Takaisin pääsivulle

30 marraskuu
2007

Varissuo-Lausteen Asukkaan ääni 29.11.2007

Olin eilen illalla Turun normaalikoulussa pidetyssä Asukkaan ääni -tilaisuudessa. Tilaisuuden teemana olivat sosiaaliset kysymykset, Varissuo-Lausteen asukasrakenne, hyvinvointi sekä lasten ja nuorten tulevaisuus. Asukkaita oli paikalla ihan mukavasti. Maahanmuuttajien edustajia oli läsnä vain yksi, ja hänkin istui kysymyksiin vastanneessa kaupungin ”edustajien” ryhmässä. Enemmistö kuulijoista oli vanhemman polven edustajia, mutta mukaan mahtui myös nuorten ja lasten vanhempia, jotka esittivät painavan huolensa Varissuon tilanteesta. Keskustelu pyöri pääasiassa vain yhden aiheen ympärillä, se oli yhtäaikaa sekä odotettavaa että valitettavaa. Yksi sosiaalinen ongelma on selkeästi ylitse muiden.

Paneelissa istuivat seuraavat henkilöt:

Mauri Kivilaakso, Akseli Kiinteistöpalvelut Oy tj., paneelin puheenjohtaja

Leila Matsson, sosiaalilautakunnan jäsen

Harry Nordqvist, opetuslautakunnan suomenkielisen jaoston puheenjohtaja

Jukka Paaso, yleissuunnitteluarkkitehti, ympäristö- ja kaavoitusvirasto

Martti Hirvonen, kirkkoherra, Turun Katariinan seurakunta

Sheila Hacklin-Larumo, erityissosiaalityöntekijän sijainen, sosiaalikeskus, KOTO-toiminta

Hasan Habib, koordinaattori, nuorisoasiainkeskus

Kuten näemme, kukaan panelisteista ei varsinaisesti ole Turun päättäjä tai edes suoraan edusta heitä. Panelistit kuitenkin ”vievät viestiä eteenpäin”, mikä tuli kuultua moneen kertaan parituntisen aikana. Keskustelun päätteksi Mauri Kivilaakso totesikin, että ne päättäjät joita tilaisuuteen oli kutsuttu olivat suoraan kieltäytyneet kunniasta tai peruneet jopa viime tipassa kuka mihinkin syyhin vedoten.

Tilaisuuden aiheeseen kuulijat johdatti Siirtolaisuusinstituutin tutkija Sirkku Wilkman. Työnsä ohella Wilkman on toiminut pakolaisavun sovitteluprojekteissa. Hän kertoi meille mukavia juttuja siitä, miten suomalaisia maahanmuuttajiakin on paljon ja kuinka meitä on runsain joukoin lähtenyt siirtolaisiksi mm. Yhdysvaltoihin, Kanadaan ja Ruotsiin. Mekin olemme ulkomailla asuessamme halunneet syödä ruisleipää, saunoa alasti ja puhua omaa kieltämme, joten tästä kokemuspohjasta ponnistaen meidän pitäisi ymmärtää miten Suomeen tulleet maahanmuuttajat haluavat tehdä oman kulttuurinsa asioita ja olla oman väkensä ympäröimänä. Wilkmanin puheenvuoron jälkeen päästiin itse aiheeseen. Puheenjohtaja Kivilaakso kommentoi myöhemmin Wilkmanin puheenvuoroa sanoen että Suomesta lähteneitä siirtolaisia tuskin voidaan rinnastaa Suomen nykyisiin maahanmuuttajiin, koska lähestulkoon kaikilla suomalaisilla Amerikkaan ja Ruotsiin lähteneillä on ollut työpaikka.

Seuraavaksi panelisteilla oli kullakin 3 minuutin puheenvuoro, jossa heidän oli tarkoitus vastata kysymykseen Mikä on Varissuo-Lausteen tulevaisuus – mihin asukasrakenteen kehitys johtaa? Tehtävässään osa panelisteista epäonnistui surkeasti, koska he käyttivät tuon lyhyen ajan selittämällä oman tehtäväkenttänsä asioita. Nordqvist kertoi sinänsä ihan asiallisesti siitä, miten Turun kaupungin taloudellinen tilanne yleensä ei ole kestävällä pohjalla. Myös opetustoimi tarvitsee lisää rahaa mm. siitä syystä, että koulutuksella ehkäistään syrjäytymistä. Varissuolla on erikseen pienryhmiä, jossa opetetaan koululaisille suomea toisena kielenä, mikä on Nordqvistin mukaan tärkeää ja välttämätöntä. Tuntikehykseen tarvitaan silti enemmän rahaa. Matsson kommentoi, että hänen mielestään Varissuo on viihtyisä ja miellyttävä asuinalue. Tiedossa kuitenkin on, että esimerkiksi työttömyydestä heijastuu moninaisia ongelmia sosiaaliseen kenttään. Oma lukunsa ovat vanhukset. Kultaista oljenkortta ratkaisuineen ei ole vielä löydetty. Kirkkoherra Hirvonen kertoi vuorollaan inkerinsuomalaisista, joiden kanssa hän itse on ollut enemmän tekemisissä. Itsekin varissuolainen vuodesta 1981 Hirvonen kuvaili alueen nykyistä nuorisoa sanalla ”värikäs”.

Jukka Paaso osui puheenvuorollaan lähimmäksi itse kysymystä. Hän sanoi suoraan, että Varissuon tulevaisuus on kiinni kaupungin ratkaisuista ja poliittisesta kulttuurista. Hän kertoi, että esimerkiksi Satava-Kakskerran alueelle todennäköisesti ei tulla rakentamaan lainkaan vuokra-asuntoja, mikä on tietoinen ratkaisu. Maahanmuuttajathan sijoittuvat tyypillisesti juuri kaupungin vuokra-asuntoihin. [Ovatko Satava-Kakskerta-Hirvensalo-akselilla asuvat suvaitsemattomia eivätkä halua alueelleen sen enempää vuokralaisia kuin maahanmuuttajataustaisia vuokralaisia?]

Sheila Hacklin-Larumo olisi asemaansa nähden mielestäni voinut olla se rehellisin ja asiantuntevin, mutta pettymyksekseni hän kertoi hiljaisella äänellä KOTO-projektista ja mitä siellä tehdään. Hänen työnsä keskittyy pääasiassa kotihoidon tuella lapsiaan hoitavien kotiäitien ja työelämän ulkopuolella olevien vanhusten suomen kielen ja kulttuurin opetukseen. Työ on hänen mielestään erityisen tärkeää siksi, että opetettavien kautta tiedot ja taidot välittyvät myös muille perheenjäsenille. Hasan Habib kertoi kaupungin nuoristotalojen toiminnasta ja Yhdessä-yhdistyksestä. Hän kysyi maahanmuuttajanuorten puolesta miten suomalainen yhteiskunta ottaa heidät mukaan.

Avauspuheenvuorojen jälkeen Kivilaakso totesi, että olisi toivonut panelisteilta suoria vastauksia kysymykseen. Hän muistutti, että yhteiskunnan panostusta tarvitaan Varissuolla, koska täällä on yli 60:n eri kansalaisuuden ja äidinkielen edustajia. Varissuolla asuu myös paljon huono-osaisia suomalaisia, joilla ei ole edellytyksiä ”huolehtia” maahanmuuttajista. Yleisön kysymyksiä alettiin käydä läpi seuraavaksi. Varissuon sosiaaliaseman työntekijä kertoi, että hänen luokseen tulee suomalaisia hakemaan apua. He kysyvät miten voisivat saada asunnon jostain muualta kuin Varissuolta, koska opetus alueen kouluissa on huonoa, lapset pitää saada parempaan ympäristöön. Esitettiin, olisiko mahdollista rajata asuntojen vuokraamista maahanmuuttajille. Mattsson vastasi, ettei se oikeastaan ole mahdollista, koska lain mukaan ei voida määrätä missä ihmiset asuvat ja maahanmuuttajat nimenomaan haluavat asua toisiaan lähellä. Toinen kuulija yleisöstä kertoi, että asukasrakenteen kehitys on todella huolestuttavaa. Vuonna 2006 ensimmäisen luokan aloittaneista lapsista 80 % oli ulkomaalaisia. Hirvonen kommentoi sanomalla että hänen mielestään kaupungin toiminta ulkomaalaisten sijoittamisessa Varissuolle on täysin tarkoituksellista. Asiasta on kuulemma puhuttu jo 20 vuotta, mutta mitään muutosta ei ole näkynyt. Hirvonen ei osaa sanoa kuka asian on päättänyt ja milloin, mutta selkeä suunnitelmallisuus on nähtävissä.

Panelistien mielestä nuoriin ja lapsiin pitäisi suunnata lisää resursseja mm. ottamalla kansalaisjärjestöt mukaan toimintaan, lisäämällä kerhojen ja yhdistysten määrää ja tekemällä hallintokuntien välistä yhteistyötä. Jossain välissä Paaso sanoi, että Raisio ja Kaarina pitäisi liittää osaksi Turkua. Tutut syytökset suomalaisia kohtaan kuultiin Hasan Habibin suusta: Maahanmuuttajilla on monia ongelmia, joihin voisimme vaikuttaa. Jos olisimme avoimempia, luottavaisempia, ennakkoluulottomampia ja maahanmuuttajilla olisi työtä, tilanne olisi parempi. Varissuon aluepoliisi Jauhiainen kertoi omasta kokemuksestaan NMKY:ssä, jossa 40 % mukana olevista on maahanmuuttajia. Heillä ratkaisu ongelmiin on yhteinen tekeminen ja se, että samat säännöt pätevät kaikille. Jos ei tottele, tulee potku persauksiin.

Surullisinta tilaisuudessa oli varmaan ryhmän äitejä puheenvuorot. Heillä oli lapsia joko päivähoidossa tai koulussa Varissuolla. Äitien mukaan maahanmuuttajat eivät ole niitä joita syrjitään, vaan suomalaislapset. Erästä lasta ei oltu otettu päiväkotiryhmään, mutta hänen sijastaan otettiin mamu-lapsi. Äidit huomaavat lasten kielessä muutoksia, suomea ei enää opita kunnolla. Ulkomaalaiset lapset ovat väkivaltaisia ja jopa pahoinpitelevät suomalaislapsia. Norssia kutsuttiin ”hirviökouluksi”. Paikalla oli myös kaksi nuorta poikaa ja yksi nuori tyttö, mutta he eivät saaneet puheenvuoroa ja poistuivat paikalta. Tästä eräs äiti huomauttikin, että olisi kannattanut antaa oppilaiden kertoa oma näkemyksensä. Äitien toive oli, että homma ei pyörisi pelkän kielen opettamisessa vaan että mamuille opetetaan myös tapoja. Norssin rehtori oli paikalla ja sanoi että erilaisia ongelmia on ja niille yritetään tehdä jotain. On jo palkattu moku-taustaisia henkilöitä työskentelemään lasten kanssa. Mamujen määrä on kasvanut niin nopeasti niin suureksi, ettei kouluilla ole ollut kapasiteettia käsitellä tilannetta. Tarvitaan lisää resursseja.

Vanhempi rouva kertoi, että iäkkäämpien henkilöiden ulkoilu alueella varsinkin iltaisin on nykyään uhkarohkeaa toimintaa. Ulkomaalaislapset haukkuvat ja nimittelevät, tilanne koetaan pelottavaksi. Jos lapsille sanoo vastaan, he huutavat että tällainen kuuluu heidän kulttuuriinsa. Asukas peräsi käytöstapojen opettamista. Habib vastasi, että jos tapahtuu jotain rikollista toimintaa, on aina otettava yhteys poliisiin. Monikulttuurisuus ei hänen mukaansa ole aina positiivista.

Lausteen metsäpubikin tuli esille keskustelussa. Sehän on aikoinaan tehty sen takia että julkijuopottelu saataisiin kuriin. Ratkaisu on ollut ilmeisen toimiva, kuten paikalla ollut pubin käyttäjä ja Lausteen aluepoliisi kertoivat. Sekä käyttäjä että poliisi toivoivat kaupungilta pientä rahallista panostusta, että paikka säilyisi jatkossakin. Käyttäjillä ei ole rahaa ostaa esim. polttopuita. Alkkikset on haluttu siivota pois näkyviltä, joten pienellä tukemisella he myös pysyisivät poissa.

Viimeisessä yleisöpuheenvuorossa eräs rouva totesi painokkaasti, että kaupungilla tulee olemaan ”pahat käsissä”, jos Varissuon asukasrakenteelle ei tehdä jotain. Hän myös kysyi, missä ovat päättäjät, joita piti olla paikalla.

Yksi päättäjä oli toki yleisössä, kaupunginvaltuutetttu Uolevi Alakurtti (kesk). Hän käytti muutamia puheenvuoroja, jotka valitettavasti olivat niin pitkiä, poliittisviritteisiä ja epäselviä, että ne menivät minulta lähes ohi. Jotain uimahallin rakentamisesta, Skanssin alueesta ja pallopeleistä hän puhui. Lopun aikaa Alakurtti pääasiassa kuiskuttelikin jonkin tuttavansa kanssa niin kovaäänisesti, että he häiritsivät kovasti meitä lähellä istuvia. Lopulta rohkaistuin pyytämään heitä olemaan hiljaa. Alakurtti on päättäjä, joten olisi suonut hänen keskittyvän kuuntelemiseen ja tarjoavan kenties omia ratkaisuehdotuksiaan. Oli niin sanotusti tuhannen taalan paikka hänelle.

Mauri Kivilaakso summasi lopulta koko keskustelun yhteen. Hän sanoi painokkaasti, että nykyinen meno ei voi toimia. Hän kysyi, onko missään Varissuon alueen asunnonmyynti-ilmoituksessa nähty käytettävän monikulttuurisuutta mainoskikkana. Voin vastata tähän että eipä tosiaan ole, koska seuraan itsekin aktiivisesti alueen asuntojen myynti-ilmoituksia ja hintatasoa. Päinvastoin, monikulttuurisuuden takia täältä muuttavat ensin pois lapsiperheet ja sitten muut. Tämä tiedetään myös kaupungissa, koska panelistit olivat huolissaan siitä että väki karkaa Varissuolta ja Turusta muualle.

Olen sitä mieltä, että Varissuon tilanne ei tule muuttumaan paremmaksi ennen kuin päättäjien joukossa on niitä, joita tilanne oikeasti kiinnostaa. Tarvitaan henkilöitä, jotka uskaltavat ja haluavat sanoa kokouksissa ja lautakunnissa ääneen sen mikä täällä tiedetään: maahanmuuttajista aiheutuu monenlaisia ongelmia ja kustannuksia.

Sen rikkauden lisäksi.
Ei ole rasismia myöntää ongelma. Hei päättäjä, aloita itsestäsi. Koetko olevasi rasisti? Enpä usko. Sinä olet vain rehellinen ja tiedät sen. Sinua tarvitaan, jotta median ei tarvitse tulevaisuudessa uutisoida Varissuolla mellastavista, autoja polttavista nuorisojoukoista.

5 kommenttia artikkeliin “Varissuo-Lausteen Asukkaan ääni 29.11.2007”

  1. Ahas kirjoitti:

    Hieno käytännönläheinen kirjoitus joka käsitteli asioita joista ei keskustella tarpeeksi.

  2. reiska kirjoitti:

    Jaahas jälleen kerran. Kyllähän tästä asiasta puhutaan jokaisessa mediassa, ihan kyllästymiseen asti. Puhumalla asioita ei saada muuttumaan parempaan, tarvitaan tekoja. Maahanmuuttaja ei ole ainoa vastuussa oleva taho, on täysin ymmärrettävää (vaan ei hyväksyttävää), että erilaisista asuinympäristöistä tulevat ihmiset käyttäytyvät toisin ja tekevät asioita omalla tavallaan. Sama ongelma oli olemassa myös suomalaisten muuttaessa joukolla maalta kaupunkeihin, eläminen oli välillä mitä oli, ihmiset olivat juurettomia ja onnettomia asuessaan maaseudun vapauden jälkeen tiiviiksi rakennetuissa lähiöissä. Viinaa, huumeita, väkivaltaa…

    Siispä kannattaa suunnata katse nyt ulkomaille mm. Ranskaan ja Ruotsiin, jossa monet alueet ovat gettoutuneet ja mitä tahansa voi tapahtua (terrorismi, väkivalta, rikollisuus…). Mikä meni vikaan ko. maiden maahanmuuttopolitiikassa ? Älkäämme tehkö samoja virheitä täällä. Yksi pahimmista virheistä on alueiden väestörakenteen kieroutuminen, syntyy maahanmuuttajaenemmistöisiä lähiöitä, ehkä pahimmat suomalaisluuserit vähemmistönä. Hyvä kysymys on, miten väestörakenteen kieroutuminen ja lähiöiden rappeutuminen estetään, se vaatii ainakin rahaa ja tahtoa, kumpaakaan ei näillä näkymin ole tarjolla pahimmille alueille.

  3. Octavius kirjoitti:

    En ota kantaa Jukka Paason kykyihin niin henkisellä kuin fyysiselläkään puolella millään tavalla. Jokainen voi tehdä sen itse lukemalla hänen mielipiteitään. Ne ovat suoria lainauksia Paason mielipidekirjoituksista. Ajatukset kannattaa lukea todella tarkkaan. Näin Turkua johdetaan.

    ’ Yhteiskunta tulee järjestää siten, että kulttuurien monimuotoisuutta voidaan edistää ja säilyttää (vertaa luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen). Tämä toteutuu tarjoamalla maahanmuuttajille jonkinasteinen autonomia tai myöntämällä heille erioikeuksia, kuten opetusta omalla äidinkielellä. Yhdenmukaistaminen (”maassa maan tavalla”-ajattelu) tai eristäminen on paha virhe kuten Gunvor Kronmankin kirjoituksessaan toteaa (TS 26.7.).

    Ketään ei saa pakottaa kieltäytymään omasta kulttuurista ja identiteetistä päästäkseen suomalaisen yhteiskunnan osalliseksi.

    Maahanmuuttajaehdokkaiden entistä parempi menestyminen äskeisissä eduskuntavaaleissa sekä toisaalta Tony Halmeen äänestäjien kotiin jääminen ja Olavi Mäenpään kannatuksen romahtaminen jo toisen kerran peräkkäin viittaavat siihen, että maahanmuuttajiin ollaan suhtautumassa entistä suvaitsevammin. Se on hyvä asia sillä Suomella – Turku mukaan lukien – on edessä monia vaativia ja vakavasti otettavia haasteita.

    Turun Sanomat kertoi 9.3. että Varissuon lähiössä asuu maahanmuuttajia suhteessa eniten koko Suomessa. Tämäkään ei ole huono uutinen, sillä Suomihan ei ole yleisesti ottaen erityisen houkutteleva maa maahanmuuttajille.

    Monien tutkijoiden mielestä maahanmuuttajien hajasijoittaminen eri kaupunginosiin on todettu monissa maissa virheeksi. Jos huono-osaisuus onnistutaan torjumaan lähiöstä ja alueen palvelut ovat hyvät maahanmuuttajilla on keskittymissä parhaimmat edellytykset kotoutua.

    Maahanmuuttajarikkaasta Itä-Helsingistä ja Itä-Turusta käydään parhaillaan asiantuntijapiireissä keskustelua ja väittelyä, joka saattaa lopuksi purkaa monia ennakkoluuloisia, lukkoon tukkeutuneita näkökulmia maahanmuuttajakeskittymistä. Myös koko maahanmuuttajien tulo ulkomailta Suomeen tulisi pyrkiä keskittämään Helsingin, Turun, Tampereen ja Oulun kaupunkiseuduille. Nykyinen hajasijoitus on virhe. Valtion tulisi tukea samalla suurten kaupunkiseutujen suurlähiöiden kehittämistä voimakkaasti. Kyseiset keskittymät eli maahanmuuttajien ”vastaanottoalueet” antaisivat hyvän pohjan heidän kotoutumiselle ja omaehtoiselle muihin kaupunginosiin siirtymiselle.’

  4. Mika Ruohomäki kirjoitti:

    Todellakin mielenkiintoisia asioita oli esillä, mutta muuten ehkä tilaisuuden sisältö ois voinut olla hieman alue kohtaisempi.

  5. Tomi Halsvaha kirjoitti:

    ”Maahanmuuttajaehdokkaiden entistä parempi menestyminen äskeisissä eduskuntavaaleissa sekä toisaalta Tony Halmeen äänestäjien kotiin jääminen ja Olavi Mäenpään kannatuksen romahtaminen jo toisen kerran peräkkäin viittaavat siihen, että maahanmuuttajiin ollaan suhtautumassa entistä suvaitsevammin. Se on hyvä asia sillä Suomella – Turku mukaan lukien – on edessä monia vaativia ja vakavasti otettavia haasteita.”

    Tässä on kiteytettynä Lausteen sekä Varissuon suurin ongelma.
    Multikulttuuri ja maahanmuutto suvaitsevuus eivät ole kasvaneet ollenkaan niin paljon kuin tässäkin nyt annetaan ymmärtää, Nämä ongelmathan molemmilla asuinalueilla näyttää ainakin artikkelin mukaan, Sekä oman 21 vuoden asumis kokemuksen mukaan johtuvan nimenomaisesti tuosta maahanmuutosta .
    Jos maahanmuutto ja mamujen keskittäminen kyseisille alueille on ongelma joka on huomattu, Miten ihmeessä se on tuonut enemmän hyväksyntää tai suvaitsevuutta mamuja kohtaan.
    Jos tähän halutaan tosissaan muutosta on aika mennä äänestämään kunnallisvaaleissa, Äänestää sinne edustajia jotka ajavat meidän Suomalaistenkin etuja, Sillä pelkkästää maahanmuuttajille erioikeuksien antaminen ei ole eikä tule tuottamaan halutunlaista tulosta.

    Mutta itse pääkirjoitusta sivutakseni hieman.

    Lainaus : Hasan Habib
    Tutut syytökset suomalaisia kohtaan kuultiin Hasan Habibin suusta: Maahanmuuttajilla on monia ongelmia, joihin voisimme vaikuttaa. Jos olisimme avoimempia, luottavaisempia, ennakkoluulottomampia ja maahanmuuttajilla olisi työtä, tilanne olisi parempi.

    Ensiksi haluasin että tutkitte hieman aluellista rakennetta 2000 luvun alusta jotta saataisiin yleiskuva siitä millainen paikka Varissuo / Lauste on kaupungin näkökulmasta. http://www05.turku.fi/urban/files/alueanalyysi.pdf
    Ihan vain jo senkin takia tuota kannattaa lukea, Että pääsee käsitykseen myös jonkin asteisesti työttömyystilanteesta alueilla.

    Juttua jatkaakseni.
    Puretaan Hasanin syytökset osiin ja lähempään tarkasteluun.
    Maahanmuuttajilla on monia ongelmia, joihin voisimme vaikuttaa. : Tuo on totta, Mutta Suomalaisillakin on paljon ongelmia johon voisimme vaikuttaa, Joten eikö olisi reilua koittaa hoitaa molempia, Eikä vain maahanmuuttajien jotka ovat jo erivapauksia saaneet.

    Jos olisimme avoimempia, luottavaisempia, ennakkoluulottomampia: Entäs toimiiko tämä avoimuus myös toisinpäin? Pääkirjoituksesta käy mielestäni aika selväksi, Että esim: vanhukset joutuvat miettimään maahanmuuttajien käytöstapojen takia koska uskaltaa mennä ulos. Lapset eivät opi kunnolla suomenkieltä sekä joutuvat kiusatuksi koulussa.
    Kysymykseni onkin, Mitä maahanmuuttajat voivat tälle asialle tehdä vai jääkö vastuu muutoksesta aina Suomalaisen harteille?

    maahanmuuttajilla olisi työtä, tilanne olisi parempi.: Eiköhän tuosta edellä laittamastani linkistä käy hyvin selväksi että Suomalaisia työttömiä on aluellaa aivan yhtä paljon, Joten eikö myös työn saaminen Suomalaisille ole yhtä tärkeä asia?

    Tämä asia pisti vielä pahasti silmään pääkirjoituksessa.

    Lainaus pääkirjoituksesta.: Varissuolla on erikseen pienryhmiä, jossa opetetaan koululaisille suomea toisena kielenä, mikä on Nordqvistin mukaan tärkeää ja välttämätöntä.

    Nordqvist osaa sitten varmaan perustella väitteensä myös miksi näitä pienryhmiä tarvitaan.
    Eikö juuri kyseisenlaiset pienryhmät syö koulujen varoja jotka olisivat voineet tuoda voimavaroja kokonaisvaltaiseen opiskeluun.
    Onko kyseinen koulu siis suomalaisille vai maahanmuuttajille, Kysyn tätä koska koulu näyttää painottuvan yksinomaan maahanmuuttajien elämän helpottamiseen Suomalaisten kustannuksella.

    Tähän lopuksi sanon vielä, Olen maahanmuuttokriittinen eli en siis rasisti.
    Asioista pitää myös pystyä puhumaan valossa jossa ketään ei syyllistetä, ja jokainen asia on keskustelemisen arvoinen.
    Hasan Habibin syytökset voitaisiin siis jättää omaan arvoonsa ja keskittyä tekemään sitä yhteistyötä, Eikä vain Suomalaisten voimin, Vaan ihan mamujen ja Suomalaisten yhteisellä panostuksella, Jonka tietysti kuuluu olla 50-50 panostusta molemmilta.
    Kiitän ja kumarran.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *