Takaisin pääsivulle

10 huhtikuu
2008

Kuka heidät hoitaa?

Osallistuin hiljattain mielenkiintoiselle, ajatuksia herättävälle luennolle. Luennoitsija kertoi inspiroivaan sävyyn globaaleista sosiaalipoliittisista haasteista sekä esitteli myös joitakin köyhissä maissa paikallisesti käytettyjä ratkaisuja. Hän tiesi mistä puhui laajan ja kansainvälisen työkokemuksensa perusteella.

Suomalainen yhteiskunta pitää ikääntymistä sosiaalipoliittisena haasteena, ellei peräti ongelmana. Väestö ikääntyy ja se maksaa rahaa, vaivaa ja aikaa. Koska vanhuksemme tulevat tarvitsemaan entistä enemmän hoitoa ja hoitajia, me emme itse pysty huolehtimaan heistä tai samanaikaisesti piinaavan työvoimapulan takia suoriutumaan minkään muunkaan alan töistä. Tarvitsemme siis hoitajia ja muita työntekijöitä ulkomailta.

Maailmanlaajuisia sosiaalipoliittisia kipukohtia esittelevällä luennolla näin taulukon, joka sai ainakin minut katsomaan suomalaisten ikääntymistä uudesta perspektiivistä. Suomalaisia ihmisiä, jotka vanhevat kukin samaan tahtiin on noin 5 miljoonaa. Muutkin kuin suomalaiset vanhenevat:

Väestö 60+ miljoonaa 2000 2050 +%
Maailma 605,8(10.0%) 1 969,8(21.1%) +225%= 3.3 x
Kehitt. maat 231,4(19.4) 395,1(33.5) +70 %
Kehitysmaat 347,3(7.7) 1 568,7(19.3) +319%= 4,2 x

Eri maissa vanhuus ja vanhus tarkoittavat erilaisia asioita kuin täällä Suomessa. Köyhissä kehitysmaissa vanhuus koittaa huomattavasti aiemmin ja se voi kestää vähemmän aikaa kuin hyvinvointivaltion palveluista nauttivilla. Yhtä kaikki, kansalaisuudesta riippumatta normaaliin elinkaareen kuuluu se aika, jolloin voimat hiipuvat ja työn tekeminen ei enää onnistu. Voi tulla erilaisia sairauksia, kolotuksia ja kipuja. Moni ihminen löytää itsensä tilanteesta, jossa tarvitsee muiden apua. Toisille riittää vähempi tuki, toinen tarvitsee auttavaa kättä lähes kaikessa jopa vuosien ajan. Tässä suhteesssa me emme varmasti ole kovinkaan erilaisia riippumatta siitä missä asumme tai mitä kieltä puhumme.

Suomelle väestön ikääntyminen on ongelma, vaikka

  • maamme on rikas, sivistynyt ja demokraattinen hyvinvointivaltio
  • terveydenhuoltojärjestelmämme palvelee laajasti koko väestöä, myös vanhuksia
  • sosiaaliturvamme on monipuolinen ja universaali
  • terveydenhuollon parissa työskentelevät ovat erittäin korkeasti koulutettuja
  • terveydenhuollossamme käytetään huipputeknologiaa, saatavilla ovat viimeisintä huutoa olevat pelit ja vehkeet sekä tutkimus- että hoitokäytössä
  • lääkkeistä, puhtaasta vedestä ja sanitaatiosta ei ole pulaa

Jos väestön ikääntyminen on ongelma Suomelle yllä mainituista asioista sekä väestömme loppujen lopuksi aika pienestä koosta huolimatta, millainen ongelma se on kehitysmaissa, joissa vuoteen 2050 mennessä ikääntyneen väestön (yli 60-vuotiaat) määrä nelinkertaistuu käsittäen n. 1,5 miljardia ihmistä?

Kuka heidät hoitaa?

Mielestäni työvoima- ja etenkin hoitajapulasta vouhottaminen on pöyristyttävää ja äärimmäisen itsekästä tästä näkökulmasta tarkasteltuna. Suomalaisten ikääntymiseen, siitä seuraaviin kysymyksiin ja yleiseen työvoimapulahössötykseen en vastaisi hakemalla tekijöitä sieltä, missä heidän voimiaan, taitojaan ja mahdollista koulutustaan tarvitaan paljon kipeämmin kuin täällä. Sillä vain lisätään kurjuutta toisesssa paikassa kun toisessa sitä nimellisesti vähennetään.

Toivoisin Suomelta ja suomalaisilta ensisijaisesti enemmän yhteisvastuuta ja yhteisöllisyyttä siten, että esimerkiksi perheen sisällä huoltovastuuta kannettaisiin myös muista kuin alenevista polvista, eli lapsista. Hoidettavien ja autettavien määrä vähenee ja työtaakka kevenee, kun vastuunkantajiksi ryhtyvät muutkin kuin vanhainkodit tai sairaaloiden vuodeosastot. Yhteiskunnan puolelta apua tulisi antaa rahallisesti omaishoitoon sekä muihin tukitoimiin, joilla edistetään ihmisten selviytymistä omassa kodissaan tai muissa tuetun asumisen yhteisöissä. Laitoshoidon tarve ei tule koskaan katoamaan, mutta voisiko sitä kuitenkin vähentää?

Mielestäni avun tarpeessa olevia ihmisiä pitää auttaa. Kaikkia ihmisiä asuinpaikasta huolimatta. Apu tulee kohdentaa mahdollisimman lähelle siten, että vahvistetaan yksilöiden kykyä auttaa itseään ja lähipiiriään.

(Tarkempia tietoja aiheesta kiinnostuneille: lähde 1, lähde 2)

3 kommenttia artikkeliin “Kuka heidät hoitaa?”

  1. Kareal kirjoitti:

    Automatiikalla ja toimintojen tehostamisella pystytään taatusti saamaan jotain aikaan työvoimapulan suhteen. Joidenkin laskelmien mukaan automatiikalla pystytään korvaamaan pitkälle toistasataatuhatta työpaikkaa lähivuosikymmeninä.

    Sairaanhoitaja on yksi sellainen ammatti, mitä ei pystytä automatiikalla kokonaan hoitamaan – helpottamaan kylläkin. Sairaaloissa ja vanhustenhuoltolaitoksissa on myös paljon tehostamisen varaa, esim. vuoteiden sijaamisen ja lattioiden luuttuamiseen ei tarvita sairaanhoitajan koulusta. Sairaaloiden tietojärjestelmät tulee tehdä valtakunnalliseksi siten, että Inarin terveyskeskuksessä näkyvät helsinkiläisen lapinmatkaajan tiedot. Terveydenhuollossakin on paljon löysiä kohtia, joita voi vetää kireämmälle.

    Myös satsaaminen ns. ehkäisevään terveydenhuoltoon ja kansanterveyden edistämiseen vähentää painetta vanhusten huoltamiseen laitoksissa.

    Kun tehostamistoimenpiteet on tehty, voidaan alkaa kartoittaa todellista työvoiman tarvetta ja pohtia sen eettisyyttä. Esim. määräaikaisten työlupien myöntäminen aasialaisille hoitajille voisi olla toimiva ratkaisu. Mikäli hoitajat sitoutuisivat palaamaan takaisin kotimaahansa esim. viiden vuoden päästä, maksettaisiin heille huomattavan suuri rahallinen bonus. Tällä tavalla maahanmuuttajien perheille ei tarvitsisi järjestää suuressa määrin sosiaalipalveluja, eikä lähtömaa menettäisi sille itselleen arvokasta, koulutettua työvoimaa kohtuuttomassa määrin. Lähteneen hoitajan tilalle tulisi sitten uusi hoitaja viideksi vuodeksi. Mikäli Suomessa työskentelevä henkilö kuitenkin rakastuisi tähän maahan siinä määrin, että haluaisi jäädä, olisi hänellä siihen luonnollisesti mahdollisuus, mutta bonus jäisi saamatta. Ketään ei siis pakotettaisi lähtemään tai jäämään.

    Vanhusväestö kasvaa noin vuoteen 2030 asti, sen jälkeen myös hoitohenkilöstön tarve vähenee huomattavasti. Tämä kannattaa muistaa. Kannattaa myös muistaa, että tuohon ajankohtaan on enää reilut 20 vuotta aikaa. Pelkästään sillä perusteella tänne ei kannata tuoda liikaa porukkaa, koska liian massiivisesta maahanmuutosta seuraa huomattavia ongelmia, joista on näilläkin palstoilla useaan otteeseen keskusteltu. Sopivassa määrin maahanmuutto on todellakin rikkaus, mutta esim. Ruotsin malli on katastrofi.

    Omaishoito ja muut keinot ovat myös soveltamisen arvoisia.

    Tärkeintä on katsoa näitä asioita pitkälle, 50 vuoden perspektiivissä ainakin.

  2. Paavo Ojala kirjoitti:

    Minä en ole kauhean huolissani siitä, etteikö hoitajia riittäisi. Jos pääpaino on vanhusten huollossa, johon liittyy paljon perusaskareita ja pesemistä, eikä niinkään spesialistin monimutkaisia lääketieteellisiä proseduureja, niin näihin hommiin saamme helposti koulutettua hoitoapulaisia tai jopa lähihoitajia kaikista niistä tehtaiden lähdön työttömiksi jättämistä.

    Pelkkä internet vähentää myyntityöstä huomattavan määrän väkeä. Muutos on vain hiiidaas.

    Onko joskus ollut enemmän hoitohenkilökuntaa potilasta kohti? Mutta asiaa koitetaan hankaloittaa: lähihoitajan virkoja muutetaan sairaanhoitajan viroiksi, vaikka näistä on pulaa. Byrokratia kasvaa, uutena villityksenä siihen on oman hupaisan mausteensa tuomassa hoitotieteilijöiden hurskaat puuhastelut. Ja kun vielä tuntuu, että nykyään kaivataan joka vuoroon yksi hoitotieteilijäksi lukenut sairaanhoitaja, joka ei voi potilastyöhön osallistua, vaan hänen pitää keksiä paperitöitä alaisilleen.

    Lisäksi julkinen järjestelmä on haluton ja onnettoman kehno tehostamaan toimintojaan. On toki kaikenlaisia upeita tehostamiskoulutuksia, konsultteja ja luentoja, jotka onnistuvat vaan viemään työtunteja. osastonhoitajilla ei ole mitään syytä pyrkiä järjestelyihin joilla henkilöstön tarvetta minimoitaisiin, koska vastuu on hänen jotain sattuessa, mutta budjetin alijäämät kaatuvat muiden niskaan.

    Lisäksi minä voin hihastani vetäistä monia keinoja vapauttaa nykyään kohtuu turhaa työtä tekeviä ihmisiä hoitotehtäviin. Ei siihen mitään kummoisia robottejakaan heti tarvita. Vähän vain laskemista, verkostoja ja tehostamista. Mitä automaatiolla saadaan aikaan kasvaa sitten ihan uusiin.

    Ja mihkä ne kaikki ihmiset on sitten kadonneet, kun vähän aikaa yli puolet kansasta ahersi pelloilla, mutta nykysellään muutama prosentti, eikä silti riitä kettään vanhuksen pyllyä pyyhkimään. Mihkä ne tuhannet työttömät paperimiehet ja muut makeistehtailijat katosivat? Siinä olisi taas hyvää joukkoa oppisopimusta vaille valmiita lähihoitajia.

    Tietenkään näitä eläkepommiongelmia ei olisi, jos ihmiset opettaisi säästämään eläkkeensä ja hoitamaan vanhuksensa. siis omat vanhempansa ja heidän naimattomat sisarukset.

    Tietysti Suomen valtio kaukonäköisesti pyrkii vähentämään uusien lääkkeiden kehittämistä reikäisellä patenttilainsäädännöllään ja hintakatoillaan. Ilmeisesti olisi halvempi taas nostaa mielisairaalapaikat 80-luvun tasolle, kuin se että ollaan jouduttu kalliista patettilääkkeestä maksamaan pitkää penniä.

  3. Kaapo kirjoitti:

    mun mielestä on ylipäätään typerää niputtaa maahanmuuttajat yhteen ja sitten selitellä että juu kyllä me tarvitaan lisää pakolaisia ku väestö ikäänty ku o eläkepommi… vaikka kaikki tietää, että ilman kielitaitoa koulutusta kenties lukutaitoa jne. ei tulla paikkaamaan näitä pulia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *