Takaisin pääsivulle

21 helmikuu
2008

Mitä Turku voisi tehdä?

Maahanmuuttajista puhuttaessa pahin asioiden vääristäjä on mielestäni yleistäminen. Seuraatpa mitä mediaa hyvänsä, maahanmuuttajat ovat lähes aina maahanmuuttajia, vaikka kyseisen sanan alta löytyy taustoiltaan ja ominaisuuksiltaan hyvin erilaisia ihmisiä. Syyt Suomeen tuloon ovat erilaisia. Toiset ovat tulleet tänne opiskelemaan tai töihin joko omasta tahdostaan tai työnantajansa lähettämänä, toiset tulevat hakemaan vastikkeetonta elatusta. Toiset ovat korkeasti koulutettuja ja sopeutuvat mukisematta elämään maassamme, toiset eivät osaa lukea tai kirjoittaa edes omaa kieltään. Miksi maahanmuuttajista ei uutisoida sen mukaan millaisesta maahanmuuttajaryhmästä kyseinen uutinen kertoo? Hyvin usein kuultu fraasi, jonka mukaan kaikki ihmiset ovat samanlaisia pitää mielestäni paikkansa vain siltä osin, että vain fyysiset perustarpeet ovat samat. Muut henkiset ja fyysiset tarpeet ja niiden muovautuminen riippuvat kasvatuksesta, koulutuksesta, uskonnosta ja elinympäristöstä ja vanhempien tai muiden lähellä olevien aikuisten kasvatuksesta, koulutuksesta, uskonnosta ja elinympäristöstä. Tässä suhteessa Suomeen tulevat maahanmuuttajat voivat olla kuvaannollisesti valovuosien päässä toisistaan. On maahanmuuttajia, joiden kanssa ei edes tarvitse keskustella integraatiosta, koska se on lähes itsestäänselvyys. Eräiden maahanmuuttajien integroituminen on vaivalloisesti ylitettävä, kenties loputon suo. Tarttis tehrä jotain, mutta mitä?

Suomessa asuvien ulkomaalaisten integroitumisvaikeudet näkyvät eri tavoin, mutta näkyvimpänä merkkinä pidän ulkomaalaisten työttömyyttä, etenkin kun he sattuvat asumaan tässä työvoimapulan runtelemassa maassa. Turun kaupungin vuoden ensimmäisessä Muutoksen suunnat -raportissa kerrotaan lyhyesti Turun ulkomaalaisväestön työttömyystilanteesta, tosin hieman vanhentunein tiedoin: ”Vuoden 2005 työssäkäyntitilaston mukaan työttömyysasteet vaihtelevat suuresti äidinkielen mukaan. Kun koko Turun työttömyysaste vuoden 2005 lopussa oli 11,2 %, suomenkielisillä se oli 10,4 %, ruotsinkielisillä 6,1 %, venäjänkielisillä 30,3 %, arabiankielisillä 55,9 %, kurdinkielisillä 50,2 % ja albaniankielisillä 49,5 %.”

Turun ulkomaalaistaustaisen väestön parissa työttömyys korostuu niissä ryhmissä, jotka ovat yleistiedon valossa todennäköisesti islaminuskoisia ja jotka ovat todennäköisesti tulleet tänne pakolaisina, turvapaikanhakijoina tai näitä seuraavien perheenyhdistämisten kautta. Jokin seikka aiheuttaa sen, että näiden ryhmien integroituminen länsimaiseen elämäntapaan on vähintäänkin haasteellista ja elämäntyyli ainakin viimeaikaisten rikostilastojen valossa voi heilahtaa kaidalta polulta. Mitä enemmän tätä haasteellista, integroitumisvaikeuksista kärsivää väestöä on Turussa tai muualla Suomessa, sitä enemmän meillä tulee olemaan vaikeuksia kaikilla yhteiskunnallisen toiminnan alueilla. Sitä tylymmiltä tulevat näyttämään kaikki tilastot. En tiedä voiko nykyisellä maahanmuuttopolitiikalla enää muuttaa kehityksen suuntaa, mutta ainakin sitä voisi hidastaa. Esimerkiksi Turku voisi toimia näin:

  1. Turun kaupungin tulee lopettaa pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottaminen ja sijoittaminen toistaiseksi.
  2. Kaikki kotoutumistyössä olemassa olevat resurssit säilytetään ja keskitetään täällä jo olevien pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden parissa tehtävään työhön.
  3. Kotouttamistyön tulosten perusteella voidaan arvioida millaisin intervallein uusia pakolaisia tai turvapaikanhakijoita voidaan ottaa vastaan.

Koska maahanmuuttajat (eli tässä tapauksessa pakolaiset ja turvapaikanhakijat) ovat voimavara, rikkaus ja monikulttuurisuuden ”jota-ilman-emme-selviä” luoja, tavalliselta suomalaiselta kaduntallaajalta voi unohtua että he ovat myös ihmisiä, jotka ovat tiedoiltaan, taidoiltaan ja kokemuksiltaan jotain aivan muuta kuin mitä me suomalaiset olemme. He tulevat maista, jossa esimerkiksi teknologinen kehitys ja väestön koulutus on meidän mittareillamme olematonta. Valveutunut lukija tietää ainakin jotakin esimerkiksi Irakista, Somaliasta tai Afganistanista, joten en aio sen enempää selitellä noista maista tulevien ihmisten edellytyksistä siirtyä osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Jos joku lukija ei tiedä, etsiköön tietoa kirjoista tai Internetistä. Pidän pakolaisten vastaanottamista keinotekoisena länsimaisten ihmisten omaatuntoa lämmittävänä hyvän tahdon eleenä, joka ei millään lailla lievitä miljoonia ja taas miljoonia ihmisiä kohtaavaa inhimillistä kärsimystä, mutta tiedän hyvin ettei Suomi nykymenolla tule sitä kokonaan lopettamaan. Turku sen voisi kuitenkin tehdä, ainakin toistaiseksi. Vallitsevalla toimintatavalla, eli ottamalla tänne jatkuvana virtana uusia tulijoita erinäisistä humanitäärisistä syistä ylläpidetään täällä jo olevien ihmisten siteitä vanhaan maahan, vanhoihin tapoihin ja vanhaan kulttuuriin – asioihin, jotka eivät mitenkään edistä kyseisten ihmisten siirtymistä osaksi tätä maata ja sen tapoja, koska tämä maa on erilainen. Tämä maa on eurooppalainen, länsimainen Suomi, joka pohjautuu tasa-arvolle, koulutukselle ja työnteolle sukupuolesta riippumatta. Mitä siis voimme edellyttää takaperoisesta, sekasortoisesta ja uskonnolliseen yhteiskuntajärjestykseen pohjautuvasta maasta tulevalta henkilöltä? Mielestäni emme kovinkaan paljon. Miten aikuinen, kenties lukutaidoton nainen voi koskaan päästä töihin vaikkapa kaupan kassalle, kun on täysin mahdollista ettei edes hänen nuori tyttärensä saa kulttuurisääntöjen takia olla poissa kotoa tavallisen koulupäivän jälkeen oppiakseen kieltä paremmin? Mikä on tyttären tulevaisuus? Jos viime syksynä Kaleva on tuossa jutussaan puhunut sadoista lukutaidottomista naisista, niin mikä on heidän määränsä nykyisen pakolaispolitiikkamme puitteissa vaikkapa 10 vuoden kuluttua? Useita satoja vai jo tuhansia? Joku voisi tähän sanoa että sadoista tai tuhansista puhuminen on yhdentekevää, koska kyseessä on kuitenkin marginaalinen ryhmä. Sama ryhmä on silti kasvava ryhmä. Maahanmuuttajanaiset, jotka eivät saa/voi/halua osallistua koulutukseen tai työelämään tai edes poistua kotoaan jäävät loppuelämäkseen täysin tämän yhteiskunnan ulkopuolelle. Onko se länsimaisen ajattelun mukaista tasa- ja ihmis-arvoista elämää?

Mielestäni Turun pitää lopettaa uusien humanitäärisistä syistä maahan tulevien sijoittaminen ja keskittää kaikki resurssinsa täällä jo olevien suomen kielen ja kulttuurin opetukseen, tapa- ja yhteiskuntakasvatusta unohtamatta. Kielikoulutus on saatettava ihan kaikkien ulottuville ja siihen osallistumista on edellytettävä. Kotoutumisen tulisikin olla jonkinlainen ”koulu”, jossa oppilaan etenemistä seurataan ja josta pinnaamisesta saa sanktioita. Hyväntahtoisuutemme ei saa mielestäni jäädä vastineetta.

Minulla ei ole mitään sitä vastaan, että Suomessa on ulkomaalaistaustaisia ihmisiä, kunhan he elävät tämän maan tapojen mukaan, kouluttautuvat ja käyvät töissä. Juuri niin kuten useimmat meistä tekevät. Olen varma siitä, että tässä maassa on itse asiassa todella vähän niitä, jotka vastustavat ulkomaalaisia kaikissa olosuhteissa. Vaikka ulkomaalaistaustaisten työttömyyttä usein selitellään mm. työnantajien rasismilla, näkisin syyksi sen, että työttömien ulkomaalaistaustaisten taidot eivät yksinkertaisesti vastaa niitä taitoja mitä työntekijältä edellytetään vuoden 2008 Suomessa. Mikäli uutiskuvia on uskominen, esimerkiksi Irakilaisten talonrakennustekniikka näyttäisi olevan vallan erilaista kuin täällä. Liha- tai hedelmäkauppias Somaliassa tekee työtään jokseenkin pelkistetymmissä olosuhteissa kuin vastaava henkilö Suomessa. Suomalaisilla työnantajilla, yrittäjillä, on oltava oikeus valita parhaat ja soveltuvimmat henkilöt palvelukseensa, koska tällä edistetään yrityksen menestymistä ja kehittämistä, jolloin puolestaan lisätään työllisyyttä. Jos maahanmuuttaja ei saa työtä tarkastelun kohteeksi on otettava ensin hänen taitojensa taso tai niiden puute ja pyrittävä korjaamaan tilanne. Kuten olen aiemmin kirjoittanut, tunnen monia ulkomaalaisia, jotka ovat tämän yhteiskunnan työssäkäyviä jäseniä, eikä minulla ole heistä muuta kuin hyvää sanottavaa. Asenteellisuudesta syyttävä sormi tulee siis työttömän maahanmuuttajankin voida osoittaa myös itseensä päin.

Maahanmuuttoon ja monikulttuurisuuteen liittyvä kriittinen kirjoitteluni kiertää kehää, toistaa samaa asiaa ja viljelee stereotypioita. Se johtuu siitä, että vastapuoli, eli maahanmuuttoa ja monikulttuurisuutta ihannoiva väestömme tekee samoin. Tämä keskustelu jatkuu molemmin puolin samoilla linjoilla, kunnes siihen ilmestyy uusia linjoja. Jos islamistiterroristit räjäyttävät Suomessa pommin tai Varissuon nuoriso polttaa muutaman auton, molemmat osapuolet laajentavat keskustelunavauksiaan pakon edessä. Ilmastonmuutosta kauhistelevat saarnaavat siitä samoin argumentein, käyttäen hieman eri adjektiiveja ja verbejä, kunnes he saavuttavat saarnaamisensa tuloksena jotain. Venäjän rekkaliikennettä ihmetellään päivät pääksytysten, kunnes keskustelun seurauksena tapahtuu jotain. Ihan sama pätee maahanmuuttokriittiseen kirjoitteluun. Jotain muuta kuin ei-stereotypioita ja saman aiheen toistoa tulee tarkastelun alle, kun sellaista ilmaantuu.

Minäkin tulen jatkamaan omaan blogiini kirjoittamista juuri sillä hetkellä parhaaksi katsomallani tavalla, kunnes jokin saa minut muuttamaan tapojani. Se on sitten ihan eri asia mikä se ”jokin” on.

16 kommenttia artikkeliin “Mitä Turku voisi tehdä?”

  1. Jebua kirjoitti:

    Mut siis voi hyvänen aika eihän maahanmuuttajia VOI pakottaa integroitumaan yhteiskuntaan vaan heidän täytyy antaa vaalia omaa kulttuuriaan ja tapojaan!!!!

    Juuri tälläinen teksti tuhoaa monikultturismin koko idean; vaalia maahan kymmeniä eri kieliä ja kulttuureja jotka rikastavat suomalaista katukuvaa vuoden jokaisena päivänä!

    Kyllä minua hävettää olla suomalainen, muun maailman silmissä rasistinen sortaja joka polkee maahanmuuttajien oikeuksia ja arvoja alas milloin vain mahdollisuus siihen tulee! Kyllä ruotsalaiset ovat sitten hienoja ihmisiä. He sentään osaa arvostaa monikultturismia itseään, eivätkä vaadi maahanmuuttajilta mitään, sillä tokihan ruotsi tietää että pelkkä maahanmuuttajien läsnäolo rikastaa yhteiskuntaa!

  2. Manu kirjoitti:

    En tiedä mikä näissä teeseissä mättää, mutta jossakin on selviä asiavirheitä olemassa. Marian teeseissä nro 1 pyydetään Turkua olemaan vastaanottamatta enää turvapaikanhakijoita tai pakolaisia.

    Turvapaikanhakijoita, joiden prosessi on kesken eli eivät ole saanneet päätöstä UVI:sta, majoittaa Turussa vastaanottokeskus, jonka kulut korvataan valtion pussista 100%:sti. Lakonisesti voisi todeta, että turvapaikanhakijan oleminen Turussa olevassa vastaanottokeskuksessa luo työpaikkoja, joka korvataan täysimääräisenä Turulle, siis kyse on kaupungille tulosta ei menosta.

    Pakolaisiksi kutsutaan kiintiöpakolaisia tai turvapaikanhakijoita, jotka onnistuvat saamaan ns. pakolaisen statuksen (näitä on ollut vuosittain vain muutamia henkilöitä, jollen väärin muista, niin vähemmän kuin parikymmentä). Turvapaikanhakijoista suurin osa käännytetään kaikessa hiljaisuudessa maasta pois.

    Turvapaikanhakijoiden määrät ovat viime vuosina vähentyneet, voidaan puhua jopa jonkinlaisesta romahtamisesta, joka on ollut selvää seurausta Suomen johdonmukaisesta ja varsin tiukasta linjasta (konkreettisia seurauksia: muutamia vastaanottokeskuksia on lopetettu, suurimpana Tampereen vastaanottokeskus).

    Sinänsä Marian kirjoitus on hyvä, työnteko on ainoa asia, joka voi nostaa maahanmuuttajan tukiloukusta, ja on työnteolla toki monia muitakin positiivisia seurausvaikutuksia. Tällä hetkellä tuntuu siltä, että työnantajien ja työllisten tavoitteet eivät kohtaa (huono kielitaito, ammattitaito, ennakkoluulot, …).

  3. Manu kirjoitti:

    Jebualle voisin lisätä seuraavaa, Ruotsin taloudellinen hyvinvointi ja rikkaus on paljolti maahanmuuttajien ansiota. Tavallisia raskaita tehdastöitä tuli tekemään suuri joukko maahanmuuttajia, toki tässä suuressa joukossa on ollut myös sitä ainesta, josta on ollut yhteiskunnalle huomattavaa haittaa mm. ne suomalaiset narkomaanit/ alkoholistit/ mt-ongelmaiset, jotka jäivät pysyväksi haitaksi maahan, Ruotsin paremman sosiaaliturvan luodessa hyvät puitteet epäsosiaaliselle elämälle. Onneksi meitä suomalaisia ”elintasopakolaisia” on Ruotsiin muuttanut muutama satatuhatta, jotta hyviä duunareita riittää enemmistöksi asti.

  4. Hämeestä kirjoitti:

    Viisasta pohdintaa. Kumpa kaltaisiasi olisi myös päättävissä elimissä..

  5. Markku Peltola kirjoitti:

    Tässä maahanmuuttajakysymyksessä vallitsee aikamoinen käsitesotku.

    -Työperäiset maahanmuuttajat lienevät se harmittomin osa näistä maahanmuuttajista, sillä he ovat ihmisiä jotka eivät ole työttömyyskortistossa, eivätkä rikollisuustilastoissa.
    Nämä ihmiset ovat riittävän päteviä löytämään toimeentulonsa muualta, jos se Suomessa osoittautuu ongelmalliseksi.

    -Opiskelun myötä tulleet maahanmuuttajat mitä luultavimmin ovat myös motivoituneita tekemään jotain muuta, kuin koristella osallistumisellaan aiemmin mainittuja tilastoja, joten pääosin heidätkin voidaan laskea ongelmattomiksi maahanmuuttajiksi.

    Näillä molemmilla mainituilla ryhmillä on sama ominaisuus, he mitä luultavimmin eivät ole muuttaneet maahamme pysyvästi, joten käsite ”maahanmuuttaja” on sinällään heidän tapauksessaan huono.
    Opiskelijoilla ei tietääkseni ole pysyvän asumisen statusta automaattisesti saatavilla, eli heidän lähtökohtaisesti oletetaankin lähtevän maasta opintojen suorittamisen jälkeen.
    Tietenkin he voivat muuttua työperäisiksi maahanmuuttajiksi, ja siten nousta ensiksi mainittuun ryhmään.

    -Paluumuuttajat, eli inkerin suomalaiset, ovat myös eräs suuri maahanmuuttajaryhmä, ja heidän kanssaan muuttaneet venäläiset perheenjäsenet.
    Tämä ryhmä havaintojeni mukaan koittaa parhaansa mukaan sulautua suomalaiseen yhteiskuntaan, eikä tilastojen valossa voida väittää, että heistä olisi oleellisesti suurempaan haittaa yhteiskunnalle, kuin mitä on tavallisista perus-suomalaisista.

    Mainitsematta on enää ongelmaryhmä, jota maailmalta lähtiessään kutsutaan pakolaisiksi, mutta joka Suomeen saavuttuaan onkin muuttunut maahanmuuttajaksi.
    Aika erikoinen tilanne, jossa näiltä pakolaisilta itseltään ei taatusti ole kysytty mitään.
    Tämän ryhmän edustajat tehtailevat suurimmat tilastomerkinnät maassamme pysyvästi asuvista ulkomaalaisista.

    Pakolainen, kuten jo nimestä voi päätellä, on paossa jostain, ja oletuksena pitäisi olla, että he voivat jossain vaiheessa lopettaa pakenemisensa, ja hyvässä tapauksessa palata takaisin kotiinsa, hieman heikommassa tapauksessa he löytävät kodin jostain muualta, missä heidät hyväksytään, ja mistä heidän ei tarvitse edelleen paeta.
    Suomessa vain on vaarana se, että nämä ihmiset eivät palaa takaisin kotiinsa, eivätkä sopeudu tänne, vaan jäävät loppuiäkseen pakolaisiksi, ja sosiaaliturvamme mahdollistaa tämä yhteiskuntamme uuden ammatin, mikä tuskin lienee tavoiteltava tavoite.
    Sopivasti eristäytymällä omaksi alakulttuuriksi tämä ”ammatti” sitten voidaan siirtää seuraaville sukupolvillekin, kuten on käynyt monissa suurissa pakolaismaissa, kuten vaikka Ranskassa, jossa toisen, ja kolmannenkin polven ongelmaisuus on tunnettua.

    Meidän näkökulmastamme käsin tuollainen kehitys ei ole suotavaa, mutta tämä näkökulma onkin vain meidän näkökulmamme, pakolaisilla on omansa.

    Pakolaisia ei ole syytä haalia ehdoin tahdoin määrättömästi maahamme, pelkästään jo kustannustehokkuussyistä, pakolaisten auttaminen siellä, missä he jo ovat, on paljon kustannustehokkaampaa, ja näin apua voidaan osoittaa useammalle sitä tarvitsevalle. Suomen kyky auttaa on rajallinen, maailman ongemat auttamiskykyymme nähden rajattomat, joten tätä rajallista kykyä auttaa ei ole syytä tuhlailla pelkästään katukuvamme virkistämiseksi, kuten on saatu joidenkin päättäjiemme asian näkevän.
    Tätä taustaa vasten käsite ”kiintiöpakolaisuus” on järjetöntä tuhlausta, sekä näiden ihmisten itsensä halventamista.

    Maahanmuuttaja ei ole mikään yksiselitteinen käsite, vaikka käytännössä sillä tarkoitetaan jokseenkin pelkästään näitä pakolaisia, ja keskusteluissa käsitellään pelkästään pakolaisten ongelmia.
    Maahanmuuttajien enemmistö, toivottavasti ainakin vielä, kuuluvat niiden ongelmattomien maahanmuuttajien joukkoon, joiden läsnäoloa emme päivittäisessä elämässä oikeastaan edes huomaa.

    Elikkä, puheet maahanmuuttajien työttömyydestä, rikollisuudesta, sopeutumisvaikeuksista, pitäisi muuttaa puheeksi pakolaisten ongelmista, niin silloin puhuisimme asioista niiden oikeilla nimillä.
    ”Suvaitsevaiset” vain eivät tähän kykene, sillä silloin heidän pitäisi tunnustaa oma epäonnistunut politiikkansa.

    Koko kysymys on liian laaja kerralla käsiteltäväksi, mutta toivottavasti tästä kirjoituksestani sentään jotain apua on.
    Omat kirjoituksesi ovat olleen järjestään mielenkiintoisia, hyvin kirjoitettuja.

    Toivon menestystä !
    Markku Peltola

  6. Maria Lohela kirjoitti:

    Manu: Huomaa muutama seikka: tässä kirjoituksessani ei ollut kyse siitä mikä maksaa, mitä maksaa ja kuka maksaa. Kirjoituksessani ei ollut myöskään kyse siitä tuleeko/otetaanko Suomeen enemmän vai vähemmän pakolaisia/kiintiöpakolaisia/turvapaikanhakijoita. Kirjoituksessani oli kyse siitä, että Turun ei tulisi sijoittaa heitä enää yhtään enempää ENNEN kuin täällä JO olevien asiat ovat paremmalla tolalla.

    Markku Peltola: Kiitos kommentistasi. Tiivistit oikein hyvin sen, joka nimenomaan median ja poliitikoiden pitäisi oivaltaa keskustellessaan tänne tulleista ulkomaalaisista henkilöistä.

  7. Manu kirjoitti:

    Markku !

    Näissä kirjoituksissa ja niiden kommenttiosuuksissa nimenomaan pistää silmään tämä kalajuttu -mentaliteetti, kerrotaan jostakin asiasta ja samalla, kun faktat sekoittuvat mutu -tietoon, niin mennään metsään. Eihän Suomeen todellakaan olla ottamassa ihmisiä rajattomasti, jokainen tietää perusfaktat maahanmuuton ongelmista ja siitä, että maahanmuuttoa on pakko rajoittaa monilla eri tekijöillä (lait ja asetukset jne.).

    Maamme vastaanottaa tietyn määrän kiintiöpakolaisia. Joukossa on mm. vietnamilaisia, burmalaisia, irakilaisia jne. Pakolaisten kokonaismäärä maassamme lienee noin parinkymmenentuhannen luokkaa. Esimerkkinä näistä kiintiöpakolaisista voidaan ottaa vietnamilaiset, heilläkin on ollut paljon ongelmia integroitumisessa ja yhä heidän joukossaan on paljon työttömyyttä, mutta silti sanoisin valtaosan pärjänneen kohtalaisen hyvin, vaikkakin nämä vietnamilaiset oli valittu aikanaan kaikkein huonompiosaisista ”leiriläisistä”, muiden maiden viedessä koulutetut ja terveet henkilöt.

    Kiintiöpakolaisia ei oteta rajattomasti, vaan heidän määränsä on ennakkoon sovittu. Vaikea sanoa, mikä on sopiva määrä Suomen kaltaiselle maalle, mutta toistaiseksi kai kantokykyä ei ole ylitetty, eikä tulla ylittämään.

    Myös muuta maahanmuuttoa valvotaan. Rajojamme valvovat rajaviranomaiset ja lupakäytäntöä hoitaa UVI. Tiettävästi tämäkään seula ei ole vielä muuttunut pauhaavaksi koskeksi, vaan muodostaa pienen puron, josta vain osa on niitä parjaamianne ”elintasopakolaisia”. Automaattista muutto Suomeen ei ole, paitsi tietysti EU-alueen sisäpuolelta tapahtuva muutto, jota myöskin säätelevät omat pykälänsä.

    Koska aluettamme ei uhkaa holtiton maahanmuutto (paitsi jos, niin omista lähinaapureistamme Venäjä on aina arvaamaton ja se mitä tapahtuu Venäjän sisällä vaikuttaa aina myös Suomeen, voimme vain toivoa suotuisaa kehitystä), niin mitä meidän pitäisi tehdä, no ainakin patistaa kaikkia työhön kykeneviä ns. riskimaahanmuuttajia työelämään.

    Maahanmuuttajavaltaiset lähiöt ovat näkyviä ja kuuluvia monella tapaa, siellä kohtaavat perussuomalaiset ja niiden kymmenien eri kulttuurien tavat. Ei varmasti löydy kerrostaloa, jossa ei olisi kaikenlaisia ongelmia, silti myös nämä erilaiset asujat käyvät työssä (vaikka mekastavatkin yömyöhään, vaikka elävätkin kovemmalla volyymillä kuin suomalaiset, vaikka soittavatkin itämaisia rytmejään,…), tilastojen valossa noin puolet kaikkein kurjimmistakin maahanmuuttajapoloista (somalit muun muassa) käyvät työssä tai opiskelevat. Olisi kiva tietää miten paljon työttömiä on esimerkiksi Varissuon maahanmuuttajista ja myös suomalaisista, mitä ilmeisemmin kuitenkin osa näistä parjatuista tekee/ käy töissä.

    Maria, kyllä näillä käsitteillä on merkitystä, juuri siitähän itsekin kirjoitat ja käsittääkseni kaikilla vapailla Suomessa asuvilla henkilöillä sekä kansalaisilla, että oleskeluluvalla olevilla maahanmuuttajilla on oikeus muuttaa minne haluavat, sitä ei voi estää (paitsi tietenkin, jos halajavat kaupungin omistamaa asuntoa, tällöin kaupunki voi kieltäytyä/ tai olla tarjoamatta asuntoa). Toisin on esimerkiksi kiintiöpakolaisilla, joille joku kunta tai kaupunki tarjoaa paikkaa, tällöin on kyse vastaanottamisesta. Turvapaikanhakijat, kuten jo sanoin asuvat vastaanottokeskuksissa tai itse järjestämässään yksityispuolen majoituksessa, näitä Turku ei ole vastaanottanut, ainoastaan pitää turvapaikkaprosessin ajan vastaanottokeskuksen kirjoilla. Myös kustannuksilla on merkitystä, jos kaupunki joutuu itse kustantamaan tai jos valtio kustantaa, tästähän on kyse laajeminkin kuntien ja kaupunkien taloudessa, siihen en ota kantaa mihin on oikein käyttää valtion tarjoamaa rahaa tai miten ne pitäisi jakaa: urheilu, kulttuuri, …

  8. Markku Peltola kirjoitti:

    Manu:
    ”[i]Näissä kirjoituksissa ja niiden kommenttiosuuksissa nimenomaan pistää silmään tämä kalajuttu -mentaliteetti, kerrotaan jostakin asiasta ja samalla, kun faktat sekoittuvat mutu -tietoon, niin mennään metsään.[/i]”

    Olisi mukavaa jos osoittaisit ne ”kalajutut” kirjoitetuista teksteistä, niin ei tarvitsisi arvailla mistä on kyse.
    Raapaisen hieman pintaa kommentistasi.

    ”[i]Eihän Suomeen todellakaan olla ottamassa ihmisiä rajattomasti, jokainen tietää perusfaktat maahanmuuton ongelmista ja siitä, että maahanmuuttoa on pakko rajoittaa monilla eri tekijöillä (lait ja asetukset jne.).[/i]”

    Ei ehkä rajattomasti, mutta niin suurista vuosittaisista luvuista on käyty keskusteluja päättäjien piirissä, että se tuntuu rajattomalta pienessä maassamme.
    Vipusimena näihin keskusteluihin on käytetty ”huutavaa työvoimapulaa”, jonka ilmestyminen edes kuiskauksen asteelle antaa edelleenkin odottaa itseään.
    http://www2.poliisi.fi/intermin/bulletin.nsf/webprint/2212F547FEBA0974C2256B9000473E46?OpenDocument
    Jos jo sisäasiainministeriössä pohdinnan alla on kymmenien tuhansien vuosittainen maahanmuutto, kyse ei ole mitättömistä määristä, Sitra on raportissaan väläytellyt jopa 50.000 vuotuista maahantulijaa.

    Lisäksi kun muistetaan, että päättäjinä olevat ihmiset haluavat haalia nämä maahantulijat perustamalla värväyspisteitä Lähi-Itään, ja Afrikkaan, on huonollakin ennustajanlahjoilla nähtävissä suurien ongelmien olevan tulossa, mikäli järkeä tähän keskusteluun ala löytyä, sillä maamme nykyisistä pahiten ongelmia aiheuttavista maahanmuuttajista, löytyvät edustajat juuri noilta alueilta tulleista.

    ”[i]Maamme vastaanottaa tietyn määrän kiintiöpakolaisia. Joukossa on mm. vietnamilaisia, burmalaisia, irakilaisia jne.[/i]”

    http://www.pakolaisapu.fi/pakolaisinfo/kiintiopakolaiset.html
    Vuonna 2003 ministerit eivät olleet huolissaan vietnamilaisista, eivätkä burmalaisista, enkä minäkään olisi huolissani noista ihmisista, jos heitä tänne tulisi, sillä Kauko-Idän ihmiset ovat tunnetusti ahkeraa väkeä, ministerit halusivatkin maahamme afganistanilaisia, irakilaisia, iranilaisi, ja sudanilaisia, joista saadut kokemukset maassamme eivät ole kovinkaan rohkaisevia.

    ”[i]Pakolaisten kokonaismäärä maassamme lienee noin parinkymmenentuhannen luokkaa.[/i]”

    Tämä on vanhaa tietoa, pakolaisia oli maassamme jo vuonna 2001 tuo ”parikymmentätuhatta”.
    http://www.ara.fi/download.asp?contentid=20011&lan=FI

    ”[i]…tilastojen valossa noin puolet kaikkein kurjimmistakin maahanmuuttajapoloista (somalit muun muassa) käyvät työssä tai opiskelevat.”[/i]

    http://www.mol.fi/mol/fi/99_pdf/fi/04_maahanmuutto/08_maahanmuuttotilastot/wulktyoll.pdf
    Tarkoittaako tässä ”opiskelu” koulunkäyntiä ?
    ”Poloisista” somaleista työvoiman piiriin kuului vuonna 2007, 1 345-henkeä, ja koko somalipopulaatio maassamme oli jo vuonna 2006, 8600-henkeä, eli jos näistä on työssä 650-henkeä, niin loppuporukan täytyy opiskella vallan vimmatusti.
    Tämä ongelma ei ole pelkästään suomalainen, somalien osalta näyttää siltä, että heidän ongelmansa on globaali.
    http://www.halla-aho.com/scripta/somaleista_globaalisti.html

    Toivottavasti liitteet estävät tunteen ”kalajuttu-menttaliteetista”.
    Kyllä näistä asioista kannattaa keskustella, ja niistä on voitava keskustella, olivat päättäjien enemmistö tästä asiasta mitä mieltä sitten hyvänsä.
    Toistenkin virheistä soisi oppia otettavan.

  9. Manu kirjoitti:

    Markku!

    Suomi oli vastaanottanut pakolaisia vuodesta 1973 lähtien vuoteen 2005 mennessä 23000 (parikymmentätuhatta on siis käypä arvio tuosta luvusta). Se, että maassamme oli jo vuonna 2001 tuo parikymmentätuhatta pakolaista kertoo vain siitä, että määrä ei nouse kovin nopeasti.

    Viimeksi Suomeen oltiin tuomassa ( lue: oltiin suunnittelemassa vakavissaan) ulkomailta työntekijöitä muun muassa Virosta, Helsinkiinkin suunniteltiin tuotavan tuhansia työntekijöitä, aivan 90-luvun alussa juuri ennen lamaa. Nyt tilanne on aivan toinen, vaikka maassamme on luvaton joukko työttömiä, siis reilusti päälle 100 000 ihmisen (Kekkosen aikana olisi jo puhuttu kriisistä). Tällä hetkellä maamme työttömistä suurin osa ei sovellu, joko työntekijöistä itsestään johtuvista syistä tai yksinkertaisesti siitä syystä, että heidän ominaisuutensa eivät kohtaa työnantajien vaatimuksia. Se suuri joukko työttömiä, jotka eivät itsestään johtuvista syistä (työhaluttomuus,tms …) eivät mielestäni ole realistisesti otettavia työllisiä, jos joku työnantaja haluaa jonkun vaivaisen vempulan palkata, niin ihme on tapahtunut. Omalla työurallani olen näitä työllistettäviä sen verran nähnyt, että voin sanoa kokemuksella reilusti yli puolen tästä joukosta olevan täysin sopimattomia mihinkään työhön (sairaslomalla lähes jatkuvasti, alkoholiongelmia, mt-ongelmia, ongelmia työntekemisessä/asenteessa, luonnevikaisia,…). Nyt työnantajat ovat täsmähakemassa sellaisille aloille väkeä, joilla luontaisesti on ollut pulaa tekijöistä, ei sillä ole paskanvertaa väliä mistä tämä joukko tulee, pääasia on, että he tekevät työnsä. Ongelmiakin varmasti tulee, olihan näitä ongelmia suomalaisillakin aikoinaan Ruotsissa, ja ei ongelmia aina tule pelätä, niiden kanssa pitää osata toimia, ratkoa ongelmia, välttäminen ei ole ongelma, ihminenkin sairastuu pahemmin, mitä enemmän hän välttelee ongelmiaan. Tästä työperäisestä muutosta huolimatta maahamme ei kuitenkaan ole tulvimassa väkeä, aina suunnitelmia riittää, katsotaan mitä tuleman pitää ja puhutaan vasta sitten. Ja fakta on, että Suomen väestö on vanhenemassa ja äkkiä, siis eläköitymässä, uusia työntekijöitä ei suomalaisten vähäisen lisääntymisen takia ole olemassa, eikä oletettavissa aivan lähiaikoina, toki perussuomalaiset voisivat heittää aloitteen naisten poistamisesta työmarkkinoilta ja kotiin synnytyskoneiksi vähän Saksan kolmannen valtakunnan malliin. Tottapuhuen siis tarvitsemme luultavasti kymmeniätuhansia työntekijöitä (emme ongelmaisia tukiviidakossa pelleileviä) ulkomailta.

    Viimeksi tulleiden kiintiöpakolaisten joukossa vuonna 2007 on lukuisa joukko burmalaisia, kaikki eivät siis tule pelkästään Irakista, Afganistanista,…

    Mitä Suomessa asuvien työllistymiseen tulee, niin asiasta on saatavilla aivan asiallista tietoa tilastokeskuksen sivuilta, mol:in sivuilta jne… Selvää on, että ensimmäisinä vuosinaan maahanmuuttaja on usein sos.tuen varassa (mikäli ei kuulu johonkin sellaiseen ryhmään, jotka ovat tulleet tänne esimerkiksi työhön jo alunperin), mutta vuosien kuluessa, mikäli työllisyystilanne on hyvä, myös maahanmuuttajien työllistyminen paranee ja tuen nauttijasta tulee työllinen. Työllistymiseen vaikuttavat monet seikat, joita en nyt jaksa tässä alkaa perinjuurin selostamaan, tietoa löytyy, jos vain viitsii käydä sitä mm. edellämainituilla sivuilla etsimässä. Ja turha yleistää tätä työttömyyttä koskemaan pelkästään somaleja, nähdäkseni myös vietnamilaisten työttömyysluvut olivat aika lailla korkeat (tässä hyvä esimerkki siitä, kuinka negaatiot iskostetaan tiettyyn maahanmuuttajaryhmään ja tämän jälkeen on ikäänkuin luonnonlaki, että näin on. Kyllä somaleistakin löytyy hyviä ja ahkeria ihmisiä. Ja väittämäni noin puolet somaleista siis on työssä tai opiskelee, kuten itse esittämästäsi tilastosta hyvin näkee eli olin siis aivan oikeassa. Työllisten määrä selittynee lasten ja alaikäisten suurella määrällä (esim. jos vaikka perheitä olisi tuhat ja jokaisella olisi noin neljä lasta, niin siitä tulisi jo neljätuhatta alaikäistä ja päälle parituhatta vanhempaa, joista toinen olisi kotona hoitamassa lapsia eli työllisiä olisi reaalisesti noin tuhat – opettele hyvä mies päättelemään ja laskemaan!. Tällä em. yksinkertaistetulla mallilla saadaan somalien kokonaispopulaksi noin 6000, jos vähän laajennetaan mallia ja otetaan muitakin tekijöitä huomioon, niin saadaan se noin 8000-9000 populan välissä oleva joukko, josta työllisten määrä voidaan laskea ja kuten myös työttömyysaste).

    Heitä vaan hyvä mies faktaa kehiin, mutta tarkallakaan lukemisella en löydä hirveästi lihaa esittämiesi luiden päälle.

  10. Markku Peltola kirjoitti:

    Manu:
    ”Heitä vaan hyvä mies faktaa kehiin, mutta tarkallakaan lukemisella en löydä hirveästi lihaa esittämiesi luiden päälle.”

    Tuo viimeksi esittämäsi ajatus on hyvä, ja toivonkin että myös itse noudatat omaa kehoitustasi.
    Nyt esittämästäsi kommentista juuri tuota faktaa on vaikea löytää, koko joukko vihjailuita kylläkin.

    Mitä muuten tarkoittaa ”lukuisa joukko burmalaisia” ? 5-10 ??

    Manu:
    ”Tällä hetkellä maamme työttömistä suurin osa ei sovellu, joko työntekijöistä itsestään johtuvista syistä tai yksinkertaisesti siitä syystä, että heidän ominaisuutensa eivät kohtaa työnantajien vaatimuksia.”

    Ehkä näin on, mutta oletettavasti ymmärrät, että suomalaisen kouluttaminen johonkin toiseen työhön on paljon vähemmän haasteellista, kuin kielitaidottoman ulkomaalaisen ?
    Joten jos niitä suomalaisia on työttöminä noinkin runsaslukuisesti, niin joko heidät siirretään sairaseläkkeelle työvoimaksi kelpaamattomina, tai sitten koulutetaan ajan vaatimuksia vastaaviin tehtäviin, ja vasta kun tämä työvoimavara on käytetty, ruvetaan haalimaan ulkomailta ihmisiä maahamme.
    Työnantajien ”täsmähakeminen” tarkoittaa kokonaan eri asiaa, kuin nykyisen maahanmuuttoviraston ponnistelu väkilukumme lisäämiseksi.
    (Värväyspisteet Lähi-Itään, ja Afrikkaan)

    Manu:
    ”Työllisten määrä selittynee lasten ja alaikäisten suurella määrällä …”

    Somalinkieltä puhuvia maassamme oli vuonna 2007 yhteensä 8990, ja esittämässäni mol-linkistä käy ilmi, että heistä työvoimaksi ilmoittautuneita on 1 345, ja samaisesta linkistä käy ilmi, että heistä arvioidaan olevan työttöminä 53%, joka on somalien ennätysalhainen työttömyysprosentti.
    Töissä heitä siis on n.632, joka on heidän kokonaismäärästään n. 7%, joten huoltosuhde on aika alhainen, yhtä työssä käyvää somalia kohden on hieman yli 10 somalia jotka syystä tai toisesta eivät ole työssä.
    Laskennallinen perhekoko on 6,6-henkeä, olettaen että kaikki työvoimaksi ilmoittautuneet ovat perheenpäitä, mikäli tuossa joukossa on poikamiehiä, perhekoko on tätäkin isompi.

    Kysymys vain kuuluu, kuinka monta somalia meidän on otettava Suomeen elätettäväksi, ja kuinka monta somalia voisimme samalla rahalla elättää Somaliassa, tai jossain siellä lähialueilla ?

    Manu:
    ”Suomi oli vastaanottanut pakolaisia vuodesta 1973 lähtien vuoteen 2005 mennessä 23000 (parikymmentätuhatta on siis käypä arvio tuosta luvusta). Se, että maassamme oli jo vuonna 2001 tuo parikymmentätuhatta pakolaista kertoo vain siitä, että määrä ei nouse kovin nopeasti.”

    Vuoteen 2005 mennessä, siis vuonna 2004, oli maahamme otettu 25,114 pakolaista, vuonna 2005 heitä oli 26 615, ja vuonna 2006 27 757.
    Voimme olettaa, että vuonna 2007 heidän lukumääränsä on yli 28.000, ja koska luku alkaa kakkosella, niin puhutaanko vieläkin ”paristakymmenestä tuhannesta” ?
    http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_vaesto.html
    Nousuvauhti prosenteissa ei ole kaksinen, mutta kyse onkin kokonaiskustannuksista, ja tämän rahan järkevästä käyttämisestä, ja siitä tarvitaanko maahamme pakolaisia ensinkään.
    En ole auttamista vastaan, mutta se miten autetaan, kylläkin kiinnostaa.

    Manu:
    ”Tottapuhuen siis tarvitsemme luultavasti kymmeniätuhansia työntekijöitä (emme ongelmaisia tukiviidakossa pelleileviä) ulkomailta.”

    ”Luultavasti”, yhtä luultavaa on, että emme tarvitse, suuret ikäluokat ovat jo suureksi osaksi eläkkeellä, eikä ainakaan vielä ole suurempia ongelmia esiintynyt.
    Pidin tuosta suluissa olleesta huomautuksesta, todellakaan emme tarvitse tukiviidakkoon enempää eläjiä, sinne jo nyt eksyneistä kun pidämme huolen, niin olemme kantaneet kortemme inhimillisyyden kekoon.

    Marian kirjoituksesta mainittu humanitäärisen muuton lopettaminen, on jo Euroopankin mittakaavassa aiheellista harkita, sillä näiden humanitäärisesti maihin muuttaneiden pahoinvointi kuuluu jo kauas, ja näiden asiat tulisi ensin laittaa kuntoon, vasta sitten haalia heitä lisää.
    Vastuuttoman vapaamielisen maahanmuuton salliminen tuottaa tarpeetonta kärsimystä myös kantaväestölle, maahanmuuttajista itsestään puhumattakaan.
    Ei ole tarkoituksemukaista kärrätä ihmisiä ympäri maailmaa, vain slummeja muodostamaan.

    Somalian asiat pystyy laittamaan kuntoon vain somalit, tai sitten sinne on sijoitettava sellaisia ihmisiä, jotka tähän pystyvät, ja silloin se maa ei ole enää Somalia.
    Näin se valitettavasti on.
    Somalia on siitäkin kumma maa, että siellä voi vierailla turistina, mutta asumiseen se on liian vaarallinen.

  11. Octavius kirjoitti:

    Manu, hieman tarkkuutta faktoihin, kiitos:

    1. ’Ruotsin taloudellinen hyvinvointi ja rikkaus on paljolti maahanmuuttajien ansiota.’

    Tämä pitää paikkansa siltä osin, kun se koskee länsimaista maahanmuuttoa. Tietty maahanmuutto on taloudelle tuhoisaa. Blogissani asiasta on perusteellinen selvitys lähdeviitteineen tehtyihin tutkimuksiin.

    http://octavius1.wordpress.com/2008/01/25/kansainvaellus-ja-talous/

    Lainaus: ’Hallitsemattoman maahanmuuton yksi käytetyimmistä perusteluista on sen väitetty piristävä vaikutus talouteen. Verrataanpa Ruotsia ja Suomea. Vuonna 1970 Ruotsin BKT asukasta kohti oli 30 % suurempi kuin Suomen. Tällä hetkellä ja Ruotsissa harjoitetun hallitsemattoman maahanmuuttopolitiikan jälkeen eroa ei ole.’

    _______

    2. ’Turvapaikanhakijoita, joiden prosessi on kesken eli eivät ole saanneet päätöstä UVI:sta, majoittaa Turussa vastaanottokeskus, jonka kulut korvataan valtion pussista 100%:sti.’

    Niin – joiden prosessi on kesken. Sen jälkeen sen maksat Sinä, edellyttäen tietysti, että käyt töissä.

  12. Manu kirjoitti:

    Markku,

    ”Suomen pakolaiskiintiö pysyy ennallaan
    Julkaistu: 31.1.2007 12:56

    stt

    Suomeen otettavien kiintiöpakolaisten määrä pysyy tänä vuonna ennallaan. Suomeen otettavista 750 kiintiöpakolaisesta enemmistö on Thaimaasta tulevia burmalaisia ja Turkista tulevia irakilaisia ja iranilaisia. Lisäksi otetaan 150 kongolaista pakolaista Ruandasta ja sata pakolaista niin sanottuina hätätapauksina.

    Asiasta päätti maahanmuuttopolitiikan ministeriryhmä. ”

    Kun puhun paristakymmenestätuhannesta, luku on lähempänä totuutta, kuin se että joku suurin sanakääntein selittää Suomeen tulevasta suuresta pakolaistulvasta, mikä ei pidä paikkaansa. Jos vuodesta -73 lähtien maahamme on saapunut, olkoonkin se noin kolmekymmentätuhatta, niin kyse on varsin maltillisesta määrästä.

    Kun katsoo tilastokeskuksen määriä vuosittain kuntien vastaanottamista pakolaisista, niin määrä ei ole noussut yhtään kymmenessä vuodessa, vaan pysynyt samana, sitä paitsi pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden määrä on laskenut (Suomeen tulevien turvapaikanhakijoiden osalta huomattavasti -UVI:n lupapolitiikka on myös jonkinverran kiristynyt). Se, että olet lukenut joitain mietintöjä siitä miten Suomen maahanmuuttopolitiikkaa pitäisi tulevina vuosina muuttaa, niin ei kerro yhtään mitään todellisuudesta, luultavaa ja todennäköistäkin on, että näin ei tule käymään koskaan. Nyt ollaan puhuttu yksityisellä sektorilla filippiiniläisten hoitajan tuomisesta Suomeen, jää nähtäväksi kuinka monta hoitsua tulee (jo nyt homma kusee toisessa päässä pahasti) ja nähtäväksi jää kuinka moni jää Suomeen (olen itse laskeskellut, että lähihoitajan palkalla olevat hoitajat eivät kovin isoja mammonia pysty keräämään kaikkien kulujen jälkeen). On täysin pellepuhetta, että maahamme otetaan tuosta noin vain kymmeniätuhansia afrikasta tai mistä hyvänsä, se vaatisi valtavia muutoksia koko yhteiskunnalta (heitä hyvä mies jäitä hattuusi ja ole realisti). Jos työperäistä muuttoa ruvetaan suuremmassa määrin toteuttamaan, niin silloin varmasti edellytetään olevia työpaikkoja ko. henkilöille, tuskin pystymetsästä ketään tänne aletaan toimittamaan.

    Kyllä asennevammaista on vaikea kouluttaa, ei hänestä tule työntekijää, ei millään rahalla. Ei heistä myöskään eläkeläisiä tule, valitteva fakta on, että he tulevat elämään tukirahalla.

    Fakta on, että suuret ikäluokat eivät ole vielä eläkkeellä, vuosiluvun 2010 tienoilla aletaan eläköitymään ja suurella joukolla, ja uutta verta pitäisi saada tilalle, nykyinen todellinen reservi ei riitä, jo nyt monilla aloilla eletään todella tiukasti, työntekijöitä ei löydy ja tuuraajiakin pitää hakea eläkkeellä jo olevista.

    Octavius, lähentelee naiviutta se miten vertaat Suomen ja Ruotsin ”rikkautta”, on aivan selvää, sen voi havaita omin silminkin, että Ruotsi on taloudellisesti Suomea tukevammalla pohjalla ja rikkaus on pidempää perua. Suomi on perinteisesti paljon haavoittuvampi, teollisuutemme on sangen yksipuolista ja työllistävät alat ovat jo osoittaneet heikkoutensa (mm. puuteollisuus). Niissä oloissa 70-luvulla kyseinen ero on ollut valtava, Suomi oli vielä 60-luvulla kehitysmaa kaikilla mittareilla mitaten, Ruotsi oli jo vuosikymmeniä ennen sitä eräänlainen hyvinvointivaltion esikuva, rikas maa.

    Onko Suomen harjoittama maahanmuuttopolitiikka hallitsematonta ja kuka sellaista kannattaa. Onko Ruotsin maahanmuutto ollut läntistä, voidaanko ex-jugoslavian alueelta ja suomesta tapahtunutta muuttoa pitää läntisenä, aika kova väite. Kyllä Suomesta Ruotsiin muuttanut rutiköyhistä oloista lähtenyt oli samanlaista tehtaanruokaa kuin nykyisin esimerkiksi Afrikasta tulevat mustat, ei heillä ollut paljon koulutusta, ei omaisuutta, ei mitään muuta kuin lauma ryysyihin pukeutuneita lapsia ja kyllä suomalaisia toisenluokan kansalaisina pitkään pidettiinkin. Vaadittiin pitkä aika, enenkuin suomalaiset sopeutuivat ja osa ei osaa kieltä tänä päivänäkään.

    Mitä tarkoitat, että kun turvapaikkaprosessi on päättynyt, niin veronmaksaja maksaa? Totuushan on, että veroina maksamme kaiken alusta lähtien, myös turvapaikkaprosessin kustannukset, mutta se miten ne kaupungin taloudenpidossa näkyvät on eri asia, mutta myös tärkeä kaupungin talouteen vaikuttava tekijä. Valtion pussi ja kaupungin talous ovat eri asioita, kaupunki useasti halajaa valtion pusseille. Turvapaikkaprosessin jälkeen suurin osa käännytetään ja muutama saa pakolaisstatuksen, jonka jälkeen kunnat vastaanottavat eri puolilla Suomea. Osa turvapaikanhakijoista, muutama sata, saa oleskeluluvan määräaikaisesti (joista suuri osa ilmeisesti kuitenkin jää lopullisesti). Kaikista jäävistä monet menevät töihin ja heistä tulee kunnollisia veronmaksajia, osa jää tukirahalle.

    Sekin on osin poliittista peliä, miten ja kuinka paljon rahaa maahanmuuttajille varataan/ budjetoidaan. Jos ei Suomen nykyistä linjaa kannata, niin sitä vastaan on demokratiassa aina mahdollista äänestää, siis puheista tekoihin myös sillä saralla.

  13. Octavius kirjoitti:

    Manu:

    *Octavius, lähentelee naiviutta se miten vertaat Suomen ja Ruotsin “rikkautta” ’.

    Uskoisin ymmärtäväni talouden kaikista osa-alueista paljon enemmän kuin Sinä. Mikä Sinun mielestäni olisi parempi yksittäinen mittari kuvaamaan aineellista elintasoa jossakin maassa kuin BKT per capita. Ehkä ostovoima per capita, mutta siitä ei ole saatavissa luotettavaa tilastotietoa.

    Tuon nykytilanteessa käytetyn valheen ’Maahanmuutto on rikastaa aineellisesti Ruotsin’ on muuten ensimmäisenä lanseerannut turkulainen Esa Suominen, jonka blogissa oli aihetta käsitellyt keskustelu. Esa hävisi sen 600-0, ja -yllätys, yllätys – poisti koko ketjun….:D.

    Noihin muihin kommentteihisi löytyy selkeät vastaukset sieltä linkkaamastani kirjoituksesta. En voi sille mitään, jos et niitä sisäistä. Tänne lienee turha toistaa kaikkea kopioimalla.

    Yst. terv. Octavius

  14. Manu kirjoitti:

    Octavius,

    Ruotsissa sekä asuessani, että matkustaessani, silmään osui paljon sellaista tietoa, joka järkevän päättelykykyisen ihmisen aivoissa johtaa jonkinlaiseen vertailuun. Suomen köyhyys vielä 70-luvulla oli käsinkosketeltavaa, samanlaista ”kurjuutta” Ruotsista oli miltei mahdotonta löytää. Ruotsalainen yhteiskunta on läpeensä huomattavasti vauraampi kuin suomalainen vastaava. Kun suomalainen yhteiskunta vajoaa syvään vuosikausia kestävään lamaan, Ruotsi pärjää voimakkaamman taloutensa kanssa huomattavasti paremmin, näitä asioita emme voi vertailla BKT:lla tai ostovoimalla.

    Tällä hetkellä Ruotsin ja Suomen taloudellinen vertailu osoittaa tosiaankin sen, että monilla mittareilla mitaten Suomi on ajannut ohi Ruotsin, mutta silti emme voi ohittaa sitä perusfaktaa, että jälleen kerran laman iskiessä Suomi romahtaa, Ruotsi ei. Suomalaisten rikastuminen on hyvin pinnallista, verrataan vaikkapa asumistamme, asumme edelleen ahtaimmin lähes koko Euroopan alueen valtioista, näitä vastaavia vertailuja voidaan tehdä myös monilla muilla hyvinvointia mittaavilla alueilla ja jäämme kakkosiksi tai vieläkin enemmän.

    Octavius: ”ymmärrän kaikista talouden osa-alueista enemmän kuin Sinä”, ok en lähde henkilökohtaisen oppineisuuden tiellä vertaamaan keskinäistä osaamistamme, enhän edes tunne sinua. Taloudessa numeroita voidaan pyörittää melkeimpä ihan miten tahansa, hyvä esimerkki löytyy työttömyyden tilastoimisesta, riippuen mikä taho lukuja tilastoi, myös luku poikkeaa toisistaan huomattavasti. Tilastoja voidaan myös siivota, kuten talodessa on tapana, halutaan näyttää parhaimmat luvut.

  15. Octavius kirjoitti:

    Manu,

    vaikea kommentoida, koska perustat näkemyksesi täysin mutuun. Rationaalisesti ajattelevana ihmisenä en voi muuta kuin todeta, että tunteet voittavat liian usein järjen. Siis mielestäsi faktisesti mitattava asia ei ole oikeasti totta, jos olet ollut Ruotsissa töissä ja nähnyt siellä tilavia asuntoja?

    Minäkin olen tehnyt Ruotsissa töitä, mutta en näe tuossa logiikassasi järjen hiventäkään. Varmaan nuo tehdyt tutkimuksetkin sitten valehtelevat? Et voine edes vedota otoksen pienuuteen, koska tuo Norjan tutkimus kattoi usealta vuodelta koko maahanmuuton. Siis kaikki maahan saapuneet ihmiset.

    Veikkaat siis, että Ruotsi tulee kestämään alkavan taantuman/laman paremmin kuin Suomi?

    Mallasviskipullosta vetoa. Lainaan lyhyesti vielä omaa tekstiäni perusteluiksi:

    ’ Ruotsi taantuu kasvavan elätettävien joukon aiheuttamasta rasituksesta. Ennustaminen on hauskaa. Tällä hetkellä Ruotsin valtionvelka on noin 50 % BKT:sta ja Suomessa vastaava luku on 39. Ennustan, että Ruotsissa tuo luku on viiden vuoden kuluttua vähintään 80 %. Tämä johtuu alla viitattujen tutkimusten johtopäätösten ja alkavan taantuman yhteisvaikutuksesta. Tämän lisäksi on selvää, että jo alkanut nuoren, osaavan ja ammattitaitoisen työvoiman pako Ruotsista kiihtyy. Tämän vaikuttaa lähivuosina kiristyvän verotuksen lisäksi jatkuvasti lisääntyvä väkivalta ja turvattomuus.’

  16. Markku Peltola kirjoitti:

    Manu:
    ”On täysin pellepuhetta, että maahamme otetaan tuosta noin vain kymmeniätuhansia afrikasta tai mistä hyvänsä, se vaatisi valtavia muutoksia koko yhteiskunnalta (heitä hyvä mies jäitä hattuusi ja ole realisti). Jos työperäistä muuttoa ruvetaan suuremmassa määrin toteuttamaan, niin silloin varmasti edellytetään olevia työpaikkoja ko. henkilöille, tuskin pystymetsästä ketään tänne aletaan toimittamaan.”

    Toisaalta on erittäin hyvä, että sinäkin näet tälläiset puheet ”pellepuheina”, mutta päättäjämme esittävät näitä ”pellepuheita” nähtävästi täysin vakavissaan, heille pitäisi saada jotain hattuun, vaikka edes jäitä.
    Vilkaise se sisäministeriön linkki, jonka aiemmin esille laitoin, ja vedä henkeä.
    Tuo likki ei sitten ole lajissaan ainutlaatuinen, ja sen pitäisi huolestuttaa kansalaisia, sillä se on tarinaa päättäjiemme ajattelutavasta.

    Manu:
    ”Suomeen otettavista 750 kiintiöpakolaisesta enemmistö on Thaimaasta tulevia burmalaisia ja Turkista tulevia irakilaisia ja iranilaisia. Lisäksi otetaan 150 kongolaista pakolaista Ruandasta ja sata pakolaista niin sanottuina hätätapauksina.

    Asiasta päätti maahanmuuttopolitiikan ministeriryhmä. ”

    Näin jossain ”tervetuloa-ministeriön” kertomuksen, jossa todettiin näiden ”burmalaisten” yllättävän nopea työllistyminen, joten en ole huolissani heidän maahamme tulosta, olen vain huolissani siitä, että heitä on tuosta ”enemmistöstä” huomattavan pieni vähemmistö.

    Manu:
    ”Kyllä asennevammaista on vaikea kouluttaa, ei hänestä tule työntekijää, ei millään rahalla.”

    Eli, jos emme pysty kouluttamaan edes omia asennevammaisiamme, niin miten me pystymme kouluttamaan kielitaidottomia asennevammaisia ?
    Tämä on se kysymys, jonka johdosta maahanmuuttoa kannattaa valvoa, ja jos humanitäärisistä syistä katsotaan hyväksi tukea pakolaisia, niin kannattaa pohtia sen kustannustehokkuutta jossain muualla toteutettuna.
    Henkilökohtaisesti pidän tukemista kannatettavana asiana, mutta edelleenkin olen sitä vastaan, että ihmisiä kuljetetaan ympäri maailmaa vain slummeja muodostamaan, ihan vain ihmisten itsensäkin takia.

    Manu:
    ”Fakta on, että suuret ikäluokat eivät ole vielä eläkkeellä, vuosiluvun 2010 tienoilla aletaan eläköitymään ja suurella joukolla, ja uutta verta pitäisi saada tilalle, nykyinen todellinen reservi ei riitä, jo nyt monilla aloilla eletään todella tiukasti, työntekijöitä ei löydy ja tuuraajiakin pitää hakea eläkkeellä jo olevista.”

    Faktaa on se, että keskimääräinen eläköitymisikä Suomessa on 59 vuotta, ja tämä keskimääräinen ikä tuli ensimmäiselle suurelle ikäluokalle vastaan vuonna 2004.
    Kaikkein suurin ikäryhmä syntyi vuonna 1947, ja sen vastaava eläköitymisikä tuli vastaan vuonna 2006.
    Vuoden 2010 saapuessa ei siis tarvitse odottaa minkään alkamista, silloin on vuorossa ikäryhmä 1951.
    En laita linkkejä, ethän sinäkään niin tee, mutta mainitsemani asiat on todellakin tarkistettu.

    Ihmettelen hieman asenteitasi, sillä nähtävästi ajattelutavoissamme ei ole suurtakaan eroa.
    Minä vain kuulutan huomiota siihen, että toimitaan jo silloin, kun vielä ei ole ongelmia, että ei otettaisi tieten tahtoen hankaluuksia maahamme, vaan säilytettäisiin se mahdollisuus auttamiseen, jota todellakaan en näe pahana asiana.
    Suomen kyky auttaa maailman ongelmia on huomattavasti parempi, ilman sitä, että kutsumme nämä ongelmat kotimaahamme.

    Työperäistä maahanmuuttoa en vastusta koskaan, sillä ne maahanmuuttajat omaavat jo muuttaessaan syyt muuttoonsa, ja he eivät muuta maamme työttömyyskortistoon.

    Kuten aiemmin kirjoitin, käsitteellä ”maahanmuuttaja” tehdään nyt politiikkaa, ja tämä politiikka on erittäin haitallista maallemme, ja kuten Maria kirjoitti, on syytä ”vetää henkeä”, tai ”jäitä hattuun”, ja koittaa hoitaa jo maahamme saapuneiden asiat kuntoon, ennen kuin haalimme ketään lisää.
    Kovin rohkaisevana en näe sitä, ettet sinäkään näe mahdollisena edes omien, suomenkieltä taitavien, ja suomalaisen koulutuksen saaneiden, ”kotouttamisen” työelämään olevan mahdollista.
    Miten sitten voidaan toteuttaa ”kotouttaminen” kielitaidottoman, lukutaidottoman, ”maahanmuuttajan” kohdalla ?
    Onko tämä todellakin rikkautta, jota meidän pitää välttämättä saada kotimaahamme ?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *