esimerkiksi Ranskassa ja Italiassa. Toisaalla on edellytetty eläimen tainnuttamista ennen kurkun leikkaamista. Suomi on esimerkki jälkimmäisestä toimintatavasta. Rituaaliteurastus on sallittua, mikäli eläin tainnutetaan samanaikaisesti kurkun auki viiltämisen kanssa. Näkemys asiasta on, että käytännön syistä tainnutus tapahtuu ensin. Hollannissa taas rituaaliteurastus on ilman tainnutusta kiellettiin hiljattain. Uuden asetuksen myötä Suomikin joutuu ottamaan asiaan kuitenkin kantaa, sillä asetuksessa on kunkin jäsenmaan oman lainsäädännön kokoinen aukko. Mikäli nykymallia halutaan jatkaa, on siitä kirjattava poikkeus eläinsuojelulakiin. Tutustumisen arvoista tekstiä löytyy EU:n rahoittaman DIALREL-projektin sivuilta, joilla taustoitetaan rituaaliteurastukseen liittyvää selvitystyötä ja näkymiä.

Perussuomalaisten kansanedustaja Vesa-Matti Saarakkala oli asiassa hyvissä ajoin hereillä ja kysyi kirjallisesti rituaaliteurastuksiin liittyvästä EU:n suunnitelmasta asiasta vastaavan maa- ja metsätalousministeri Jari Koskisen kantaa. Voit lukea koko kysymyksen johdanto-osineen eduskunnan sivuilta, mutta itse kysymys kuului seuraavasti:

 Miten hallitus aikoo varmistaa Suomen nykyisen eläinsuojelulain tulkinnan säilymisen, ettei eläinten rituaaliteurastamista tulevaisuudessakaan sallittaisi ja aikooko Suomi toimia EU:ssa sen puolesta, että rituaaliteurastus saataisiin loppumaan unionin alueella?

Myös ministerin pitempi vastaus löytyy samaisesta dokumentista, mutta sen loppupuolelta löytyy jutun punainen ja tärkein lanka:

Suomen tarkoituksena on säilyttää nykyiset uskonnollisista syistä noudatettavaa teurastustapaa koskevat säännökset voimassa jatkossakin.

Vaikka kirjaus tässä kirjallisen kysymyksen vastauksessa ei välttämättä täysin kiveenhakatulta kuulostakaan, tulkitsen sitä kuitenkin siihen suuntaan, että nykykäytäntöön ei olla suunnittelemassa muutoksia. Tämä yksittäinen asia on varmaankin hippusen kiusallinen hallituspuolue vihreille, jotka joutuvat ainakin tässä kysymyksessä tasapainottelemaan roolissaan erilaisten kulttuurien ja elämäntapojen suvaitsijana sekä luontoarvojen ja eläinten hyvinvoinnin puolustajina. Perimmiltään tässä onkin kysymys siitä kumpi on tärkeämpää: ihmisen oikeus uskomustensa mukaisiin tapoihin vai eläinten hyvinvointi.

Vastauksessaan edustaja Saarakkalalle ministeri Koskinen avasi rituaaliteurastuksen nykytilannetta EU:ssa hieman pidemmällekin kertoessaan, että rituaaliteurastuksen määrät ovat EU:ssa lisääntyneet huomattavasti verrattuna uskonnollisten yhteisöjen kulutuksen tarpeeseen. EU:ssa ei tarvitse myöskään merkitä eläimen teurastustapaa tuotteisiin. Kun maahanmuuton ja uskonnollisiin yhteisöihin kuuluvien määrä koko ajan kasvaa, odotukset ja vaatimukset tietynlaisen ravinnon tarjolla olemisen osalta myös kasvavat. Kenties tulevaisuudessa olisi oltava lihatuotteissa myös maininta siitä onko liha teurastettu jonkin uskonnollisen normin mukaan. Minä ainakin haluan tehdä kulutusvalinnan myös tässä asiassa.

1 kommentti artikkeliin “Eläinten viikko”

  1. Onni kirjoitti:

    Eläinten viikon keskusteluun sopii hyvin eläinrääkkäysasiat. Nivalassa ilmeni pari viikkoa sitten pitkään jatkunut eläinrääkkäystapaus, joka nostattaa jälleen karvat pystyyn monestakin syystä. Ei vähiten viranomaistoiminnan takia. Naapurit ja asiasta tietävät olivat tehneet lukuisia avunpyynöjä kunnan eläinsuojeluhenkilöille, mutta huonoin tuloksin. Tilalla oli kyllä käyty,yli kaksikymmentä kertaa, mutta ilman merkittäviä toimenpiteitä. Viranomainen oli vain kammiossaan miettinyt, että onkohan tämä toistuva ja onkohan tämä räikeä tapaus. Hoh hoijaa..

    Eläinsuojelulaki sisältää mm. maininnan, että jos hoidon laiminlyöntiä havaitaan niin viranomainen voi välittömästi takavarikoida eläimet, hankkia niille hoitajan tai ruokaa. Näin voidaan toimia vaikka eläinten omistajaa ei välittömästi saataisikaan kiinni. Toki ylivoimaisesti halvin ja helpoin keino, viranomaisten kannalta, on antaa eläinten kärsien kitua, jopa yli vuoden kuten kyseisessä tapauksessa.

    Olen joskus jollekin sanonut, että ei se nyt ihan oma asia ole miten eläimet tulee hoidetuksi, kyllä siihen eläinsuojelu puuttuu. Tämä tapaus osoittaa, että olen ollut väärässä. On aivan sinun oma asiasi miten eläimesi hoidat -hyvinkö vai huonosti tai jätät kokonaan hoitamatta kuolemaan- se on sinun asiasi, ei siihen kukaan puutu.

    Oletko tutustunut eläinsuojelulakiin, tukeeko se sinun mielestäsi noin lepsua viranomaistoimintaa? Vai onko aika aloittaa lakimuutokseen tähtäävät toimet koska noita tapauksia on enenevästi?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *