Takaisin pääsivulle

07 tammikuu
2011

Näillä ajatuksilla kohti eduskuntavaaleja

”We can’t solve problems by using the same kind of thinking we used when we created them.” – Albert Einstein

Albert Einstein sanoi, ettemme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin niitä luodessamme. Vanhoja puolueita äänestämällä jatkuu vanhojen puolueiden politiikka. Jos täten uskoo edistävänsä Suomen ja suomalaisten etua, voi kysyä itseltään, millä tavoin suomalaisten etu näkyy jätevesilaissa, uudessa aselaissa, Iso-Britannian EU-jäsenmaksualennuksissa, valtion velkaantumisessa tai saksalaisten ja ranskalaisten pankkien pelastamisessa Kreikan ja Irlannin lainoiksi naamioituneina. Entä miten Suomea ja suomalaisia hyödyttävät säntääminen E10-bensaan ensimmäisenä, energiaverojen korottaminen, lähialuetukien maksaminen, ajokortin uusiminen 10 tai 15 vuoden välein, hallintoneuvostojen huimaavat palkkiot, uusi ulkomaalaislaki, uusi postilaki, sakkojen muuntorangaistuksien poistaminen, yksilönvapauksien kaventaminen ja vaalirahasotkut?

Yhteiskuntamme tila vastaa valtaapitävien puolueiden politiikkaa. Tavallisen ihmisen asioista vieraantuneelle poliittiselle eliitille tarvitaan uskottava vastavoima, jotta politiikasta ei tule pelkkää herrakehon ja maailmanparantajien mielitekojen välinettä. Vastavoima on realisoitumassa Suomessa huhtikuun 2011 vaaleissa, sillä perussuomalainen vaihtoehto voi viedä oman viestinsä eduskuntatalon pääovesta sisään.

Suomalaisten edun ajaminen ei tarkoita muiden riistämistä, vaan omien resurssiemme, työmme verotuksen ja lainsäädäntömme käyttämistä meihin itseemme sen sijaan, että lahjoittaisimme ne muille. Suomalaista verotetaan jo nyt selkä vääränä mitä moninaisimmin keinoin ja verukkein, joten rahaa kyllä on. Rahan hassaamisen ja vastikkeettoman pois antamisen on loputtava. Yhteiskunnassamme on käytävä laaja keskustelu siitä, mitkä asiat kuuluvat valtion ja kuntien vastuun piiriin ja mitkä eivät. Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan ylläpito perustuu yksinomaan veronmaksajan veronmaksuhalukkuuteen. Maksuhalukkuuteen vaikuttaa se, että maksajalla on käsitys siitä mihin hänen rahansa menevät ja se, että rahojen käytöstä vallitsee jonkinlainen yleinen yhteisymmärrys. Suomalaiset ovat olleet jopa valmiita maksamaan enemmän veroja, jos kerätyt varat kohdistettaisiin erityisen tärkeinä pidettyihin kohteisiin, kuten vanhustenhuoltoon. Olisi voitava keskustella siitä, ovatko esimerkiksi nykyisellään usein ylimitoitetut kulttuuri- ja muut vapaa-ajanhankkeet sellaisia peruspalveluita, jotka yhteiskunnan tulee rahoittaa.

Täällä kotilähiössäni Varissuolla, Suomen monikulttuurisimmalla alueella, yksi selkeimmistä yhteiskunnallisista kysymyksistä on maahanmuutto, sillä vallinneen politiikan seuraukset näkyvät täällä konkreettisesti. Suomen maahanmuuttopolitiikan on oltava tiukkaa sellaisen maahanmuuton osalta, jonka vaikutukset suomalaiselle yhteiskunnalle ovat kielteiset. Suomella ei ole varaa eikä velvollisuutta toimia maailmanlaajuisena sosiaalivirastona. Sen sijaan Suomen on oltava avoin sellaiselle maahanmuutolle, jonka vaikutukset ovat neutraalit tai myönteiset. Tämä merkitsee sitä, että maahanmuuttaja, joka sopeuttaa ja elättää itse itsensä, on tervetullut.

Tavalliset maahanmuuttajat arvostavat samoja asioita kuin tavalliset suomalaisetkin: kohtuullisia veroja, hyvää koulutusjärjestelmää, yhteiskuntarauhaa, turvallisuutta. Huono maahanmuutto nakertaa pohjaa näiltä vetovoimatekijöiltä. Mitä avokätisemmin Suomi kohtelee sosiaalisia maahanmuuttajia, sitä vähemmän Suomi pystyy kilpailemaan hyvistä ja osaavista maahanmuuttajista.

Lue lisää maahanmuuttopolitiikkaan ja kehitysapuun liittyvistä kysymyksistä Nuivasta Vaalimanifestista, jonka yksi allekirjoittaja olen 13 perussuomalaisen eduskuntavaaliehdokkaan joukossa.

Suomalaiset ovat onnekasta kansaa siinä mielessä, että suomalaiseen kansanluonteeseen kuuluu uuttera työnteko ja ajatus itsensä elättämisestä. Kukaan ei kuitenkaan jaksa tehdä määräänsä enempää työtä ja toisaalta täydestä työpäivästä pitää jäädä sen verran rahaa käteen, että sillä pärjää ja voi silloin tällöin toteuttaa unelmiaankin. Jatkuvat osa-aikaisuudet ja töiden ketjutukset, työlainsäädännön kierto vuokratyövoiman käytöllä sekä harmaa talous ovat jo ujuttautuneet työmarkkinoille. Suomessa on tehtävä valtavia rakenneuudistuksia, joiden kautta yrittäminen ja työn tekeminen on aina kannattavampi vaihtoehto kuin tulonsiirtojen varassa notkuminen. Jokaisella pitäisi tilanteen niin vaatiessa olla mahdollisuus tehdä satunnaisia töitä omien kykyjensä mukaan, joko omalla toiminimellä tai yksinkertaisella työsopimuksella. Tilanne ei saa olla sellainen, että työnteko on estetty poliittisella päätöksellä. Työllä luodaan hyvinvointia yksilölle ja yhteisölle.

Jokaisella taustastaan huolimatta on oltava mahdollisuus laadukkaaseen ja puolueettomaan koulutukseen, joka ei ole ainoastaan tiedon jakamista, vaan myös valinnoissa ohjaamista ja kannustamista elämässä eteenpäin. Ammatillisen ja jatkokoulutuksen painopisteiden tulisi heijastella ympäröivän yhteiskunnan tarpeita. Pakkoruotsi ei ole enää kansainvälistymisen edellytys, vaan pikemminkin hidaste, sillä se vie koulutuksessa arvokkaita resursseja pois muiden, laajemmin puhuttujen kielten opiskelulta.
Ihminen on tärkeä kaikenikäisenä. Mahdollisuus vaikuttaa omaa elämäänsä koskeviin päätöksiin omien kykyjensä mukaan on myös vanhuksen oikeus. Ikäihmisten osalta yhteiskunnan ja perheen tuen tulisi kohdata toisensa paremmin silloin, kun apua tarvitaan. Hyvinvointivaltiossa luotettavat ja riittävät julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut kuuluvat kaikille, mutta yksityinen sektori voi toimia julkista sektoria täydentävästi. Sosiaali- ja terveyssektorilla näkisin mieluusti lisää panostusta ennaltaehkäisyyn, jolla ihmisten omaa tietämystä ja vastuuta oman hyvinvointinsa ylläpidosta lisättäisiin.

Huhtikuussa 2011 käytävien eduskuntavaalien tulos näyttää suunnan, jota kohti Suomi kulkee seuraavan neljän vuoden ajan. Eduskunnassa verrattain pieni joukko ihmisiä käyttää harkintaansa, tekee arvovalintoja ja päätöksiä, jotka vaikuttavat kaikkien suomalaisten ja Suomessa asuvien elämään. Tästä syystä toivoisin, että mahdollisimman moni äänioikeutettu käyttäisi huhtikuussa sen yhden äänen, joka heille on kussakin vaalissa annettu käytettäväksi. Yksi demokratian menestymisen edellytys on se, että ihmiset yrittävät vaikuttaa. Vaikuttamisen keinoja ovat ehdokkaaksi asettuminen ja äänestäminen.

Olen perussuomalainen. Perussuomalaiset on isänmaallinen puolue, joka tuo esiin kodin ja juurtumisen tunnetta mitä nykymaailman välillä holtitonkin meininki on horjuttanut. Meno ja kilpailu on kovaa, ja kyydistä putoaa aivan liian moni. Maahamme edellisen vuosisadan aikana kovalla työllä luotu hyvinvointiyhteiskunnan pohja on lujaa materiaalia ja sen varaan on hyvä rakentaa. Tässä rakennusprojektissa haluan olla mukana, sillä olen sen velkaa sotaveteraanipapalleni ja kaikille muille tuhansille miehille ja naisille, joiden tavallinen arki iloineen ja suruineen vaihtui sotaan. Meidän on pidettävä huoli siitä mitä olemme saaneet.

Perussuomalaisten tavallisuus, rehellisyys, suorapuheisuus ja isänmaallisuus alkavat olla aina vain kovempaa valuuttaa vauhdilla muuttuvassa maailmassa. Perussuomalaiset haluavat kantaa vastuuta tästä maasta ja sen tulevaisuudesta niin, että täällä voidaan hyvin ja pärjätään sen myötä myös kansainvälisillä kentillä. Oman kodin on oltava kunnossa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *