Takaisin pääsivulle

04 syyskuu
2010

Ruotsin kielestä

Perussuomalaiset, kuten kaikki muutkin Suomessa vaikuttavat puolueet, valmistautuvat ensi keväänä käytäviin vaaleihin. Puolueiden ohjelmissa kulkevat vuodesta toiseen lähes muuttumattomina tietyt teemat, kun taas osa ajatuksista heijastelee maailmassa tapahtuneita muutoksia. Yksi Perussuomalaisiin usein tiiviisti yhdistetty teema on pakkoruotsin vastustaminen, mikä ei ole lainkaan harhaan johtava väite esimerkiksi puolueemme vielä toistaiseksi uusimman eduskuntavaaliohjelman (Eduskuntavaaliohjelma 2007) mukaan. Ohjelmassa todetaan ruotsin kielen opetuksesta seuraavaa:

Opetuksen on oltava monipuolista ja sen on tuettava erilaisia taipumuksia. Tämän vuoksi myös taide- ja käsityöaineiden nykyistä suurempaan tuntimäärään olisi paineita. Resursseja voisi vapauttaa tekemällä pakkoruotsi vapaaehtoiseksi aineeksi myös peruskouluissa. Ylioppilastutkinnossa tämä pakollisuus on jo poistettu, eikä seurauksena ole ollut minkään luokan katastrofia. Kuitenkin resurssit ovat lukioissakin yhä kiinni ruotsinkielen opiskelussa, koska lukiolaisten tulee suorittaa useita pakollisia ruotsin kursseja vaikka eivät itse ainetta ylioppilaskirjoituksissa kirjoittaisikaan. Siihen nähden, miten paljon käytännön hyötyä ruotsin kielestä useimmille työelämässä tai jatko-opinnoissa on, voidaan puhua yhteiskunnan resurssien huonosti harkitusta kohdentamisesta. Pakko on tämän päivän näkökulmasta erikoinen tapa motivoida opiskelijoita. Vapaaehtoisuus ja valinnaisuus ovat mielestämme parempia vaihtoehtoja kuin pakko.

Saamieni yhteydenottojen ja esimerkiksi markkinatapahtumissa käytyjen keskustelujen perusteella uskon, että kielikysymys on monen mielessä. Uskon, että se voi ensi vuoden vaaleissa olla jopa tärkein yksittäinen äänestyspäätökseen vaikuttava tekijä.

Myös minä kyseenalaistan paitsi pakkoruotsin tarpeen myös ruotsin kielen aseman toisena virallisena kielenä Suomessa. On aika kohdata realiteetit ja todeta, että ajat ovat muuttuneet ja niitä edellytyksiä, joilla Suomen kaksikielisyydestä on aikanaan päätetty, ei ole ollut enää vuosikymmeniin. Virallisessa kaksikielisyydessä roikkuminen vain historiallisista syistä on ontuva perustelu ja tilanne on jo korkea aika arvioida puhtaalta pöydältä. Maamme väestöstä vain viitisen prosenttia on ruotsinkielisiä ja suurimmassa osassa maata ei ruotsinkielisiä ole juuri ollenkaan. On myös muistettava, että ruotsinkieliset pärjäävät usein vallan hyvin suomen kielellä. Kaksikielisyyden ylläpitäminen ei ole olosuhteiden sanelema pakkotilanne, vaan ruotsin kielen asema voidaan turvata vähemmistökielenä ja erityispalveluin alueilla, joissa on määrällisesti paljon ruotsinkielisiä (esimerkiksi Turku, pääkaupunkiseutu ja tietyt Pohjanmaan kunnat). Pakkoruotsista luopuminen kouluissa ei tarkoita ruotsin kielen kieltämistä tai ruotsin kielen opetuksen loppumista. Vapaaehtoisuuden vallitessa osa oppilaista varmasti valitsisi ruotsin.

Pohdin kielikysymystä kriittisesti jo kauan ennen liittymistäni Perussuomalaisiin. Kielikysymys, toistaiseksi pääosin vain suomen ja ruotsin kieleen liittyvä, on satunnaisesti esiin tuleva asia myös kunnallisessa päätöksenteossa erityisesti kunnissa, joissa ruotsia äidinkielenään puhuvia on ”paljon”. Turku koetaan vahvasti kaksikieliseksi kaupungiksi. Turun kaupungin tilastollisen vuosikirjan mukaan vuonna 2009 Turun 176 087 asukkaasta 9 249 (eli 5,3 %) puhui äidinkielenään ruotsia. Siis vain 5,3 %, kaupungissa, joka on yksi niistä kaikkein kaksikielisimmistä koko maassa.

Turun kaupunginvaltuustossa on meneillään olevan valtuustokauden aikana tehty kaksi päätöstä, joihin ruotsin kieli on liittynyt läheisesti. Ensimmäinen päätös liittyi Turun kaupungin Asukkaiden hyvinvointi -teemaan sisältyvään ohjelmapakettiin, jota käsiteltiin 28.9.09 pidetyssä valtuuston kokouksessa. Asukkaiden hyvinvointiin liittyvän ohjelmapaketin yksi osa on Lasten ja nuorten ohjelma, jossa erääksi toimenpide-ehdotukseksi esitettiin alkuperäisessä esityksessä seuraavaa:

Lasten ja nuorten 15–25 v. maahanmuuttajien suomen kielen opetus järjestetään seudullisesti ja luodaan rahoitusmalli kansalliseksi pilottihankkeeksi maahanmuuttajalasten ja nuorten kotouttamiseksi.

Valtuustolle esitettiin hieman muutettua tekstiä:

Lasten ja nuorten 15-25 v. maahanmuuttajien suomen ja ruotsin kielen opetus järjestetään seudullisesti ja luodaan rahoitusmalli kansalliseksi pilottihankkeeksi maahanmuuttajalasten ja nuorten kotouttamiseksi.

Valtuutettu Olavi Mäenpäätä (SKS) lukuun ottamatta valtuusto kannatti tehtyä muutosesitystä.

Tässä asiassa Turun valtuusto ei päättänyt pakkoruotsista tai kaksikielisyydestä, vaan tästä nimenomaisesta käsiteltävästä asiasta, ja jos valtakunnan viralliset kielet ovat suomi ja ruotsi, niin tietenkin opetuksen järjestämisestä päätettäessä opetukseen liittyvät kielet tulevat olemaan suomi ja ruotsi. Yksikielisessä maassa opetettaisiin tietenkin suomea. Nyt ei kuitenkaan päätetty siitä, vaikka muutama minua lähestynyt henkilö onkin niin kuvitellut.

Mielestäni on tärkeämpää, että maahan muuttavat (tässä esimerkissä nuoret ja nuoret aikuiset) opiskelevat Turun seudulla mieluummin suomea tai ruotsia kuin että he eivät opiskelisi tuloksellisesti kumpaakaan (varsinkin jos ovat oppivelvollisuusiän reilusti ylittäneitä) tai että koulutuksen järjestämisessä korostettaisiin heidän oman äidinkielensä opiskelua. Eri kieliä äidinkielenään puhuvien määrä lisääntyy Suomessa ja myös Turussa jatkuvasti tänne oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden sekä perhesiteiden/perheenyhdistämisten kautta tulevien ihmisten määrän lisääntyessä vuodesta toiseen. Samanaikaisesti lisääntyy paine ja vaatimukset näiden vieraiden kielten opetukseen oman kulttuurin ja identiteetin vaalimisen nimissä. Näen, että maahanmuuttajan velvollisuuksiin kuuluu jomman kumman maamme kielen opiskelu niin, että sen avulla voi toimia itsenäisenä tässä yhteiskunnassa.

Tuoreempi esimerkki ruotsin kieleen liittyvästä päätöksenteosta Turun kaupungissa on tämän vuoden maaliskuulta, kun Turulle oltiin valitsemassa uutta apulaiskaupunginjohtajaa virastaan hyllytetyn henkilön tilalle. Ennen valinnan vahvistamista asialistalla oli myös hallintosäännön muutos, jossa mm.

Kielitaitosäännön yleinen vaatimus johtavassa asemassa olevien viranhaltijoiden molempien kotimaisten kielten hyvästä kirjallisesta ja suullisesta taidosta poistettaisiin ehdottomana vaatimuksena.

Toisin sanoen, valtuusto haluaa helpottaa johtavien virkamiesten kielitaitovaatimuksia juuri sopivasti ennen apulaiskaupunginjohtajan nimitystä. Tässäkään asiassa ei siis ollut kysymys kaksikielisyydestä tai pakkoruotsista, kuten jotkut ovat luulleet. Koska maa on valtakunnallisesti kaksikielinen ja Turku kuuluu vielä niihin vähiin ruotsinkielisimpiin alueisiin, niin kyllä korkeimpien virkamiesten kielitaitovaatimukset on se viimeinen kohta josta kaksikielisyyttä ja pakkoruotsia lähdetään purkamaan. Jos ei edes Turun johtavien viranhaltijoiden pidä osata ruotsia, niin miksi Joensuun poliisin pitää? Lisäksi oikeus päättää omista kielitaitovaatimuksista vahvistaa käsitystä hyväveli-verkoston elinvoimaisuudesta.

Edellä mainitsemistani syistä äänestin itse tätä muutosesitystä vastaan, mutta ennakoidusti hallintosäännön muutos meni ryminällä läpi.

Juuri edellisessä valtuuston kokouksessa maanantaina 30.8. valitsimme muuten kaupungillemme uuden johtajan, joka osaa ruotsia enää ”tyydyttävästi”.

16 kommenttia artikkeliin “Ruotsin kielestä”

  1. Vapaa kielivalinta kirjoitti:

    Kieliaktivistina olen huolissani siitä, että perussuomalaiset saattavat luopua suomalaisia kuormittavan pakkoruotsin poistamisvaatimuksista, jos ehtona on päästä hallitukseen RKP:n kanssa.
    Siksi en jaksa uskoa perussuomalaisten ratkaisevaan rooliin kielitaistelussa.
    Pakkoruotsi on kuitenkin itselleni tärkein syy äänestää perussuomalaisia:
    Protestina meidän tavallisten suomalaisten simputtamista vastaan.
    On positiivista kehitystä, että ruotsin kielen osaamisvaatimuksia kohtuullistetaan, mutta esim. opetusministerin kyllä pitäisi osata ruotsia..
    Hän kun samaan aikaan vaatii lukiolaisten pakkoruotsin lisäämistä-
    vaikka siis itse ei ole käynyt lukiota eikä puhu ruotsia.
    Minusta opetusministerin metodit eivät kuulu suomalaisuuteen:
    Suomalaisia pitää johtaa edestä, ei ruoskia takaa samalla pomottaen.
    Emme ole mitään orjia, vaikka hallitus kaikkensa siihen suuntaan tekeekin.
    Onnellisin asiantila tietysti olisi, että kenenkään ei olisi pakko osata ruotsia Suomessa, vaan kaikilla olisi oikeus osata..
    Mutta oma osaamattomuus yhdistettynä toisten simputtamiseen on kyllä kaiken röyhkeyden huippu, opetusministeri voisi kysellä asiasta vaikka rintamaveteraaneilta tai lukea Väinö Linnan teoksia, jotta ymmärtäisi suomalaisuutta.

  2. Antti Rantakokko kirjoitti:

    Itsekin nyt asiaan havahtuneena huomasin, ettei Porin puolueneuvostossa olleessa vaaliohjelmaluonnoksessa puhuttu mitään pakkoruotsista tai kaksikielisyydestä. Tosin yksikielisyyden kannatusta oli paljon kun keskustelu alkoi!

  3. Maria Lohela kirjoitti:

    Antti: Vaaliohjelman teko on vielä kesken ja Porin keskustelussa kuullut mielipiteet varmasti menivät perille :-)

  4. Tero Suominen kirjoitti:

    Hienoa että laitoit kieliasiaa tänne. Jotkut ovat yllättävästikkin saaneet kummallisen huhumyllyn aikaan etteivät perussuomalaiset ajaisikaan vapaata kielivalintaa ym. Kummallisesti myös tämä mustamaalaus kohdistuu tiettyihin ehdokkaisiin. Muutenhan noilla huhuilla ei paljon painoarvoa ole, mutta internetissäkin ne tuntuvat väillä saavan lumipalloefektin ja kasvavan lähes totuudeksi, joten ehdokkaiden kannattaa päivitellä sivujaan ja laittaa niitä oikeita mielipiteitä esille niin ei tarvitse huhujen varassa olla. Väärät informaatiot saattavat jättää jopa ratkaisevat äänet saamatta vaaleissa.

    Onnea vaan kevään koitokseen näin etukäteen. Eiköhän se hoideta läpi 😉

  5. Maria Lohela kirjoitti:

    Moi Tero! Kiitos kommentista. On totta, että minun olisi kannattanut jo ajat sitten kommentoida näitä ruotsin kieleen liittyviä juttuja, mutta korjasin nyt tilanteen. Netissä pyörivissä kommenteissa on se huono puoli, että ne jotka niitä haluavat uskoa tekevät niin, vaikka sanoisi tai tekisi mitä.
    Perussuomalaisten näkemys kielivalinnasta on oman kokemukseni perusteella erittäin yksimielinen: en ole tavannut sellaista henkilöä, joka kannattaisi nykyistä kielipolitiikkaa.

  6. Markus kirjoitti:

    Pakkoruotsin, ruotsin kielivaatimusten ja ruotsin perustuslaillisen erityisaseman poisto on pitkä prosessi. 2011-2015 totutellaan RKP:ttomaan hallitukseen, 2015-2019 eduskunta hoitaa perustuslain muutoksen ensimmäisen käsittelyn ja 2019 eduskunta hyväksyy lopullisesti asian. Ensi vuosikymmenellä pakkoruotsi on historiaa.

  7. Ärade kunder, arvoisat kundit kirjoitti:

    Pakko ruotsia:

    Eduskunta = riksdagen, vaikka kunta = kommun ja pakokunta = brandkåren.

    Valtiopäivät = riksdagarna ja riksdagsman = kansanedustaja = folketsrepresentant = valtiopäivämies.

    Vårdcentral = hälsostation

    Pasila = Böle , Bemböle on sit varmaanki Bempasila .. ?

    Snälltåget till Tammerfors = kiltti juna Tampereelle.

    SD = suomidemokraatit

    lisää: http://www.youtube.com/watch?v=RbzRZWFZHs4&feature=related

    ..

  8. Äänestäjä kirjoitti:

    Mielenkiintoista luettavaa sillä ulkomailla asuvana mietin kovasti ketä äänestää seuraavissa vaaleissa ja etsin tietoa Internetistä Perussuomalaisten mielipiteestä asiaan ja sain ilahtua lukiessasi tekstisi.

    Saitte juuri kirjoituksesi ansiosta 1-2 uutta äänestäjää.

    Tsemppiä vaaleihin!

  9. Tero Suominen kirjoitti:

    Äänestäjä: Hienoa huomata, että kotimaan asiat kiinnostavat teitä ulkosuomalaisiakin. Aiheesta on nyt myös Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoro joka on luettavissa. http://perussuomalaiset.fi/ajankohtaista/?issue=622

    ——————————

    Pakkoruotsin poistaminen ja vapaa kielivalinta parantaisi aivan varmasti välejä suomenkielisten ja ruotsinkielisten välillä. Nyt on vahvasti sellainen me ja te asetelma. Ruotsinkielisten joukossa on paljon porukkaa pakkoruotsin poistamisen kannalla, mutta nämä svekomaanit ja muut ajatushautomoporukat ovat eniten esillä.

    Se on harmillista kun isänmaalliset suomenruotsalaiset puuttuvat kokonaan keskustelusta. Pitäisi paiskata kättä ja puhaltaa yhteen hiileen. Muuten tämäkin asia paisuu sellaiseen vit*tuksen asteelle, että tulevaisuudessa loppuu pakkoruotsi ja koko kaksikielisyys siinä samalla. Suomenruotsalaisten pitäisi olla ylpeitä myös ugreista. Tällöin myös suomenkielisten asenne muuttu ja voimme arvostaa aidosti myös heitä.

    Itselläni on osa juurista ruotsista ja paljon sukua siellä sekä ahvenanmaalla, että tiedän myös asiaa ”toiselta puolelta”. Tunnen osittain häpeää niistä koska tämä sivistynyt parempi väki on vuosikausia pissinyt omaan pesään. Vastavuoroisesti ruotsia en suostu täällä puhumaan enkä edes ahvenanmaalla niin kauan kuin nykymeno jatkuu. Vastakkainasettelu lisää vaan valtaväestön myönteistä suhtautumista itään eikä länteen. Ylimielisyydellä ja pakottamalla ei saada ihmisiä tuntemaan kuuluvansa siihen ”pohjolaan”.

    PS: Toinen/toiset kotimaiset kielet on Saame ja viittomakieli. Näin se tulee lakiin myös muuttumaan tätä menoa tulevaisuudessa. Nuorempi sukupolvi jo on rynnimässä pääkallopaikoille, että kaikki riippuu nyt miten ”vastapuoli” asennoituu jatkossa. Sovussa asiat suttaantuu kun ei vielä perkelettä huudeta ja nyrkkiä lyödä pöytään. Mielipiteet omia eivätkä edusta mitään tai ketään muuta. ”3/4 ugri 100% suomenmielinen.”

    -Laiha sopukin on parempi kuin lihava riita :)

  10. Miika Räsänen kirjoitti:

    Terve!
    Kylhä siis perussuomalaiset ajatus on toi että vastustavat pakkoruotsia. Kysymys tähänkin: Miksi äänestit RKP:N rinnalla pakkoruotsin puolesta? valtuustossa.

  11. Maria Lohela kirjoitti:

    Moi Miika,

    tuossa ylempänähän se varsinaisessa blogikirjoituksessani lukee, että miksi äänestin kuten äänestin käsiteltävässä asiassa. Muistutan vielä, että Turun valtuustossa ei päätetä pakkoruotsin puolesta eikä vastaan.

  12. Eki kirjoitti:

    Väität pokkana, että Turun valtuustossa ei päätetä pakkoruotsin puolesta eikä vastaan. Kyllä muuten päätetään hyvinkin oleelliseti paikallistasolla, kuten tehtiin myös kyseisissä äänestyksissä.

    Ruotsinkielen osaamis vaatimukset pitäää poistaa kokonaan johtaja tasolta, koska kaupunki on useasti ollut tilanteessa, että hyviä lahjakkaita johtajia ei ole voitu valita”flytande” vaatimusten vuoksi.

    Muistutan vielä, että Turku on kaksikielinen vain poikkeus säännön vuoksi ja kaupunki ei koskaan ole ollut ruotsinkielinen ja nimi Åbo on miehittäjä vallan aikaansaannosta.

    Suosittelen kaikille tutustumista maakuntaarkistoon ja sen laajaan aineistoon turusta ja sen asukkaiden vaiheista.

  13. Maria Lohela kirjoitti:

    Eki: Pakkoruotsista, siten kuin minä sen ymmärrän, ei päätetä Turun valtuustossa. Ilmeisesti pakkoruotsilla on eri ihmisille eri merkitys ja tämä on aivan ok. Olen kirjoituksessani perustellut miksi olen toiminut siten kuin toimin ja seison äänestyspäätösteni ja niihin vaikuttaneiden perusteluiden takana.

  14. Eki kirjoitti:

    Maria:Kiitos vastauksestasi! Siten kun minä ymmärrän vastauksesi, niin olisit edelleen valmis vastaavassa tilanteessa äänestämään samoin, eli kannattamaan vahingollista kielipolitiikkaa kaupungissamme, jonka sorrosta olemme kärsineet useita satoja vuosia.

    Toivottavasti tuot kielipoliittiset näkemyksesi rehellisesti esille myös eduskunta vaalikamppaniassasi, koska tuskimpa sinä tietoisesti haluat pettää äänestäjiäsi?

    Toivotan kaikkea hyvää, mutta toivon, että olisit kielipoliittisissa asioissa mahdollisimman avoin jatkossakin….

  15. Jyrki Seppälä kirjoitti:

    Henna Virkkunen teki imperiumin vastaiskun Jyväskylässä 9.2.11. Virkkunen puhuu jo tulevista hallitusneuvotteluista, missä ruotsin kielen asema turvattava. Samalla puhuu ruotsin opetuksen tehostamisesta ja ruotsinkielisten palvelujen turvaamisesta. — Vaaleissa tämä on ratkaistava tämä homma, sinne on saatava uudet edustajat. —- Omalta kohdaltani olen ajatellut, että käyn katselemassa ja kuuntelemassa 31.3.11 Eduskuntatalolla mitä poliitikot puhuvat.
    Lastani en laita pakkoruotsitunneille, kun sen aika koittaa. Saa nähdä mitä siitä seuraa. Tyttäreni on nyt ekalla. Tulevatko poliisit raudoissa hakemaan ruotsin tunnille, vai erotetaanko koulusta, vai mitä meinaavat tehdä, katsotaan sitten, ei kai ne tappaakaan voi. Tämä on vaalilupaukseni. Alistutaanko me aikuiset ihmiset, lasten isät ja äidit, siihen, että meitä pidetään tyhminä, kykenemättöminä päättämään tässä kieliasiassa? Ollaanko nöyryyttävän sanelupolitiikan uhreja? Kansa haluaa valinnan vapautta ja poliitikot, kuten Virkkunen, sanovat, että lisää tehostettua ruotsin opetusta! Sanat eivät riitä, huuto ei kuulu poliitikkojen korviin. On tekojen aika. Mielestäni lakko on niistä rauhanomaisin heti äänestyksen jälkeen. *** Äänestäjät saatava liikkeelle! ***
    Näen jo sieluni silmin otsikot Frankfurtin ja Pariinsin lehdissä, missä kerrotaan Suomen koulujärjestelmästä. Hieno kuva, missä kirkuvaa tyttöä raahataan käsi- ja jalkaraudoissa opiskelemaan ruotsia. — Saiskohan tämmöiseen kansalaistottelemattomuuteen kavereita? Gandhi sai paljon aikaan ihan vaan tekemättä mitään eli passiivisella vastarinnalla. Mikäli vanhemmat sanovat lapsilleen, että ruotsin tunneille ei tartte sitten enää mennä. Minä ainakin teen sen. Tyttäreni on nyt vasta 7-vuotias, täytyy vähän aikaa odottaa. Liberte ! Freedom! Freiheit ! Vapaus ! Suomessa voitava käydä kouluja ilman pakollista ruotsia.
    Onko aikuisia, joita asia kiinnostaa? Ollaan yhteydessä jyrki.t.seppala@netti.fi

    1. Marjaleena Lempinen kirjoitti:

      Pohdin kielikysymystä kriittisesti jo kauan ennen liittymistäni Perussuomalaisiin. Kielikysymys, toistaiseksi pääosin vain suomen ja ruotsin kieleen liittyvä, on satunnaisesti esiin tuleva asia myös kunnallisessa päätöksenteossa erityisesti kunnissa, joissa ruotsia äidinkielenään puhuvia on ”paljon”. Turku koetaan vahvasti kaksikieliseksi kaupungiksi. Turun kaupungin tilastollisen vuosikirjan mukaan vuonna 2009 Turun 176 087 asukkaasta 9 249 (eli 5,3 %) puhui äidinkielenään ruotsia. Siis vain 5,3 %, kaupungissa, joka on yksi niistä kaikkein kaksikielisimmistä koko maassa.
      On tämäkin kummallinen kaksikielinen kaupunki. Ruotsia äidinkielenään puhuva veljeni, sotalapsi 2-vuotiaasta asti, arveli, että on kiva tulla Turkuun, kun tämä on kaksikielinen kaupunki. Kerroin hänelle, että on turha yrittää puhua tavalliselle turkulaiselle ruotsia. Ei kyllä ymmärrä pakkoruotsista huolimatta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *