Takaisin pääsivulle

30 maaliskuu
2009

Puheenvuoroni lisätalousarvion käsittelyn yhteydessä kaupunginvaltuuston kokouksessa 30.3.

Ymmärrän, että kun rahaa ei ole niin sitä ei ole, niin jostain se on otettava. Mutta mistä? Vastausta pitäisi mielestäni yrittää löytää tarkastelemalla niitä asioita, mitkä kuuluvat kaupungin tehtäviin ja mitä kaupunkilaiset itse haluavat ja tarvitsevat. Mitä ovat ne perustuslain mukaiset palvelut, joita kunnan on turvattava asukkailleen ja mitä ne eivät ole?

Turussa harmitellaan kunnallisverotulojen pienenemistä, mutta kaupungin väestönkasvu näyttää pohjautuvan opiskelijoihin, eläkeläisiin sekä humanitäärisen maahanmuuton seurauksena maahan tulleisiin turvapaikanhakijoihin tai oleskeluluvan saaneisiin henkilöihin. Jos uudet kaupunkilaiset edustavat pääasiassa näitä kolmea ryhmää, onko jotenkin ihme että verotulot pienenevät?

Tässä asiassa pitäisi tarttua napakasti ja päättäväisesti toimeen ja ainaisten kerrostalojen sijaan edistää pientalo- ja rivitalorakentamista, jotta lapsiperheillekin löytyisi mieluisampia asumismuotoja. On kuitenkin muistettava, että asumiseen ei liity pelkkä mahdollisuus omaan kotiin, vaan myös kohtuullisen matkan päästä löytyvä päiväkoti, koulu tai vaikkapa terveysasema sekä järkevät kulkuyhteydet töihin. Nykyisten suunnitelmien valossa kaikesta tällaisesta tingitään säästöjen nimissä supistamalla, yhdistämällä tai vähentämällä toimintoja. Jos lapsiperheiltä leikataan edelleen, niin tilanne synkistyy entisestään verotulojen valuessa edelleen naapurikuntiin. Tämän päivän lehdessä oli muistutus siitä että Turku ei edelleenkään ole kovin puoleensavetävä kumppani lähinaapureilleen.

Vanhuksien huonosta tilanteesta ja hoitolaitoksissa saatavilla olevan hoidon puutteista on puhuttu viime vuodet vilkkaasti. Jostain käsittämättömästä syystä edes 10 vuotta kestäneellä nousukaudella ei löytynyt rahaa vanhusten ulkona käyttämiseen tai vuodepaikkojen ja henkilökunnan merkittävään lisäämiseen. Turun Sanomissa muistutettiin tänään myös siitä, että ulkoilu on myös ikäihmisen oikeus ja että liikunta ja ulkoilu piristää paitsi henkisesti myös fyysisesti – vanhuksiakin. Hoitajat ovat edelleen jaksamisen äärirajoilla ja työvoimaa on aivan liian vähän. Tästä huolimatta Turussa ollaan peruspalveluista nipistämässä 15 miljoonaa euroa. Samassa rytinässä voi huoletta unohtaa luokkakokojen pienentämisen, sivukirjastojen ylläpitämisen, terveysasemien jonot tai monelle turkulaiselle tärkeän, uuden eläinhoitolan. Vammaisten on yhä vaikeampi saada erityishoitoa tai avustajia. Jo kaupungissa asuvat maahanmuuttajat (käytännössä humanitaarisin syin maahan tulleet) ovat myös jääneet täydelliseen paitsioon pitkästä taloudellisesta nousukaudesta huolimatta. Ei-työperäiseen maahanmuuttoon liittyvät esimerkit muista pohjoismaista ovat paljastaneet muutamia maahanmuuttopolitiikkaan liittyviä virheitä, jotka meidän täällä Turussa ja koko Suomessa on syytä välttää. Yksi havaittu ongelma on liian suurien maahanmuuttajamäärien sijoittaminen samalle alueelle. Muun muassa kotilähiössäni Turun Varissuolla tätä rajaa koetellaan jo. Monikulttuuriseksi ja kansainväliseksi itseään kutsuvalle Turulle on mielestäni suorastaan häpeällistä ja ihmisarvoa loukkaavaa se, että tänne on alkanut muodostua asuinalueita, joissa on runsain mitoin aktiivisen yhteiskuntatoiminnan ulkopuolelle olevia ulkomaalaisia, jotka eivät vuosienkaan maassaoleskelun jälkeen pärjää suomen kielellä. Samaan aikaan noille samoille asuinalueille kasaantuu entistä enemmän suomalaista huono-osaisuutta, pitkäaikaistyöttömyyttä ja leipäjonojen asiakkaaita. Mitä tästä kuvitellaan seuraavan?

Toinen vakava maahanmuuttajiin liittyvä kipukohta on, että kielen oppiminen ja työhön pääseminen on avainasemassa integroitumisen kannalta. Kaupungissa jo olevat oleskeluluvan saaneet ulkomaalaistaustaiset henkilöt ovat jo turkulaisia ja he voivat joko jäädä oman onnensa nojaan rapistuviin lähiöihin tai heidät voidaan yrittää saada osaksi yhteiskuntaa, jossa kaikilla sen jäsenillä on sekä oikeuksia että velvollisuuksia. Tässä prosessissa on saavutettavissa tuplahyöty, sillä sosiaalietuuksilla elävät maahanmuuttajat kuluttavat resursseja, mutta työssä käyvät luovat niitä. Myös Turussa.
Maahanmuuttajakysymykseen liittyen haluaisinkin tietää millä tavalla Turkuun perusteilla oleva uusi turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus on linjassa sen asian kanssa, että peruspalveluista ollaan karsimassa tätä kuuluisaa viittätoista miljoonaa euroa. Turvapaikanhakijat, oli heillä perusteita hakemukseensa tai ei, tarvitsevat ja myös saavat samat palvelut kuin muut kaupunkilaiset, ja tiettävästi maassaoleskelun alkuvaiheessa heidän palveluntarpeensa on jopa huomattavasti laajempi. Kuormitetaanko suunnitelmalla uudesta turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksesta jo entisestään tiukilla olevia peruspalveluja ja sen resursseja, vai onko niin että turvapaikanhakijat käyttävät ainoastaan yksityisen sektorin palveluita?

Tähänkään ei riitä vastauksesi se nokkela vastaus, että valtio maksaa, koska tiettävästi valtionkaan rahalla ei tipu uusia tekijöitä taivaasta vaan palvelut tuottavat olemassa olevat järjestelmät ja niiden työntekijät.

3 kommenttia artikkeliin “Puheenvuoroni lisätalousarvion käsittelyn yhteydessä kaupunginvaltuuston kokouksessa 30.3.”

  1. Pertti I kirjoitti:

    Hyvä Maria

    Asiallinen puheenvuoro.

    Turun seudullahan ympäristökunnat haalivat hyvätuloiset veronmaksajat ja jättävät Turun yksin kantamaan koko seudun sosiaaliset ongelmat. Turku on ajanut itsensä tilanteeseen, jossa ainoa pelastus on yhdistäminen ympäristökuntiin. Sitten on taas resursseja osallistua mm. sosiaalisen maahanmuuton kustannuksiin.

  2. Hajalla kirjoitti:

    Minusta yhdistyminen ympäristökuntiin ei todellakaan ole se ratkaisu, jolla Turku pelastetaan. Ihmiset, jotka ovat kyllästyneet Turun hallinnon keräämiin sosiaalisiin ongelmiin, muuttavat pois, sillä he eivät halua rahoittaa (moni)kulttuuripääkaupunkihanketta. Turun kannattaisi itse miettiä miten ongelmat ratkaistaan ja miten kaupungista saadaan jälleen sellainen, että se houkuttelee hyvätuloisia asukkaita sisään eikä ulos.

    Jos nyt kuitenkin spekuloidaan sillä, että Turkuun liitettäisiin pari plussalla olevaa naapurikuntaa, niin tarkoittaako se sitä, että sosiaalisia ongelmia kasataan entistä enemmän seudulle, jonka jälkeen ollaan taas samassa lirissä kuin ennenkin. Liitoshan olisi hyvä vain hyvin lyhyellä aikajänteellä, jos asioita ei lähdetä parantamaan.

  3. Rami E kirjoitti:

    Hyvin sanottu

    Se mikä pitää paikkansa yhden ihmisen tai yhden ruokakunnan taloudesta, pitää paikkansa myös kunnan ja valtion mittakaavassa.

    Tuomalla ihmisiä ’humanitaarisista syistä’ eli suosimalla sosiaalista maahanmuuttoa, saadaan vain huoltosuhde heikkenemään. Jos kantaväestön huoltosuhde on nyt n. 1:1 ja tullee eläköitymisen myötä heikkenmään 1:2:een, niin tuomalla maahan väestöä, jonka huoltosuhde on 1:4, saadaan huoltosuhde heikkenemään vielä pahemmin.

    Tulee väistämättä mieleen, että vaikka monikulttuurisuus on jotenkin suunnaton ’rikkaus’ ja ’voimavara’, niin emmekö tulisi toimeen hieman vähemmälläkin rikkaudella. Ainakin rahat riittäisi paremmin.

    -R-

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *