Takaisin pääsivulle

07 toukokuu
2008

Nivala – monikulttuurisuuden mahdollisuus

Olen kotoisin Nivalasta. Nivala sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla ja sillä on vahvat maaseutuun ja maanviljelykseen kiinnittyneet juuret. Alkutuotannolla on vieläkin tärkeä merkitys elinkeinoelämässä, mutta sen rinnalle merkittäviksi työllistäjiksi ovat nousseet hitech-, puu- ja metalliala. Vuoden 2006 lopussa Nivalan väkiluku oli 10 950 henkilöä, josta ulkomaalaisia 0,7 %. Keskimääräinen työttömyysprosentti vuonna 2006 oli 9,3.

Asuin Nivalassa siihen asti kunnes muutin pois ylioppilaaksi pääsyn jälkeen. Nivalan kaltaisia pieniä (maalais)kaupunkeja on Suomessa lukuisia. Se oli turvallinen, rauhallinen ja vakaa paikka kasvaa. Ihmisten välinen kanssakäyminen oli ja on varmasti edelleen ystävällistä ja kiireetöntä, sillä pienellä paikkakunnalla suuren maailman murheet eivät näy katukuvassa. Nivalalaiset ovat isänmaallisia ja ylpeitä juuristaan, ja he tekevät kovasti töitä virkeän ja elinvoimaisen kaupungin kasvun ja kehittymisen eteen.

Viime sunnuntaina Nivalassa vietettiin Tasavallan eheytymisen juhlaa. Toukokuun 5. päivä 1918 nivalalainen senaattori, sittemmin presidentti, Kyösti Kallio piti puheen Nivalan kirkossa. Kansalaissodan päättymistunnelmissa puhe sai merkityksen ensimmäisenä sovintopuheena: ”Meidän on luotava sellainen Suomi, jossa ei ole punaisia eikä valkoisia, vaan ainoastaan isänmaataan rakastavia suomalaisia, Suomen tasavallan kansalaisia, jotka kaikki tuntevat olevansa yhteiskunnan jäseniä ja viihtyvät täällä.”

Perinteitä arvostavassa kaupungissa nuo sanat ovat varmasti yhtä painavia kuulijakunnalleen nykyään kuin ne olivat rohkeita lausuttuina ääneen omana aikanaan. Tietoisuus Kallion ja muiden aikalaisten työstä itsenäisen Suomen tulevaisuuden eteen ovat asioita, joita arvostetaan ja joiden saavutuksia halutaan ylläpitää.

Sanomalehti Kaleva kirjoitti tilaisuudesta, mutta koska verkkolehden uutisointi oli suppeahko, sain Elisa-tädiltäni tunnin kestäneen Skype-puhelun aikana myös tarkemman katsauksen paperiversiossa olleesta jutusta. Juhlapuhujat Paavo Lipponen, Esko Aho ja Paula Lehtomäki olivat kukin vuorollaan ottaneet esiin Suomen menestystekijöitä mutta myös tulevaisuuden haasteita niin globaalilla kuin kansallisella tasolla. Eräs pätkä Lehtomäen puheesta nousi esiin mielestäni kovin irrallisena muusta kokonaisuudesta: ”On tärkeää miten onnistumme auttamaan uussuomalaisten asettumista maahan”.

Ja kas näin, maahanmuuttajien ja monikulttuurisuuden ilosanoma ujutettiin mukaan myös arvoisessaan tilaisuudessa.

Nivala on pysynyt suhteellisen suomalaisena, ilman merkittävää väestöllistä osuutta rikkaudesta, toiseudesta ja moniosaamisesta. Tämä ei tarkoita sitä, etteivätkö nivalalaiset olisi kansainvälisiä ihmisiä, jotka esimerkiksi matkustelevat, opiskelevat ulkomailla tai käyvät yrityksiensä puitteissa kansainvälistä kauppaa. Rikkautta, toiseutta ja moniosaajuutta ei vain valitettavasti näy juurikaan kaduilla ja kaupoissa, joten tästä syystä nivalalaiset eivät tietenkään voi oikeasti ymmärtää ja arvostaa muita kulttuureja tai olla suvaitsevaisia ja globaaleja. Osa heistä on mahdollisesti juuri niitä kuuluisia punaniskaisia juntteja, osa puukkojunkkareita tai metsäläisiä ja loput muuten vain hölmöjä, jotka eivät ymmärrä miten paljon paremmin Nivalallakin menisi, jos se olisi osaamisensa, innovatiivisuutensa ja ahkeruutensa lisäksi aidosti monikulttuurinen. Nivala, kuten monet kaltaisensa, ei ole valitettavasti päässyt osalliseksi tästä suuresta, ulkomailta suuntautuvasta voimavarasta, koska Turku, Helsinki, Oulu ja muut isommat paikat ovat itsekkäästi kahmineet sitä omaan käyttöönsä.

Mutta ei hätä ole tämän näköinen. Joku taho Nivalassa on jo oivaltanut, että sateenkaaren toisessa päässä on vielä jäljellä iso kasa jaettavaa rikkautta, sillä Nivala on ennättänyt vahvistamaan osallistumisensa 1.8.2008 starttaavaan Muutoksessa Mukana -hankkeeseen. Hankkeen sivustolla kerrotaan, että sen ensisijainen tavoite on toteuttaa kaksisuuntaista kotouttamisohjelmaa, mikä tarkoittaa maaseudulla ja pienillä paikkakunnilla asuvien maahanmuuttajien nykyistä parempaa integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan sekä valtaväestön asennetyön kehittämistä.

Hankkeen toteutus ja tavoitteisiin pääsy tarvitsee kahta asiaa: valtaväestöä ja maahanmuuttajia. Pohjois-Pohjanmaalla ja Nivalassa on enimmäkseen valtaväestöä, joten tasapainon vuoksi sinne tarvitaan maahanmuuttajia. Nopea tapa saada iso määrä tulevia uussuomalaisia kerralla on ottaa vastaan pakolaisia. Suomessa tietyt ryhmät toivovat, että vuosittainen pakolaiskiintiö nostetaan 750:stä 1 000 henkilöön vuodessa. Nivala voisi tehdä uraauurtavan aloitteen ja tarjoutua ottamaan vastaan kaikki nuo kiintiöön lisätyt 250 henkilöä. Lyhyessä ajassa Nivala on muuttunut suvaitsevaiseksi, kansainväliseksi ja etnistä positiivista värinää ympärilleen säteileväksi, aidosti monikulttuuriseksi tulevaisuuden kaupungiksi.

Toki Nivalassa on nähtävä hieman myös vaivaa, ennen kuin voimavarat, rikkaudet ja monipuolinen moniosaajuus ovat millään tavalla hyödynnettävissä. Seuraavassa listassa on toimenpiteitä, joiden suorittaminen lienee suotavaa ennen kuin monikulttuurisuus voidaan konkretisoida. Kaikki kohdat eivät välttämättä päde tai niistä voidaan joustaa riippuen siitä mistä maasta tai kulttuurista Nivalan maahanmuuttajat ovat.

  1. Lanseerataan monikulttuurisuus valtaväestön keskuuteen. Esimerkiksi paikallis- tai jokin muu alueellinen lehti voisi käyttää etusivun ruokakaupan mainosten sijaan kertomalla, että ”Nivala on löytänyt menestyksen avaimen maahanmuutosta” tai ”Monikulttuurisuus on tulevaisuutemme”. Muualla lehdessä sekä muutamassa tulevassa numerossa avattaisiin näitä käsitteitä hieman toistamalla eri sanankääntein millainen rikastuttava vaikutus monikulttuurisuudella on ja miten Suomi eikä varsinkaan Nivala voi mitenkään selvitä ilman maahanmuuttajia. Lanseeraus ei kestä kauaa tai ole vaikeaa, koska tottakai kaikkia kiinnostavat rikkaudet ja voimavarat.
  2. Valtaväestölle jaetaan lisätietoa suvaitsevaisuudesta, toiseuden kohtaamisesta ja hyväksymisestä erilaisissa tapahtumissa, yleisöluennoilla ja lehtien artikkeleissa, mutta koska yhteiskunnan tietyt toimijat joutuvat olemaan enemmän tekemisissä kansalaisten, myös maahanmuuttajien kanssa, tietoa on tarjoiltava heille hieman tavallista tallaajaa enemmän.
  3. Näin ollen, järjestetään sosiaalityöntekijöille koulutusta kulttuurien ja erilaisuuden kohtaamisesta, omien ennakko-oletusten tutkimisesta ja erilaisuuden näkemisestä voimavarana.
  4. Järjestetään sairaanhoitajille koulutusta kulttuurien ja erilaisuuden kohtaamisesta, omien ennakko-oletusten tutkimisesta ja erilaisuuden näkemisestä voimavarana.
  5. Järjestetään lääkäreille koulutusta kulttuurien ja erilaisuuden kohtaamisesta, omien ennakko-oletusten tutkimisesta ja erilaisuuden näkemisestä voimavarana.
  6. Järjestetään poliiseille koulutusta kulttuurien ja erilaisuuden kohtaamisesta, omien ennakko-oletusten tutkimisesta ja erilaisuuden näkemisestä voimavarana.
  7. Järjestetään isännöitsijöille koulutusta kulttuurien ja erilaisuuden kohtaamisesta, omien ennakko-oletusten tutkimisesta ja erilaisuuden näkemisestä voimavarana.
  8. Järjestetään Kelan virkailijoille koulutusta kulttuurien ja erilaisuuden kohtaamisesta, omien ennakko-oletusten tutkimisesta ja erilaisuuden näkemisestä voimavarana.
  9. Järjestetään lastentarhanopettajille koulutusta kulttuurien ja erilaisuuden kohtaamisesta, omien ennakko-oletusten tutkimisesta ja erilaisuuden näkemisestä voimavarana.
  10. Järjestetään opettajille koulutusta kulttuurien ja erilaisuuden kohtaamisesta, omien ennakko-oletusten tutkimisesta ja erilaisuuden näkemisestä voimavarana.
  11. Järjestetään lapsille ja nuorille ikäryhmät huomioiden soveltuvaa koulutusta kulttuurien ja erilaisuuden kohtaamisesta, omien ennakko-oletusten tutkimisesta ja erilaisuuden näkemisestä voimavarana.
  12. Järjestetään tarpeen mukaan muillekin ryhmille koulutusta kulttuurien ja erilaisuuden kohtaamisesta, omien ennakko-oletusten tutkimisesta ja erilaisuuden näkemisestä voimavarana.
  13. Rakennetaan maahanmuuttajien tarpeisiin sopivia edullisia ja isoja perheasuntoja, joissa osassa on mahdollisesti kaksi keittiötä ja parvekkeet tiettyyn ilmansuuntaan.
  14. Järjestetään kouluihin ja päiväkoteihin maahanmuuttajalapsille Suomi toisena kielenä -opetusta.
  15. Huomioidaan, että maailma avautuu nimenomaan oman äidinkielen kautta, minkä takia luonnollisesti järjestetään maahanmuuttajalapsille pätevä oman äidinkielen opettaja tai opettajia mikäli puhuttaja kieliä on useita.
  16. Järjestetään maahanmuuttajalapsille oman uskonnon mukaista uskonnonopetusta pätevän opettajan johdolla.
  17. Järjestetään uskonnonopetuksen lisäksi esimerkiksi koraaninlukutunteja mikäli koulun opetusohjelmassa on lapselle joiltakin osin soveltumatonta opetusta kuten liikuntaa, kuvaamataitoa, musiikkia tai terveystietoa.
  18. Järjestetään maahanmuuttajille oman kielen, kulttuurin ja/tai sukupuolen mukaisia harrastusryhmiä, joissa he voivat vaalia omaa kulttuuriaan.
  19. Järjestetään kulttuurinvaalimistiloja, jotta maahanmuuttajat kokevat heilläkin olevan omia paikkoja.
  20. Järjestetään tiloja, joissa voidaan harjoittaa uskontoa. Pyritään kaavoittamaan keskustan välittömään läheisyyteen tontti, jolle voidaan rakentaa katedraali/kirkko/temppeli/moskeija tms.
  21. Huolehditaan siitä, että kunnallisista liikuntapaikoista, kuten uimahallista, varataan tietyt ajat jolloin vain tietyt maahanmuuttajaryhmät saavat käyttää liikuntapaikan palveluja. Huolehditaan, että tuolloin paikalla oleva henkilökunta vastaa ominaisuuksiltaan ko. ryhmän toiveita.
  22. Huolehditaan siitä, että kaikki viralliset dokumentit käännetään maahanmuuttajan omalle äidinkielelle.
  23. Huolehditaan siitä, että maahanmuuttajalla on aina käytettävissään tulkki hänen asioidessaan virkamiesten tai vaikkapa sairaalahenkilökunnan kanssa.
  24. Huolehditaan siitä, että maahanmuuttajalla on mahdollisuus asioida virkamiehen, sairaanhoitajan tmv kanssa, joka vastaa ominaisuuksiltaan maahanmuuttajan toiveita.
  25. Huolehditaan siitä, että maahanmuuttaja on tietoinen kaikista oikeuksistaan sekä yhteiskunnan eri tukimuodoista, joihin hänellä on yhtäläinen oikeus naapurin Erkin kanssa. Muistetaan, että tieto jaetaan maahanmuuttajan omalla äidinkielellä ja huolehditaan että tieto pysyy ajan tasalla.
  26. Huolehditaan siitä, että maahanmuuttajalapsilla on käytettävissään päiväkodista koko koulutaipaleen ajan omakielinen hoitaja tai kouluavustaja.
  27. Järjestetään maahanmuuttajille suomen ja ruotsin kielen opetusta sekä muuta soveltuvaa koulutusta.
  28. Tuetaan maahanmuuttajien oikeutta omaan kulttuuriin ja kieleen.
  29. Tuetaan maahanmuuttajien integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan.
  30. Tuetaan maahanmuuttajien työllistymistä.

Nämä kaikki ja muut esiin nousevat yllättävät asiat, joita aina löytyy projektista kuin projektista, ovat vain järjestelykysymyksiä ja saadaan helposti aikaan oikealla asenteella. Pienen vaivannäön jälkeen Nivala tulee näkemään voimavarat ja rikkaudet, joita se ei tiennyt olevan olemassakaan. Rehellisyyden nimissä on mainittava muutama maahanmuuton varjopuoli, kuten se, että Suomessa asuva kahden prosentin ulkomaalaisväestö oli esimerkiksi suhteellisesti useimmin epäiltyinä kaikista ryöstöistä (21 %) ja raiskauksista (27 %) vuonna 2005 (lähde). Toinen ikävä seikka on se, että työvoimaan kuuluvien maahanmuuttajien työttömyysprosentti vuonna 2006 oli 24 (lähde), joskin työvoimaan kuuluvien osuus on hyvin pieni koko ulkomaalaisväestöstä. Nivala voisi tässä näyttää kyntensä siinä miten me hoidetaan tämä homma niin että lopussa seisoo puhdas kiitos sekä kultaa ja mirhamia, toisin kuin onneton Iin kunta, joka mokasi homman niin, että suurin osa pakolaisista on muuttanut sieltä pois. Nivala voi ottaa esimerkkiä Suomen valtiosta, joka tietää miten meillä hoidetaan kaikki maahanmuuttajiin liittyvät asiat oikein ja menestyksekkäästi, eikä niin päin seiniä kuin Ranskassa, Iso-Britanniassa tai Ruotsissa on hoidettu. Meidän asenteemme ratkaisee.

5 kommenttia artikkeliin “Nivala – monikulttuurisuuden mahdollisuus”

  1. j. herranen kirjoitti:

    Olennaisinta tuossa Iitä koskevassa dokumentissa on se, että sosiaali- ja terveyspalveluiden johtajat sanovat, että ei ole resursseja maahanmuuttajien vastaanottamiseen mutta silti jotkut kunnan päättäjistä haluavat ottaa pakolaisia vastaan.

    Tuossa projektissa sentään pumpataan vähän rahaa kunnille jotka joutuvat kärs… saavat nauttia rikkaudesta mutta koko homma kaatuu jo alkumetreillä jos rahaa ei tule tarpeeksi korvaamaan olemassa olevaa resurssipulaa tai raha käytetään yksinomaan koulutukseen jossa pohditaan toiseuden kohtaamisen ihanuutta. Mutta sentään tuossa on kyse vapaaehtoisesta projektista, maahanmuuttoasioiden selvitysmies Norrback ehdotti vasta, että kuntien valtionosuudet olisivat osittain sidoksissa kunnissa asuvien ulkomaalaisten määrään. Keskusta ei tosin hyväksy mitään tuollaisia ehtoja valtionosuuksiin mutta tuo ehdotus kertoo kyllä jotakin ”monikulttuurisuus on rikkaus”-puheiden todellisesta arvosta.

    Pakolaisten hajasijoittaminen pieniin kuntiin ei ole mitenkään huono ajatus, noin teoriassa. Ikävä kyllä pakolaisilla on taipumus eristäytyä tai muuttaa ensi tilassa suurempiin kaupunkeihin, molemmat kohdat toteutuivat Iissä. Tuossa Kalevan jutussa projektia kritisoitiin epäselvyydestä enkä oikein usko hajasijoittamisen ongelmien ratkeavan millään projektilla joka on vähän ”sinne päin”.

  2. Habahoo kirjoitti:

    Kyllä sinusta vielä poliitikko tulee. Sinähän kirjoitat virallista totuutta kuin vettä vaan. Onnea matkaan ja toivottavasti sinut valitaan Arkadian mäelle ennemmin kuin se yksi pohjoisenkulkuväylä. Älliä ja maalaisjärkeä tarvitaan.

  3. Octavius1 kirjoitti:

    Tämä kirjoitus on loistava. Edustaa omassa lajissaan sarkasmin huippua. Itsellänikin on juuria tuolla suunnalla ja voi rehellisesti todetä, että jokin kriittinen totaalisen hulluuden aset on saavutettu, kun Nivala alkaa puuhaamaan monikulttuuristrategiaa. Voisit varmaan kirjoittaa pitäjänlehteen Turun kokemuksista. Turkuhan on edelläkävijä tässä asiassa. Etenkin itäinen Turku, Katri Sarlundin paratiisi.

    Ajattele – siis Nivala.

    Yksi tarkennus juttuusi. Kohdasta 13. puuttuu maininnat kahdesta kylpyhuoneesta tai siis järjestelystä, jossa wc-pytty ja peseytymistilat eivät ole samassa paikassa. Suomea paaaaaaljon rikkaammat kulttuurit kun eivät voi tuollaista hyväksyä. Jukka Paasoa lainatakseni se on täydellinen kauhistus heille, noille Turunkin uuteen taloudelliseen kukoistukseen nostaville voimavaroille.

    Otin vapauden mainostaa ehdokkuuttasi omassa blogissani, toivottavasti et siitä pahastu. Taannoin Turussa vaikuttaneena toivoisin, että järjen ääni saisi siellä jalansijan.

    Ystävällisin terveisin Octavius.

  4. pakkasakka kirjoitti:

    Voin blogin pitäjälle ilmoittaa ilouutisen. Kaksi aasialaistaustaista nuorta miestä katseli tänään ko. paikkakunnalla tyhjillään olevaa liikehuoneistoa aivan kukkakaupan naapurissa. Oli aikaa katella kukkien hakijaaodottaissa. Kiertelivät koko rakennuksen, näyttivät olevan kiinnostuneita. Nyt jäämme odottamaan tuleeko tänne kenties uusi ruokapaikka tai jotain muuta. Tervetuloa töihin.

  5. Maria Lohela kirjoitti:

    Moi Octavius – en lainkaan pahastu ehdokkuuteni mainostamisesta. Tässä pitää itse kunkin aktivoitua tosissaan ennen syksyn vaaleja. Se on vaan helpommin sanottu kuin tehty, kun kauniit ja valoisat illat houkuttelevat tekemään niin monenlaista muutakin mukavaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *