Takaisin pääsivulle

21 syyskuu
2009

Runomuotokuvani

Vaikka pidänkin Turun tulevaa kulttuuripääkaupunkivuotta tarpeettomana ja elitistisenä hankkeena, joka maksaa Turun kaupungille miljoonia euroja, en ilmaise mielipiettäni venkoilemalla kaikkea mahdollista taiteeseen liittyvää vastaan. Mielenkiintoista taidetta on esimerkiksi sellainen, johon voi osallistua ja josta voi oppia. Kirjoittajaryhmä Tapiiri tekee osuutensa kulttuuripääkaupungille kirjoittamalla runomuotokuvia. Jokin aika sitten kaikki Turun kaupunginvaltuutetut saivat kutsun runomuotokuvan kirjoittamiseen. Aika ja paikka oli vapaasti sovittavissa runoilijan kanssa. Minun runoni kirjoitettiin ihan hiljattain ja se kuuluu näin:

Keskeneräisiä projekteja

ja elämä

joka karkaa sormista

jos ne eivät kulje nopeasti

päivien hermolla

Musiikkia, sanoja, tavaroita

tiheällä sykkeellä

Mieli monissa ruuduissa

Viistoa valoa, autojen ääniä

Suodatettuina

Sopivina palasina

niin kuin pitäisi olla taiteen

runojen,

tiedon.

Katse, joka poimii olennaisen

kuin kissa

lempeästä raukeudesta

ottaa loikan läsnäoloon.

Jasmine / Kirjoittajaryhmä Tapiiri
9.9.2009

Arkisemmat elementit piiloutuivat kauniiden sanojen taakse helposti ja nopeasti. Tosiasiassa tilanne oli tämä: Runoilija vieraili kodissamme keskellä tavallista arkipäivää. Oli kaunis, kirkas päivä, kuumakin. Tein töitä tietokoneella ja naputusta säesti Radio Suomipop sekä jatkuvalla tempolla ohi kulkeva liikenne. Keskustelimme hieman taiteesta, runoilusta ja päivittelin sitä, miten avomiehelläni oli jokin projekti kesken ja sen takia erinäisiä vempeleitä levällään työhuoneen lattialla. Leia-kissa oli hurmioitunut tuntemattomasta vieraasta ja keskittyi puskemaan vieraan laukkua ja esittelemään omaa erinomaisuuttaan pyörimällä jaloissamme.

Mukava kokemus, suosittelen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *